Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Onneksi kuitenkin Metla on asiaa tutkinut, eikä mitenkään yksiselitteisesti pidä kantojen nostoa ratkaisuna juurikääpäongelmaan, kuten Tarja edellä totesi.
Leevi: ”Tästä pullotunkkialoituksesta muodostui hyvä keskustelu/kurssi puun kaatamisesta. En ole itse tuota kokeillut, enkä edes omista pullotunkkia.”
Tuolla pohjalla onkin hyvä antaa vinki vaikean puun kaatamiseen pullotunkin avulla. Mutta yleensä ns. parhaat neuvot tulevatkin niiltä, jotka eivät asiasta mitään tiedä.
Puun takaa: ”Gla:n kirjoituksesta paistaa hieman melko turvallisen ja mukavan kaupunkielämän sävy, olenko oikeassa? Kyläpoliiseja ei ole Suomessa ollut enää aikoihin, ja tällä hetkellä lopetetaan keskikokoisten kaupunkien poliisipalvelut. Toiminta keskitetään maakuntakeskuksiin, kun samalla liikkuva poliisi aiotaan lakkauttaa.”
Et ole oikeassa. En pidä hyvänä vallitsevaa keskittämiskehitystä, mutta muutaman ympäristöasioihin erikoistuneen poliisin kouluttaminen ei ole uhka paikallistason toiminnalle.
Ihan vain aloittajan kommennttiin liittyen, ihan noin voimakasta kahtiajakoa ei pitäisi harrastaa kuin kirjoituksessasi teet.
Poliisilla on jo nyt monenlaisia tehtäviä. Läheskään kaikki poliisin tehtävät eivät suoranaisesti ole ihmishenkiä pelastamassa, eikä ympäristöpoliisi ole vaihtoehto jollekin kyläpoliisille. Sen sijaan meillä paljastuu vakavia ympäristörikoksia, kuten jätteiden hautaamisia tai lokafirmojen kyseenalaisia tapoja tyhjentää säiliöitä. Eikä äsken paljastunut linnunmunatapauskaan mittakaavansa takia ihan pikku juttu ole. Mitäpä ne kyläpolisiitkaan päätöikseen tekevät kuin selvittävät peltikolareita, juoppojen nujakointia tai pikkupoikien kaljavarkauksia. Onko se sen tärkeämpää kuin luonnosuojelurikosten selvittäminen? Ei nyt suoranaisesti ihmishenkiä noissakaan ole vaarassa.
Tärkeintä tässä kaikessa on se, että poliisilla ei ole erityistä osaamista ympäristörikosten suhteen. Siksi sitä halutaan hankkia. Minusta siinä ei ole mitään väärää tai huonoa, päinvastoin.
Arto: ”Tässä ketjussa oli kyse pullotunkista puunkaadossa…ei minun käsityksen mukaan pihapuunkaadosta ollut kyse joka taas on aivan eri juttu .”
Juu, ei Leevi alussa pihapuista puhunut. Pointti oli hankalassa puussa, oli se sitten metsässä tai pihalla. Ja koska hankalassa puussa riskit ovat aina isommat kuin tavallisessa, kikkaileminen tarkoitukseen sopimattomien välineiden kanssa ei ole minusta hyvä juttu.
On siinä kaatomiehellä naurussa pitelemistä, kun pullotunkkipuu lipsahtaa väärään suuntaan.
Suorittava porras: ”Pinsiön vaari lienee törmännyt meidän ihmisten tekemään ongelmaan. Riista-aidalla suljetaan hirvien kulkureitti ja miljoonat havanvesat koivunvarvuilla höystettynä kirittävät hirvet paikalle jopa maakunnan kokoiselta alueelta.”
Toki moni asia on täällä ihmisen tekemää. Niin hirvien elinolosuhteet kuin vilkas päätie ja sen riista-aitakin. Nämä kaikki ovat tehty tiettyä tarkoitusta varten, joten hirvivahinkoja ei pidä väheksyä nimeämällä se ihmisen tekemäksi. Ainoa tämän keskustelun aiheeseen liittyvä tehtävä on ratkaista hirvien aiheuttama ongelma puuntuottamisessa.
Voimme tietysti heittäytyä idealisteiksi ja todeta perkaamattomien taimikoiden olevan syy hirvikantaan. Mutta niin kauan kun meillä on 700000 metsänomistajaa, ei ole realistista olettaa pääosan taimikoista olevan jatkuvasti puhtaaksi perattuja. Etkä edes sinä pysty sanomaan, onko tuollainen tavoittelemisen arvoinen tilanne metsässä. Miksi siis kannustat sellaiseen? Tällä hetkellä tutkijat veikkaavat jonkinasteisen romahduspisteen olevan parin vuosikymmenen päässä. Jos ilmasto äkillisesti muuttuu, ei hirvien ehdoilla kasvatettu monokulttuuri ole ainakaan voittaja siinä tilanteessa.
Minulla ei kuvia ole. Olettaisin kuitenkin kuvasarjan taimikon kehittymisestä palvelevan tarkoitusta. Yleensä kauhistellaan aukkoja. Niistä saakin rumia kuvia, tekihän joku hiljattain kuvakirjankin niistä. Mutta kun kuvasarja kertoo, miten aukko seuraavien vuosien aikana kehittyy vehreäksi nuoreksi metsäksi, aukeaisi ehkä monien silmät todellisuuteen. Onko hinta uusiutuvan raaka-aineen saannista enää liian kova.
Jees: ”Tämäkin Glan aloitus (joka aivan hyvä keskustelunaihe) olisi vanhan palstan aiheissa aiheuttanut helposti useita päiviä vilkasta kommentointia. Mikä olikaan tulos nyt. Turhan saa pyytämättäkin ja kommentit vain palstan toivottomasta toiminnasta.”
Keskustelua rikastuttaisi suuresti, jos esim. MTK:n puolelta edes joskus osallistuttaisiin. Ennenhän palstaa mainostettiin mahdollisuudeksi kysyä asiantuntijoilta. Nyt puhutaan vain keskustelupalstasta.
Vanhalla palstalla Lea Jylhä kommentoi kerran aloittamaani ketjuun, mutta silloinkin vain virallisia ympäripyöreyksiä ja vastauksia tarkentaviin kysymyksiin ei valitettavasti kuulunut. Nykyään kynnys osallistua tänne pitäisi olla huomattavasti pienempi, kun vastassa ei ole vierailijoiden komppaniaa tuomitsemassa järjestöä kenttäoikeuden tavoin.
Jees: ”Toiseksi se lehtipuuvaihe kyllä onnistuu loistavasti kunhan asia otetaan arkiseen metsäelämään.”
Tiirolan puheessa mainitiin kaksi määritelmää, avohakkuu ja nykyisen kaltainen metsätalous. Mutta mitä tarkkaan ottaen mainittu ideologia vastustaa, sitä ei kerrottu. Lopussa kyllä viitattiin taas avohakkuisiin ja harsintaan.
Lehtipuuvaiheen käyttämiselle uudistamisvaiheessa ei liene mitään periaatteellista estettä jaksollisessa menetelmässä. Suuressa mittakaavassa ero nykyiseen kuusen istutuskäytäntöön olisi kuitenkin melkoinen. Riittäisikö tämä Tiirolan mainitsemalle ideologialle, se ei jutusta ilmene. Vai onko kyse puhtaasti avohakkuista riippumatta siitä, millaista uudistamismenetelmää käytetään.
Sinänsä tuo ei ole päällimmäinen asia, vaikka täsmällisyyttä uhkakuvien maalailuun kaipaankin. Oleellista kuitenkin on se, millaisia uhkakuvia eu:sta meidän metsätalouteen on tulossa ja kuinka vakavasti otettavia ne ovat. Kysehän ei ole siitä, että maalaillaan uhkakuvia eu:ssakin toimivan metsänomistajien edunvalvontakoneiston aseman tukevoittamiseksi. Eihän.
