Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Arto: ”Tässä ketjussa oli kyse pullotunkista puunkaadossa…ei minun käsityksen mukaan pihapuunkaadosta ollut kyse joka taas on aivan eri juttu .”
Juu, ei Leevi alussa pihapuista puhunut. Pointti oli hankalassa puussa, oli se sitten metsässä tai pihalla. Ja koska hankalassa puussa riskit ovat aina isommat kuin tavallisessa, kikkaileminen tarkoitukseen sopimattomien välineiden kanssa ei ole minusta hyvä juttu.
On siinä kaatomiehellä naurussa pitelemistä, kun pullotunkkipuu lipsahtaa väärään suuntaan.
Suorittava porras: ”Pinsiön vaari lienee törmännyt meidän ihmisten tekemään ongelmaan. Riista-aidalla suljetaan hirvien kulkureitti ja miljoonat havanvesat koivunvarvuilla höystettynä kirittävät hirvet paikalle jopa maakunnan kokoiselta alueelta.”
Toki moni asia on täällä ihmisen tekemää. Niin hirvien elinolosuhteet kuin vilkas päätie ja sen riista-aitakin. Nämä kaikki ovat tehty tiettyä tarkoitusta varten, joten hirvivahinkoja ei pidä väheksyä nimeämällä se ihmisen tekemäksi. Ainoa tämän keskustelun aiheeseen liittyvä tehtävä on ratkaista hirvien aiheuttama ongelma puuntuottamisessa.
Voimme tietysti heittäytyä idealisteiksi ja todeta perkaamattomien taimikoiden olevan syy hirvikantaan. Mutta niin kauan kun meillä on 700000 metsänomistajaa, ei ole realistista olettaa pääosan taimikoista olevan jatkuvasti puhtaaksi perattuja. Etkä edes sinä pysty sanomaan, onko tuollainen tavoittelemisen arvoinen tilanne metsässä. Miksi siis kannustat sellaiseen? Tällä hetkellä tutkijat veikkaavat jonkinasteisen romahduspisteen olevan parin vuosikymmenen päässä. Jos ilmasto äkillisesti muuttuu, ei hirvien ehdoilla kasvatettu monokulttuuri ole ainakaan voittaja siinä tilanteessa.
Minulla ei kuvia ole. Olettaisin kuitenkin kuvasarjan taimikon kehittymisestä palvelevan tarkoitusta. Yleensä kauhistellaan aukkoja. Niistä saakin rumia kuvia, tekihän joku hiljattain kuvakirjankin niistä. Mutta kun kuvasarja kertoo, miten aukko seuraavien vuosien aikana kehittyy vehreäksi nuoreksi metsäksi, aukeaisi ehkä monien silmät todellisuuteen. Onko hinta uusiutuvan raaka-aineen saannista enää liian kova.
Jees: ”Tämäkin Glan aloitus (joka aivan hyvä keskustelunaihe) olisi vanhan palstan aiheissa aiheuttanut helposti useita päiviä vilkasta kommentointia. Mikä olikaan tulos nyt. Turhan saa pyytämättäkin ja kommentit vain palstan toivottomasta toiminnasta.”
Keskustelua rikastuttaisi suuresti, jos esim. MTK:n puolelta edes joskus osallistuttaisiin. Ennenhän palstaa mainostettiin mahdollisuudeksi kysyä asiantuntijoilta. Nyt puhutaan vain keskustelupalstasta.
Vanhalla palstalla Lea Jylhä kommentoi kerran aloittamaani ketjuun, mutta silloinkin vain virallisia ympäripyöreyksiä ja vastauksia tarkentaviin kysymyksiin ei valitettavasti kuulunut. Nykyään kynnys osallistua tänne pitäisi olla huomattavasti pienempi, kun vastassa ei ole vierailijoiden komppaniaa tuomitsemassa järjestöä kenttäoikeuden tavoin.
Jees: ”Toiseksi se lehtipuuvaihe kyllä onnistuu loistavasti kunhan asia otetaan arkiseen metsäelämään.”
Tiirolan puheessa mainitiin kaksi määritelmää, avohakkuu ja nykyisen kaltainen metsätalous. Mutta mitä tarkkaan ottaen mainittu ideologia vastustaa, sitä ei kerrottu. Lopussa kyllä viitattiin taas avohakkuisiin ja harsintaan.
Lehtipuuvaiheen käyttämiselle uudistamisvaiheessa ei liene mitään periaatteellista estettä jaksollisessa menetelmässä. Suuressa mittakaavassa ero nykyiseen kuusen istutuskäytäntöön olisi kuitenkin melkoinen. Riittäisikö tämä Tiirolan mainitsemalle ideologialle, se ei jutusta ilmene. Vai onko kyse puhtaasti avohakkuista riippumatta siitä, millaista uudistamismenetelmää käytetään.
Sinänsä tuo ei ole päällimmäinen asia, vaikka täsmällisyyttä uhkakuvien maalailuun kaipaankin. Oleellista kuitenkin on se, millaisia uhkakuvia eu:sta meidän metsätalouteen on tulossa ja kuinka vakavasti otettavia ne ovat. Kysehän ei ole siitä, että maalaillaan uhkakuvia eu:ssakin toimivan metsänomistajien edunvalvontakoneiston aseman tukevoittamiseksi. Eihän.
Pihkaniska: ”Kuvan kohde on -85 istutettu, jonka jälkeen kehoituksista huolimatta en ole kohteelle tehnyt mitään. Energiapuuta lähti mukavasti, josta sain maksun. Puun laatu istutusmänniköksi on kohtuullisen hyvä. Jos olisi raivattu nykyoppien mukaan ei tulevaisuudessa saataisi kunnon tukkipuuta. Seassa ollut koivunvitelikkö ei ole vioittanut jäävää puustoa ja korjuuvaurioitakaan ei juuri ole tullut. Ostomies ei pitänyt ennakkoraivausta tarpeellisena.”
Kuva on julkaistu ja kuvan yhteyteen on muutama kommenttikin tullut.
Yllättävän hyvä metsä on kasvanut, jos tosiaan mitään ei istutuksen jälkeen ole tehty. Sinänsä hyvä esimerkki siitä, että mäntyä kannattaa tiheässä kasvattaa huolimatta runkojen lihomisen hidastumisesta.
En tiedä, selittääkö maantiede jotain, mutta ainakin etelässä olisi luullut vesakon haittaavan mäntyjä enemmänkin. Jostain syystä kun lehtipuusto ei tunnu vajaan tiheyden tuomia ongelmia kunnolla paikkaavan. Pikemminkin laatu herkästi heikkenee ja kasvu hidastuu. Vai onko kohde kuitenkin taimivaiheessa perattu, mutta sen jälkeen annettu olla?
Millainen määrä taimia tuonne on istutettu ja miten maa on muokattu?
Harrastelija: ”Metsän monimuotoisuudella minusta tarkoitetaan kyllä kokonaisuutta eikä pelkästään joidenkin puulajien suhdetta toisiinsa.
Metsän monimuotoisuus tarkoittaa puiden lisäksi siellä olevia eliöitä, eläimiä, kasveja, sieniä, marjoja…Hirvi kuuluu Suomen luontoon, piste.
Kotikunnassani seurasin hirvituhoja jotka mainostettiin valtakunnan pahimmiksi. Oma metsäpalsta raivattiin pelkästään männylle ja hyvin pärjäsi.”Monimuotoisuus ei mitenkään korkealle yllä, kun metsäpalsta raivataan tasaikäiseksi männyn monokulttuuriksi hirvituhojen välttämiseksi.
Leevi: ”Lapissa on tehty männyn kylvöä syksyllä. Vähän ennen ensilumien satamista. Olikohan Metlan tiedotteessa, vai mistäköhän luin, että syyskylvöllä on saavutettu sensaatiomaatisen hyviä tuloksia.”
Ainakin Metsälehti siitä muistaakseni kirjoitti.
Ei tuloksissa muuta sensaatiomaista ollut, kuin että kylvö onnistui. Jotain reunaehtoja vain piti osata ottaa huomioon, lähinnä kai säätilaan liittyen. Aiemmin käsitys syyskylvön onnistumisesta oli pessimistisempi. Metsähallitukselle ja varmaan monelle muullekin toimijalle tuo avaa uusia mahdollisuuksia mm. kelirikon takia.
Korpituvan Taneli: ”Missä viipyvät nuoremman polven ja itse istuttajien näkemykset? ”
Kun kokemusta on vain vähän, eikä edes oman työn tuloksia ole kovin pitkältä ajalta nähtävissä, ei jaksa yrittää keksiä pyörää. Joku sen kuitenkin on jo keksinyt. Mielummin kuuntelee/lukee vanhojen partojen ajatuksia.
