Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Kirjassa Tuottava metsänkasvatus on laatua käsitelty 13 sivun verran.
Tuskin höttöpuuongelma ihan sitä luokkkaa on, että Tekesin pitäisi muovin jalostusta rahoittaa puun kanssakilpailemaan:
http://yle.fi/uutiset/muovinen_silta_kestaa_jopa_25_tonnin_painon/6866026
Kärkkäinen puhuu taas asiaa radiossa. Eikä yhtään harmittaisi, vaikka jokunen merkittävä puuntuottaja olisi saanut Saulilta ja Jenniltä kirjeen.
Sahoille on kehitteillä laitteita, jolla runko skannataan ja luokitellaan. Ehkä joskus tulevaisuudessa homma menee noin ja siinä vaiheessa ns. heikkolaatuisemman puun hinta tulee putoamaan. Metsässä tukit menee jatkossakin yhteen pinoon, skanneria tuskin moton puomiin laitetaan ihan lähivuosikymmeninä.
En minä tiedä, mitä tarkoitat. Timpan tapauksesta en ole ihan varma, mitä siellä oikeasti tehtiin. Jakavaa ei tehdä hiekasta, jos tavoitteena on edes kohtalainen kantavuus tielle. Kankaan käytön periaatteet kirjoitin jo kääntöpaikkakeskusteluun, joten mitäpä niitä toistelemaan. Jotta keskustelua kannattaisi jatkaa, sinun olisi syytä omaksua edes käsitteet. Muuten yksi tosiaan puhuu aidasta ja toinen seipäästä.
Yritykset tekevät juuri kuten Puun takaa sanoit, mutta Greenpeacen osuutta et saanut yhdistettyä vastaukseesi. Uhkia on muitakin, kuten ihan perinteistä teollisuusvakoilua. Netin aikakausi on vain tuonut uusia muotoja niin uhkien puolelle kuin niiden torjuntaan.
Tuula Piri, joka on perehtynyt juurikääpään, toteaa Metsätieteen aikakauslehdessä 1/2002 seuraavaa: ”Mitä nopeammin puu kasvaa sitä nopeammin myös laho etenee puussa.”
Tältä pohjalta lannoitus siis saattaa altistaa laholle. Jos ollaan kuitenkin terveessä metsässä, lannoitus tuskin on ainakaan juurikäävän suhteen merkittävä riski. Vaikutus voi olla jopa päinvastainen, kiertoajan lyhenemisen myötä ei laho ehdi puustoa pilata. Mutta moniulotteiseksi veikkaan tätä ilmiötä, joten sairaan puuston lannoitus voi olla hukkainvestointi näennäisestä kasvun paranemisesta huolimatta. Sama pätee ainakin jollain tasolla, jos kasvatetaan päätehakatun kuusikon jälkeen uutta kuusikkoa.
Näin siis mutu-pohjaisella päättelyllä.
Nosto kertauksen vuoksi Ironin viestiketjun rinnalle.
Siperiassa öljynsiirtoputket ovat ”hiukan” vuotaneet ja kuvat siitä on levinnyt ympäri maailman. Mitä se on vaikuttanut venäläisten toimintaan? Sikäläinen tiedottaja vähättelee ongelmaa ja sanoo, etä tilanne korjataan parhaillaan. Siinä kaikki. Sikäläinen kulttuuri on sellainen, jota meidän on vaikeata ymmärtää. Syyttäähän venäläiset Suomea ja Norjaa Kuolan korkeista saasteistakin:
http://www.talouselama.fi/
uutiset/venaja+syyttaa+
suomea+ja+norjaa+kuolan
+saastuttamisesta/a2201354Eli vaikka GP tekee väärin, pelaaminen osataan vastapuolellakin ja siksi vastuuta aktivistien saamasta kohtelusta ei voi mielestäni jättää yksin heidän niskaan. Suomessahan tavallisella kansalla alkaa itku jo siitä, kun saa ylinopeudesta sakkoa.
VT 9:llä on tehty kesän aikana näkemäraivausta. Siinäkin on kuusia surutta kaadettu ja isommista puista alaoksia karsittu, joten sama kysymys tuli mieleeni kuin aloittajalla.