Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
AC: ”Olen järjestämässä puuntakuisen ja a.jalkasen kanssa nimimerkkien syystapaamista myöhemmin syksyllä. Kysymyksessä on kutsutapaaminen, ei mikään sirkusteltta.
Ensimmäinen kutsu lähtee ystävällisesti kunnarille.
Toinen leevi sytkylle.
Kolmas kisille.
Neljäs glalle.”Tämä tuli niin yllättäen, etten saanut edes vastatuksi. Pahoittelen tahditonta käytöstäni.
Kiitän kutsusta jo etukäteen, jää mielenkiinnolla odottamaan tarkempien kuvioiden selkiintymistä.
Puun takaa: ”Greenpeacen venäläinen edustaja kertoi, että mahdollisimman pitkät tuomiot kääntyvät Greenpeacen eduksi Venäjällä.
Venäläiset ovat perinteisesti tunteneet sympatiaa pitkiä tuomioita saaneita kohtaan.
Oliko hyökkäys öljynporauslautalle tässä mielessä suunniteltukin?”Minä en tiedä, mitä oli suunniteltu ja missä tuli yllätyksiä. Varmaa on vain se, että nyt on menossa molemmissa suunnissa propagandasota, jossa puhutaan sitä, mikä sen hetken tilanteessa parhaalta tuntuu.
Samaa mieltä. Eräs merkittävin juttu on se, että toisten kommentit herättää uusia ajatuksia. Usein niiden myötä tulee asioita selvitettyä lisää. Ja toisaalta, usein uudet ajatukset vaativat aikansa kestävää pureskelua, jotta ne jalostuvat johdonmukaiseksi mielipiteeksi.
Palstaa hiukankin pidempään seuranneet ovat varmaan huomanneet aaltoliikkeen, mikä vallitsevassa(?) mielipiteessä käy. Parin vuoden takainen jatkuvan kasvatuksen hehkuttaminen nousi huikeisiin sfääreihin, kun samalla ns. virallista linjaa lynkattiin heikosti tuottavana menetelmänä kalliiden kustannusten takia. Kun tuota tarpeeksi jauhettiin, tapahtui selvä siirtymä takaisin perusasioiden pariin. Ja hyvä niin, uskoakseni moni sai tuosta veivaamisesta hyvän käsityksen eri menetelmien ominaisuuksista.
Jos joku kokee jäävänsä keskustelussa alakynteen, on syytä pohtia peilin edessä keskustelun motiiveja. Ollaanko täällä kilpailemassa omalla osaamisella (lue: ennakkoluulojen voimakkuudella) vai keskustelemassa metsään liittyvistä asioista ja vähän muustakin.
Epäselväksi minulle on jäänyt Gunnarin tapaukseen liittyen se, kuinka oman palstahistorian saa kokonaan hävitettyä.
Minähän sanoinkin, että jos tuo pikkukone on jo olemassa, sillä kannattaa aloittaa. Sen sijaan muussa tapauksessa kokeilu on hankalampaa.
Noissa laitteissa erot ovat pieniä, jos numeroita katsoo:
Malli / teho kW / iskutilavuus cm3
260 / 2,7 / 41,6
460 / 3,0 / 45,6
490 / 3,3 / 51,6Mielestäni ei numeroita kannata liikaa katsoa, vaan sitä, millaiseen käyttöön laitetta markkinoidaan. Ja 460 pienempää laitetta ei metsänomistajalle juurikaan tarjota.
Minusta tätä asiaa on syytä pohtia hiukan kokonaisvaltaisemmin, koska moni asia vaikuttaa valintaan. Kysymyksestä ei selvinnyt, onko ko. laite valmiina olemassa, vain onko tarkoituksena hankkia sellainen.
Tärkeätä on selvittää, paljonko raivattavaa on nyt ja jatkossa. Raivausveitsellä (35 €) ja/tai vesurilla hoitaa pienten alojen varhaisperkauksen ja vähän muutakin hienosti. Itse asiassa heinittyneen alan varhaisperkaukseen lähden mielummin veitsellä kuin raivurilla. Lisäksi raivuri on niin paljon veistä kalliimpi, että parin hehtaarin takia sitä ei kannata ostaa. Johan sen säilytyskin vaatii tilansa. Jos jatkossa on muutakin hommaa, voi olla viisasta valita järeämpi työkalu. Jos tuo pikku-Sthiili on jo hankittuna, veikkaan sen riittävän 3-5 vuotiaan taimikon varhaisperkauksessa, mutta 10 vuotiaan taimikon perkauksessa/harvennuksesssa puhti loppuu pahasti kesken. Tämä perustuu omaan kokemukseen jostain Stigan tai vastaavan rautakaupparaivurin käytöstä.
Jos raivurin hankinta on vasta suunnitelmissa ja raivausveitsi ei riitä, ottaisin heti pari pykälää isomman. Tanelin mainitsema 460 on jo sellainen, että sillä pärjää useimmissa kohteissa. Vaihtoehtona on sitten 490, jos järeämpääkin raivattavaa on tiedossa enemmän. Stihlin mallistossa on muitakin versioita, mutta aika harvoin ne ovat noita malleja tarkoituksenmukaisempia metsäkäytössä. Vaikka noita pidetään ammatilaisten koneina, ei ne mitään sellaista pidä sisällään, mistä ei amatöörillekin olisi iloa. Ja toisaalta, koskaan en ole katunut hyvän työkalun hankintaa, vaikka hinta olisikin ollut hiukan yläkanttiin tarpeeseen suhteutettuna. Päinvastaisia tapauksia on useita.
