Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset

Katsotaan tilannetta uudestaan, kun olet käynyt tarkistamassa tilanteen. Paljonko on/olisi vakuutuskorvauksen summa tämän myrskyn tuhoista.

Metsänsä ostanut: ”Onko roundop sallittu ruohon nitistäjä, sillä olisi nyt pari vuotta taimettuneeseen peltoon tehdä siemmenille aukkoihin otolliset olosuhteet, mutta ei taita olla tietoa?”

Saa rounduppia käyttää, toiselta nimeltaan se on glyfosaattia. Aiheesta käytiin keskustelua aiemmin. Linkitän sen tähän, koska siinä yhteydessä kaivoin hiukan tietoa aiheesta. Pieni varovaisuus on aineen käytössä paikallaan, ns. virallinen tieto tuntuu olevan monikansallisen suuryrityksen markkinointimateriaalia:

Metsalehti/Keskustelut/
Aihe/Viestiketju/?topicId=1314

Sinänsä en usko, että heinikkoon saa luontaiselle taimettumiselle kelvolliset olosuhteet glyfosaatilla. Kivennäismaa tai puhdas humus pitäisi paljastaa ja sehän ei glyfosaatin voimalla tapahdu. Maan pinnalla on paksu kerros kuollutta heinää ja pinnan alla tiheä juuriston muodostama kerros, josta ei edes pottiputki mene kunnolla läpi tai ainakaan leuat aukea suosiolla. Jonkinlainen muokkaus on siis pakko tehdä ja siihen istutus. Taimien pitää olla isokokoisia ja heinäntorjuntaa tehtävä muutaman vuoden ajan hyvin tunnollisesti. Puulajikysymys onkin ainoa, jossa on vaihtoehtoja. Koivu kasvaa alkuun nopeasti, mutta se ei saa jo olemassa olevia kiinni. Erot vaan korostuu, jos ollaan aukon reunalla. Kuusi kasvaa aluksi hitaasti, mutta parantaa vauhtia myöhemmin. Normaalistihan kuusi menee ensiharvennukseen tultaessa saman ikäisestä koivusta ohi. Hybridi kasvaa nopeasti, mutta siitä en enempää tiedä. Lehtikuusikin on minulle vieras, mutta ilmeisesti nopeakasvuisena se saattaisi olla harkitsemisen arvoinen vaihtoehto, jos valoa riittää. Taimet ovat kalliita, mutta täydentämisessä on muitakin asioita huomioitavana.

Jees: ”Nuo kuutiot ovat sekä ha että kuvion kokonaiskuutiot.”

Eli 62 m3/ha x 3,2 ha = 198 m3. Kuulostaa uskottavalta, tuollaisen arvionhan minäkin tein.

Jees: ”Edelleen tuo asia mitä aloituksessa korostin ei muutu mihinkään. Turhaa tuhtausta ja rahan hukkaa on vältetty ja jos e-puuelämä olisi kulkenut kuten pitää sen tuoma nettohyöty ”tuhtausmetsätalouteen” verrattuna tälläkin palstalla olisi aika huomion arvoinen. Toki vieläkään kauppaa ei ole mitenkään muutettu eikä peruttu. Kaikki on edelleen auki.”

En tiedä, miten kauppaa tässä vaiheessa enää voi muuttaa, jos siitä on jo sovittu. Nyt vain kiinnostaa se, millainen puusto oikeasti on. Jos se on selkeästi kaksijakoinen ja runkoluku n. 3800 ajourien välissä sisältää runsasti, vaikka puolet, alikasvoskuusia, ei ylempi jakso poikkeuksellisen tiheä ole ja siten asian käsitely saa ihan uuden luonteen. Toisaalta kun männy on istutettu, miksi sekaan pitäisi alikasvoskuusia kasvattaa? Koivut ymmärrän, jos ne ovat tasossa mäntyjen kanssa ja mäntyjen lukumäärä on vajaa. Mutta jos koivut piiskaa mäntyjä, sitten ollaan taas eri tilanteessa. Monta asiaa tässä vaikuttaa.