Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Olen vasta selannut lehdet, joten sisällöstä en osaa sanoa. Edellisissä lehdissä on kyllä ollut paljon hyviä artikkeleita, joten Eliisan positiivinen kädenjälki muut toimittajat mukaanlukien edelleen näkyy.
Yksi asia kuitenkin ihmetyttää. Miksi pitää olla erillinen kesäliite? Eikö samat asiat olisi mahtuneet makasiiniin. Sivumäärä vain olisi hiukan kasvanut. Toki kaikki on luettavissa erillisestä liitteestäkin, joten sikäli asialla ei suurta merkitystä ole.
Suorittava porras: ” 2000 luvun hirvenkaatotalkoot olivat toiminnan jatkoa. Kun alettiin saada todellisia tietoja hirvien määrästä virheellisten arvioiden sijiaan , alkoi eläimiä kaatua uskomattomalta tuntuvaa tahtia .”
Tuohon on minusta tarpeetonta vedota. Kun on tehty virhe, jonka seurauksena aiheutuu paljon vahinkoa ja kustannuksia, on asia syytäkin hoitaa nopeasti kuntoon.
Suorittava porras: ”Oman metsästyshistoriani alkutaipaleen yhden hirven vuotuinen kaatokiintiö oli muuttunut 25-kertaiseksi. Metsästysalueemme pinta-ala oli kuitenkin 1000 ha pienempi 30-vuoden takaiseen lähtötilanteseen verrattuna (-72).Metsästys on ollut niin tehokasta , että hirvikanta on pudonnut aluellamma 70- luvun tasolle.”
Ongelmana ei olekaan tuollaiset yksittäiset alueet, vaan kokonaisuus. 85000 kpl ei ole lähelläkään 70-luvun tasoa. Jos olisi, kaatolupien määrän vähentämisen voisi ymmärtää. Mutta tässä tilanteessa sitä ei voi ymmärtää.
Suorittava porras: ”Vertaus on vähintään yhtä totta , kuin ystävämme Antonin syytökset siitä , että vajaa 2 % joukosta määrää Suomen hirvipolitiikan suunnan.”
Jos joku esittää mielestäsi älyttömän väitteen, pitääkö sinunkin esittää vastaavia? Koitetaan nyt pysyä asioissa, joille löytyy perusteet.
Tosin Antonin vajaa 2% ei ole kovin kaukana totuudesta. Hirvikannan määrittely ei ole mikään demokraattinen toimenpide etenkään, jos annetaan karjan ruokinnasta vastaavien mielipiteille asemaa vastaava painoarvo.
Suorittava porras: ”Tärkein metsienhoitoon liittyvä toimenpide , oikeaoppinen ja -aikainen taimikoiden varhaisperkaus jää kuitenkin 90 %:sti metsänomistajilta tekemättä.”
Entä sitten? Oletatko, että hirvivahingoista huolestuneet eivät metsiänsä hoida? Asiaa ei varmaan ole selvitetty, mutta luulen passiivisten omistajien metsien olevan keskimäärin huonommin hoidettu ja saman porukan olevan keskimäärin vähemmän äänessä tämän asian suhteen.
Suorittava porras: ”Valitettavasti ne vähätkin hirvet vaeltavat talvehtimaan jonnekin ja aiheuttavat laumoina paikallisia tuhoja.”
85000 talvikanta on mielestäsi vähän? Minusta ei ole.
Suorittava porras: ” ”satapillä” on oikea asenne . Vain tekemällä voidaan saavuttaa jotakin.”
Totta. Esimerkiksi pyrkiä vaikuttamaan kaatolupien määrään. Mutta kuten tiedämme, se tie on kovin kivinen.
Suorittava porras: ”Mitä on tehnyt puolestaan 98,15 % porukasta ? Istunut kädet ristissä valittamassa ja viimeaikoina jopa tarpeettomasti. Jos hirvet vaivaavat maanomistajaa , on mahdollista käyttää oikeuttaan liittyä metsästysseuraan ja hoitaa ongelma (jos sitä edes on ) kuntoon. Vähintä mitä voi tehdä , on saattaa taimikot sellaiseen tilaan , että hirvien kiinnostus niitä kohtaan vähenee .
…pitäisikö teiltä vielä nenäkin niistää…”
Mistä päättelet, että 98,15% on istunut kädet ristissä valittamassa? Vuonna 2010 on hoidettu 230000 hehtaaria taimikoita ja nuorta metsää.
Sen sijaan yhtään kaatolupaa ei tule lisää, vaikka seuraan liittyisinkin.
Taneli: ”Metsälain uudistuksessa oli hirveä haloo, että pitää saada vapaus hoitaa metsää niinkuin haluaa. Nyt kun urbaaniharsinta on tulossa hyväsytyksi, loppui vapaudenkaipuu kuin seinään. Nyt mesotaan avohakkuukiellosta ja kohta kai harvennuskin on kieltolistalla.
Että tälläisiä vapauden apostoleja. ”Eiköhän tuossa ollut kaksi koulukuntaa yhtenä rintamana. Tuottavuudesta jotain ymmärtävät olivat omanaan ja vihreät omanaan. Noista toiset odottavat tyytyväisinä muutosta ja toiset jatkavat mesoamistaan.
Kiinnostavaa tulkinnoissa on lähinnä se, miten ympäristöministeriö suhtautuu kaupalliseen toimintaan. MTK:n sivuilla kohdassa Metsien virkistyskäyttö todetaan seuraavasti:
”Jokamiehenoikeus tarkoittaa jokaisen kansalaisen mahdollisuutta nauttia luonnosta muun muassa marjastaen ja sienestäen siitä riippumatta, kuka alueen omistaa. Maanomistajat tarjoavat tämän mahdollisuuden korvauksetta kaikkien käyttöön. Jokamiehenoikeudella on kaksi perusedellytystä: sen tulee olla tilapäistä tai satunnaista ja haitatonta.
Jokamiehenoikeus on ns. väistyvä oikeus. Sen perusteella ei voi vaatia maanomistajaa rajoittamaan lainmukaista toimintaa kuten hakkuita ja metsänhoitotöitä metsissä. Jos maanomistaja ottaa jonkin alueen erityiseen käyttöön, jokamiehenoikeuden käyttömahdollisuus väistyy. Erityinen käyttö metsäalueilla tarkoittaa esimerkiksi hakkuualueita ja niille istutettavia taimikoita. Jokamiehenoikeuden nojalla ei liioin voi harjoittaa liiketoimintaa toisen maalla ilman maanomistajan suostumusta.
Sivu päivitetty: 14.6.2012 ”
Kaupallinen marjojen poiminta on ollut viime aikoina esillä. Ymmärrän MTK:n tulkinnan kieltävän sen myyntiä varten, varsinkin palkallista työvoimaa käyttäen. Mutta missä menee raja. Jos toimitan korillisen sieniä ravintolaan tms. jalostajalle, onko sekin kaupallista toimintaa. Lisäksi tietysti rajanvetoa joudutaan tekemään esim. hevosten tai retkeilijöiden suhteen.
Mielenkiintoista nähdä, millaisen kannan julkaistava ohjeistus asiaan ottaa ja mikä on sen juridinen merkitys.
MTK:n sivuilla on asiasta lisätietoa. Lainaus kohdasta Kansainvälinen metsäpolitiikka:
”EU:n metsästrategia
Vuodelta 1998 peräisin oleva strategia luo viitekehyksen EU:n metsäpoliittisille päätöksille.
…
Koska EU:lla ei ole päätäntävaltaa metsäpolitiikassa, perustuu metsästrategian ja metsätoimintaohjelman toteutus jäsenmaiden vapaaehtoisuuteen.
…
Komissio käynnisti keväällä 2011 metsästrategian uudistustyön, jonka tavoitteena on laatia EU:lle uusi metsätyökalu nykyisen metsästrategian ja – toimintaohjelman jatkoksi.
…Euroopan metsäsopimus
Forest Europe on 46 eurooppalaisen maan ja EU:n korkean tason metsäprosessi, jonka tavoitteena on edistää metsien kestävää hoitoa ja käyttöä Euroopassa.
…
Kuudes metsäministerikonferenssi järjestettiin Oslossa kesäkuussa 2011. Kokouksessa metsäministerit päättivät käynnistää neuvottelut Euroopan metsäsopimuksesta. Neuvottelujen tavoitteena on laatia Euroopalle laillisesti sitova metsäsopimus, jonka tavoitteena on edistää metsien kestävää hoitoa ja käyttöä Euroopassa.
…
Sopimusneuvottelujen valmistelut käynnistyvät välittömästi.
…
Sopimusneuvotteluista ennustetaan vaikeita. Toteutuessaan sopimus tulee todennäköisesti olemaan melko väljä kehyssopimus, ja siinä tullaan korostamaan maiden oikeutta metsiinsä ja niihin liittyviin päätöksiin. Suomen ja suomalaisten metsänomistajien näkökulmasta tämä tarkoittaa, että mitään merkittäviä vaatimuksia suomalaiselle metsätaloudelle tuskin tulee.”Tiedossa on yksi naapurin rajalle jätetystä suojavyöhykkeestä. Joku arvokas luontokohde siinä taisi olla. Ihan hyvä niin kauan kun vain toinen puoli oli hakattu. Nyt sitten on hakattu aukko molemmin ja paljon on kuusta maassa tuholaisia odottamassa. Luontokohteestakaan ei ole enää tietoa, kun aurinko paistaa kuusikon läpi. Ehkä tilanne ennallistuu 20 vuoden kuluessa, kun taimikot kasvaa ja alkaa taas varjostaa.
MTK:n Tiirola hiljattain kyllä kirjoitti, ettei avohakkuukieltoa ole tulossa. Mikäs nyt EU:ssa mielen on muuttanut?
