Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
AMMATTIMIEHELLÄ on paljon hyviä näkemyksiä, mutta tässä kohtaa olen eri mieltä. Se on totta, että urakkaa ei raivausveitsellä tehdä. Kyse onkin siitä, että työkalut soveltuvat tiettyyn tarkoitukseen. Minä en ikinä antaisi raivausveitselle soveltuvaa työmaata metsurille tehtäväksi raivaussahan kanssa. Siinä kustannukset karkaisivat käsistä, eikä lopputulos olisi edes hyvä.
Metsäalan opintoja ei tarvitse suorittaa. Meillä kuitenkin on mm. Metla, joka tarjoaa valtavan määrä tutkimuksiin perustuva tietoa metsänomistajien käyttöön aivan ilmaiseksi. Minusta on tyhmyyttä sulkea silmänsä tältä tiedolta tai jopa taistella sitä vastaan vedoten johonkin mantraan. Miten tuo vastaan haraaminen on edes mahdollista, jos ei aiheeseen ole perehtynyt? Kaikkea ei tarvitse soveltaa sellaisenaan, koska luonnossa on monia muuttujia, lisäksi omistajan tavoitteet vaikuttavat osaltaan asioihin. Silti tietoisuus asioista helpottaa suuresti ennustamaan puuston kehitystä ja siten määrittelemään hoitotarve tiettyä tavoitetta vastaavaksi. Siihen ansaan ei pidä mennä, että uskoo ostajan puheita kelvollisesta kohteesta. Kaupantekohetkellä yleensä kaikki näyttää hyvältä, mutta kun rahat pitäisi lyödä pöytään, puheiden sävy tai ainakin luvut viivan alla voi muuttua aivan toisenlaiseksi. Kannattavuuskriisin kanssa painivalla urakoitsijallakin on omat motiivinsa. Nämä asiat olen kohdannut niin monta kertaa omalla alallani, että väitän tuntevani pelin hengen, enkä usko sen poikkeavan metsässä millään tavalla muista aloista.
Kiitos luvuista! Viimeisen rivin sisältöä en ymmärtänyt.198m3 / 62 ha?
Jos runkoluku 2600 tulee ajourista ja muutamista aukoista huolimatta, on puustoisilla osilla tiheys aika lähellä 3800. Teoriassa se voisi olla n. 3300-3500, mutta muutama sata runkoa ei tuossa määrässä tunnu.
Puuston pituus vaikuttaa alakanttiin olevalta, jos paksuus on 10 cm. Tai sitten paksuus on yläkanttiin ja pituus oikein. Tai jotain niiden välistä. Joka tapauksessa, hehtaarilla lienee n. 60 m3 puuta, joten hakkuussa ei siitä kelvollista poistumaa tule. Alaharvennuksellahan mennään, joten poistettavat rungot ovat paksuudeltaan 5-8 cm eli pikemminkin raivurille kuin motolle sopivaa tavaraa. Toki tässä vaiheessa alkaa raivaaminen olla kyseenalaista, joten ehkä energiakorjuu nollatuloksella on ok. Toivottavasti kuski osaa asiansa, metsä tulee kuntoon ja arvokasvu saa vauhtia.
Jees: ”Itseasiassa tekisinkin tuon Glan mainitseman eli aloittaisin alusta koko tuon edellisen omistajan tekemän aukon viljelyn. Mutta se etten tee sitä johtuu siitä että tuosta kuitenkin saa kelpo metsän kunhan se nyt harvennetaan.”
Puuston täytyy olla tavallisen heikkoa, jos se kannattaa 16-vuotiaana uudistaa. En epäile yhtään, etteikö sinun tapauksessasi puu olisi tähän saakka kasvanut nopeasti ja etteikö olisi viisasta jatkaa kasvatusta. Epäilen vain sinun antamia puustotietoja. Lisäksi itse valitsisin toisenlaisen tavan hoitaa metsää.
Jees: ”Ei ole aina ennakoitavissa kaikki metsän kasvuun vaikuttavat tekijät vaikka Gla noin vissiin pystyy.”
Kaikkeen en pysty, mutta sen pystyn ennakoimaan, että 16-vuotiaana koivikko on ylitiheä runkoluvulla 3800 ja että siinä vaiheessa edessä on vain huonoja vaihtoehtoja. Sen verran ennakoin, että 10 vuotiaan kuvion harvensin jo nyt alta 2000:n, vaikka ajatuksena oli kasvattaa siitä nopeasti energiapuukohde.
Jees: ”Mutta tämä oli nyt sitten tällainen halppismetsäkuvio joka oli halpa ostaa, halpa uudistaa ja silti tuotto on tarkoitus repiä jo alta kahdenkymmenen vuoden kasvatuksella selkeästi plusmerkkiseksi siitäkin ankealta aukolta.”
Jos ankeasta aukosta maksaa 300 €/ha eli sen, mitä tulet hakkuusta saamaan, ei sen kuittaamisen paljon tarvita, mutta ei se kukkarossakaan tunnu. Itse hidastaisin kassavirtaa, koska tulevina vuosina se maksaa itsensä takaisin. Itse laskin heikkojen taimikoiden arvoksi 0 €. Toki kustannuksia niistä syntyy, enkä kassavirtaa saa käännettyä niiden osalta alta 20 vuoden. Omaisuuden arvo kuitenkin kehittyy toisenlaisella hoidolla paremmin, siksi olen eri linjoilla sinun kanssasi.
Jees: ”Ei kait se mikään laki ole jos on suunniteltu. Ei tule ajourilta juuri mitään. Ne on aika puhtaat ja olemassaolevat.”
Aina vaan paranee, vaikka aprillipäivään on aikaa vielä melkein puoli vuotta. Ajourat on puhtaat ja silti puustoa on tuo 3800 runkoa á 50 litraa? Jos et olisi avannut ajouria, olisi sinulla liki 240 m3/ha. Kalliiksi tuli ajatus omatoimisuudesta.
Metsänhoitoa saa ja pitää suunnitella. Kuitenkin jos minun papereissani viimeiselle riville tulisi tuollaisia lukuja, laittaisin vähin äänin paperit kiukaaseen, tulitikku perään ja aloittaisin alusta.
MJO: ”Kerro nyt pösilö mikä aiheutti hirvikannan kasvamisen 70-80-luvulla, jos ei talviravinnon määrän lisääntyminen. Sillä sitä ennen metsästettiin hirviä paljon vähemmän, niin et voi ainakaan vedota hirvenmetsästäjiin.”
Ravinnon määrä on todennäköisesti yksi tekijä, joka mahdollisti kasvun. Tärkein on kuitenkin se, että kaatolupakäytännöllä säädetään hirvikannan suuruutta. Joskus onnistuen, joskus epäonnistuen. Muilla kuin metsästäjillä ei ole mahdollisuutta päättää hirvikannan koosta, joten vastuuta ei voi paeta taimikoiden taakse.
Lisäksi kun meillä on mahdollisuus itse valita, teemmekö leimikon 8…30 litraisista vai +50-litraisista puista, ei pitäisi olla mitään epäselvää. Poikkeus on tietysti kuvio, jossa on rästejä edellisen omistajan jäljiltä. Siinä tehdään se, mitä voidaan eikä selitellä.
Männikkö on poikkeus, jossa keppimetsävaihtoehto on kiinnostava. Siellähän on kokeet käynnissä, jossa tehdään ensiharvennus noin 3500-4000 runkoon 10-12 metrissä. Litrakoko on onneton, eikä harvennus sikäli ole järkevä, mutta pyrkimys tietynlaiseen laatuun rehevillä pohjilla ajaa muiden asioiden ohi. Toivottavasti Metsälehti käväisee pian katsomassa, mitä jokunen vuosi sitten Riikilän artikkelissa olleelle kohteelle nyt kuuluu. Ensiharvennus pitäisi olla jo tehty.
Enemmän tilaa tarvitseva lehtipuu samassa vaiheessa on jo taantunut monen vuoden edestä. Mutta oleellista on se, että kasvatetaan mitä puulajia tahansa, varhaisperkaus yksin riittää vain harvoin hyvään lopputulokseen. Tarkastellaan sitten puuston kasvua, korjuukustannuksia tai korjuun laatua.
Tällä kertaa Sauli Valkosella oli mielenkiintoisia tietoja uusista tutkimuksista, lähinnä koskien puun laatua. Jos puu kasvaa aluksi hitaasti esimerkiksi alikasvoksena, mutta myöhemmin vapautettuna nopeammin, tuloksena on huonoa sahatavaraa. Epätasaisuus saa aikaan vääntelyä ja ehkä halkeiluakin.
Juttu alkaa n. 4 minuutin kohdalta.
http://areena.yle.fi/radio
/2046540/#/playMinkä näköisiä ne Viron metsät ovat, josta haapa kannattaa sahatavaraksi hakata? Täällä tosiaan kun haapa kasvaa talousmetsissä yksittäisinä sekapuina tai kurkottelee kohti valoa jossain pellonreunassa, ei laatu kaksista ole. Reiden vahvuista oksaa, haaraa ja sitä rataa. Hybridiviljelmällä tilanne on kai toinen, mutta miten noin nopeakasvuinen puu soveltuu sahaukseen?
