Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Yksi asia ainakin on varmaa. Oltiin teon oikeutuksesta mitä mieltä tahansa, Sini Saarela on sata kertaa kovempi jätkä kuin kenties yksikään tämän palstan kirjoittajista. Sini on kolunnut noissa hommissa ympäri maailmaa, roikkunut Olkiluodossa nosturissa useita päiviä, Venäjän rajavartiosto kippasi jo aiemmin hänen veneensä Jäämerellä ja nytkin tiesi, mihin päänsä laittoi muttei antanut sen haitata. Tuollaisen sisun ja määrätietoisuuden kun saisi kanavoitua jotenkin suomalaiseen metsätalouteen ja elinkeinoelämään ylipäätään.
Minä en pidä Sini Saarelaa sankarina. Mutta otatko Leevi kantaa 30.9.2013 kommenttiini:
Tavoitteessa ei ole mitään vikaa. Ongelma on siinä, mihin saakka oman käden oikeus on hyväksyttävissä. Minulla ei siihen ole vastausta. Jos olisi, sulkisin silmäni lähihistorialta. Onhan vihreä liike on saanut ihmisiä hereille monin tavoin ja se on yksiselitteisesti hyvä asia. Mutta samalla laillista elinkeinoa harjoittaneet ovat kärsineet laittomista tempauksista.
Minä en osaa vastata kysymykseen tutkimusstrategian suunnasta. Totean edelleen vain, että kannattaa hankkia mainitsemani kirja, ellei parempaa teosta tule mieleen. Siitä todennäköisesti saa jonkinlaisen käsityksen siitä, mitä puusta tiedetään. Yleensä noissa kirjoissa on myös kattava lähdeluettelo, jonka avulla on mahdollista hakea lisätietoa aiheesta. Google on tässä suhteessa huono, koska iso osa tutkimustiedosta ei ole julkisesti netissä, lisäksi osa on vain englanninkielistä, mikä rajoittaa monilla tiedon saantia.
Kokonaan oma asiansa sitten on se, miksi jotkut ostajat tyytyvät huutelemaan huonolaatuisen puun perään, mutta eivät aseta ostettavalle puulle tarpeellisia vaatimuksia. Kun asetetut ehdot täyttyvät, puu on niin myyjän kuin ostajan näkökulmasta riittävän laadukasta, joten pulinat pois.
UM: ”Voisi myös kysyä kasvunopeuden vaikutusta sellupuun laatuun tai puuseppien raaka-aineeksi. Vieläpä kasvunopeuden vaikutus painekyllästetyn puun laatuun saattaisi nopusta esiin. Käyttötarkoituksia on lukemattomia. kaikille niille ei voi määrittää ”laatua”.”
Aloituksessani mainitsin lannoituksen vaikutuksesta lujuuteen. Lisäksi totesin maaperän vaikuttavan puun ominaisuuksiin, mutten muista miten. Muissa kommentissani viittasin Metlan tutkimukseen puun syntytavan vaikutuksesta tukkiprosenttiin ja osittain samaa asiaa käsitelleeseen Hesarin artikkeliin. Tämän sinä tulkitsit niin, että pointin kadottaneena toistelin laadun käsitettä ilman, että määrittelin asiaa riittävästi. Sen sijaan sinun antisi keskusteluun oli seuraava: ”Suomessa on harjoitettu systemaattista yhteiskunnan tukemaa metsäntutkimusta pian 150 vuotta. Vieläkään ei osata vastata tutkimuksen pohjalta puun kasvunopeuden vaikutuksesta puun laatuun. Mihin veromarkkamme ovat menneet?”
Samalla kun vastaat edellisessä viestissäni esittämääni kysymykseen Kärkkäisen kirjaan perehtymisestä, esitän seuraavan kysymyksen: Mistä tiedät, ettei vastauksia ole?
