Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Tai sitten meidän kannattaa keskittyä tuottamaan korkealaatuisia tuotteita.
Jonkun selvityksen mukaan hyötysuhde riippuu suuresti siitä, miten homman hoitaa:
http://www.uudenkaupun
ginsanomat.fi/mielipide/
paakirjoitus/542016.htmlVaikea lukuihin on tarkemmin ottaa kantaa, mutta varmasti väärin polttamalla hyötysuhde jää vajaaksi.
Väännätkö rautalangasta, mitä 6m3 täydennät?
Totesin sivun 6 alareunassa, ettei vt-kangas rehevöitymisen seurauksena muutu kuuselle soveltuvaksi paikaksi, vaikka se mustikkatyypin kankaaksi luokiteltaisiinkin. Tarkistin vielä Tapion suositukset, kuusta suositellaan keskikarkealle mt-kankaalle, muttei sitä karkeammalle tai karummalle.
Lain tulkinta on joskus erikoista, joten puoliksi sahatun puun aiheuttamien vahinkojen suhteen en yllättyisi, vaikka se vastuukysymyksiin vaikuttaisikin. Jos puita on useampi, kävisin kaatamassa ne, ellei palsta sijaitse erityisen pitkän ajomatkan päässä. Hallitusti kaadettuna ei vahinkoa taimille juurikaan aiheudu toisin kuin tuulen kaatamina tapahtuu.
Mosku: ”Mikä ohjeistus suosittelee karulle kankaalle kuusta???”
En tiedä, miksi osoitit kysymyksen minulle. Taneli kuitenkin antoi vastauksen, jonka itsekin voin allekirjoittaa. Timpan esimerkissä kasvupaikkatyyppi oli todennäköisesti mt eli kuuselle suositeltava paikka.
Timpan mainitsemat paikat ovat niitä, joissa kuivat kesät muodostavat suurimman riskin lehtipuille ja kuuselle. Siksi mäntyä pidän niissä ykkösvaihtoehtona mustikkatyypin kasvupaikkatyypistä huolimatta. Sekoituspuita on silti hyvä olla mukana. Karumman pään kankaalla männyn kaverina tietysti kuusi, ellei juurikääpätilanne lehtipuuhun ohjaa.
6m3: ”Gla ja mehän poika:
Tuota samaa jargonia on saatu kuulla riittämiin, milloin syynä kuusettumiseen on sotaveteraanit, metsästäjät, riistahallinto.
Koittakaa saada asiasta jotain uutta esille.”Vastaan vain itseni puolesta.
Olet oikeassa, samaa jargonia on kuultu riittämiin. Kehoituksesi on kuitenkin erikoinen, koska vastasin sinun ja suorittavan portaan jargoniin. Jos haluat saada keskusteluun jotain uutta, silloin kannattaa ottaa esiin uusia näkökulmia sen sijaan, että moittii muita vanhojen asioiden toistelemisesta. Moneen kertaan alas ammuttuja väitteitä jankuttamalla saat aikaiseksi samaa jargoniaa kuin ennenkin. Ei niihin liittyen ole tullut esiin mitään uutta.Suorittava porras: ”o.. olikos Anton tänään sitä hirvikannan kokoa säätelemässä ? :)”
Hirvikannan koko päätetään kirjoituspöydän ääressä.
Suorittava porras: ”Mistään yksipuolisuudesta ei ole missään nimessä kysymys , ainoastaan metsänomistajan osaamattomuudesta , jos istutetaan puita väärille maapohjille tai anetaan vesakon kasvaa hirviä houkuttelevaan tiheyteen ja pituuteen .”
Kun on mahdollisuus valita vähiten huono vaihtoehto, ei kannata alkaa arvostella päätöksen tekijää. Kuten lukijoiden kuvista huomaat, minunkin koivikkoni oli vailla vesakkoa ja silti moneen kertaan syöty. Nyt ei tosin ole enää koivikkoakaan, vaikka päätehakkuusta on jo useampi vuosi.
Mutta jos haluat asettaa pohtia osaamattomuutta ja tehdä vastakkainasettelua, kerrotko aluksi, miksi hirvikanta alkoi kasvaa voimakkaasti 90-luvulla ja kasvu taittui vasta kymmenen vuotta myöhemmin?
Suorittava porras: ”Kuten tuolla edeläkin todettiin saattaa kuusen suosimisessa olla enemmänkin kyse siitä , että on järkytytty rehevien maapohjien ”rehumänniköistä” ja vahingon välttämiseksi istutettu varmuuden vuoksi kuusta liiankin karuille maapohjille”
Ei kelpaa selitykseksi. Jos tuo selittäisi asiaa merkittävällä tavalla, rehevillä paikoilla pitäisi koivun olla suosiossa. Vaan ei ole.
6m3: ”Edelleenkin nuo ”lehmat” ovat valtion! Turha syyttaa metsastajia asiasta.”
Tavallinen metsästäjä onkin väärä kohde haukuttavaksi. Riistahallinto on ainoa taho, jolla on päätösvaltaa asiassa. On täysin oikeutettua kritisoida sen toimintaa.
6m3: ”Johan artikkelissakin kehoitettiin mo:ia liittymaan hirvikannan hoitoon. Ei auta itku markkinoilla kun turkki myyda pitaa.”
Paljonko hirvikannan tavoitekoko alenee, jos alan metsästää?
6m3: ”Virheita tehnyt kumpikin on! Ottelun tulos? Ratkaisuton!”
Ei saa olla olemassa ottelua, jossa metsien hoito pelaa hirvipolitiikkaa vastaan. Puun tuotanto on merkittävä osa suomalaista kansantaloutta ja sen toimintaympäristöä pitää voida parantaa sen sijaan, että sotketaan omaa pesää lapsellisella vihreille tyypillisellä sisäisellä ottelulla. Meillä on ihan tarpeeksi tekemistä kilpailussa vieraidenkin kanssa.
Puun takaa: ”Mistä se kuusen ylituotantotilanne voisi tulla, kun sitä on istutettu suuret määrät liian karuille maille?”
Jollei verottaja pilaa tällä hetkellä toimivaa järjestelmää, ylituotannosta tulee ongelma vain niille, jotka eivät hoida metsiänsä korjuukaluston ehdoilla.