Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Pieni riskiarvio on paikallaan, jos aktivistiksi ryhtyy. En tiedä, mitä kettutytöille nykyään kuuluu, mutta 10 vuoden takaa löytyi tällainen lehtijuttu:
http://www.iltasanomat.
fi/kotimaa/art-12883355
44409.htmlSinänsä surullista, että joku 19-vuotiaana pilaa elämänsä tällä tavoin. Korkoa korolle-laskenta on muidenkin kuin puuntuottajien syytä osata.
”Rikos on rikos ja lain pitää olla kaikille sama.”
Nimenomaan. Lain mukaan pitää mennä, molempien osapuolien. On täysin turha täällä hehkuttaa GP:n porukoiden joutumista vankilaan, kun ei edes tiedetä, mitä oikeasti on tapahtunut saati mitä lainsäädäntö asiasta sanoo. Sellaiseen kotipoliisitoimintaan ei pidä sortua, jossa yhden toiminta oikeuttaisi toisen toiminnan. Jos naapuri kaataa tedän puun, ettehän te saa mennä kaatamaan naapurin puuta.
Huikeita väitteitä.
MJO: ”Mehtänpoika hinaa itsensä uuninpankolta maastoon ja huomaa että viimeisen kahden vuoden aikana on todellakin tapahtunut. Hirvi kanta on laskenut 50%. Paikoin paljon enemmänkin.”
Kahdessa vuodessa hirvikanta on laskenut n. 20%, ei 50%.
Suorittava porras: ”Karu totuus on , että viime syksynä oltiin 90-luvun alun tiheyksissä , mutta tänä syksynä hirviä on hädin tuskin 70-luvun alun määrää.”
90-luvun alussa talvikanta oli n. 70 000, mutta 70-luvun alussa kanta oli n. 20 000 kpl. Kun Riistakeskuksen alueellisia tiedotteita tarkastelee, saa siellä aivan erilaisen käsityksen toiminnasta. Viime syksyn tulokset ovat linjassa kannan kehityksen kanssa, joten n. 50 000 yksilön katoamista ei ole tapahtunut. Jos tuollaisia virheitä tilastoissa on, pitää vihdoin ns. vetää johtopäätökset siitä, millä tavalla hirviasiaa hoidetaan.
Suorittava porras: ”Toisaalta on todettu , että vuoden 2012 hirvionnettomuudet on tilastoitu aiempaa tarkemmin , joten onnettomuuksien ” lisääntymien” johtuu osittain tästä.”
Kerrotko lisää tuosta tilastointitavan muutoksesta?
Luku ei pohjaudu matematiikkaan, vaan hiha- tai hattu-menetelmään sekä yleiseen terminologiaan. En ala kinata siitä, onko oikeampi luku 95% vai jotain muuta. Yhden asian jätin tuossa huomiotta. Kysehän on odotusten tason asettamisesta. Voihan luku jäädä huomattavasti pienemmäksikin. Toisaalta kun luku tarpeeksi pienenee, aletaan keskustella siitä, mitä yllätyksellä tarkoitetaan.
Sinun kannattaa antaa periksi oman järjen käytöstä sen verran, että perehdyt tutkimustuloksiin viljelyn ja luontaisen uudistamisen tuloksista. Se laajentaa näkemystä ja antaa uutta potkua oman järjen käytölle.
Koivuntaimien istuttamisen tarpeellisuutta on minun mahdoptonta arvioida. Voihan olla, että hakatussa puustossa oli juurikääpää, jolloin koivu oli ainoa oikea vaihtoehto.
Metsäkupsa: ”Männyn toivotonta selvitä täystiheän koivikon alla,joten ennuste toivoton jos koivikko säilyy normaalisti.”
Ja vaikka selviäisikin, alikasvoksena mänty kasvattaa väärää, hentoa ja tuhoille altista runkoa.
Kuutiot ei kerro sitä, kuinka kannattavaa metsätalous siinä tapauksessa oli ja mikä olisi ollut tulos hoidetussa metsässä. Mutta edes poikkeuksien varaan ei kannata metsänhoidossa mitään laskea. 90% tapauksista päätyy pettymykseen.
Jees: ”…ainahan metsä kasvaa ja tuottaa. Oli sitten hoidettu tai ei. Kunhan maaperä puuta kasvaa.”
Tämä ei käytännössä pidä paikkaansa, jos puhutaan talousmetsästä. Lukijoiden kuvissa on tuoreimpana esimerkkinä tämä:
Metsalehti/Lukijoiden-
kuvat/Kuva/?imageId
=956&index=7Kasvumalleja katsomalla huomataan, että maksimaalinen puuston tuotto saadaan jättämällä puusto hoitamatta. Ongelmaksi tulee vain se, että iso osa on luonnonpoistumaa, josta ei rahaa saa. Lisäksi arvokasvu on olematonta, kun puusto ei tukkikokoiseksi järeydy. Myöhästynyt hoito kuuluu samaan sarjaan, koska siinä hidastetaan puuston kasvua ja järeytymistä. Kovin paljon ei vaadita siihen, että muut metsään liittyvät kulut syövät puuston kasvulla aikaansaaman tuoton.
Kuten tästäkin jo huomaa, aloittaja tulee saamaan varsin erilaisia näkemyksiä aiheesta, joiden välissä pitää oma mielipide muodostaa eli tehdä päätös. Ulkoistamalla päätösvalta muille kasvaa epäonnistumisen todennäköisyys merkittävästi. Tosin ei sekään kokemus hukkaan mene, vaikka oppirahat siitä pitääkin maksaa.