Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
AMMATTIMIES teki hyvä huomion, mutta kuin otsikko on väljä, jätettävän puuston laskentaakin on kai tässä yhteydessä lupa käsitellä.
Ei ole tullut mieleeni viedä etäisyysmittaria metsään, mutta ajatus on hyvä. Satunnaiseen käyttöön ei varmaan kannata ostaa, mutta jos sen saa esim. lainaksi työpaikalta, tilanne on parempi. Varhaisperkauksessa en usko sen olevan käyttökelpoinen, mutta varttuneemmassa puustossa, T2 ja siitä eteenpäin hyötyä voisi olla kun ei tarvitse nostella keppiä runkojen yli. Koealojen kokoakin voi kasvattaa helposti, jolloin virhe pienenee. Aurinkoisella kelillä ei ehkä silti kannata kokeilla.
Miten muut määrittelevät runkoluvun silloin, kun kepin kanssa ei mahdu enää pyörimään?
On aivan samantekevää, kuka mihinkin uskoo. Varmaa on vain se, että meistä kukaan ei voi sanoa ehdottomalla varmuudella, aiheuttaako ihminen ilmastonmuutosta vai onko aiheuttamatta. Siksi ja monesta muustakin syystä on syytä noudattaa varovaisuusperiaatetta ja pyrkiä välttämään fossiilisten raaka-aineiden käyttöä energianlähteenä samoin kuin uusiutuvienkin kestämätöntä käytttöä. Näin siksi, että kukaan ei voi hallita sitä riskiä, mikä ihmisen aiheuttamaan ilmastonmuutokseen liittyy.
6 m3: ”Vastasin jo.”
Voitko kopioida vastauksen, kun en sitä mistään löydä.
6 m3: ”Olet epalooginen. Vuokraat maasi hirvestykselle. Pokkaat lihapaketin. Silti puret sinua ruokkivaa katta.”
Ei tuossa ole mitään epäloogista. Pyrin myötävaikuttamaan hirviporukan toimintaa vuokraamalla vastikkeetta maat metsästykseen. Lisäksi olen ilmoittanut havainnoistani heille ja riistakeskukselle. Jos minulle lihapaketti toimitetaan, tottahan sen otan vastaan. Mutta ruokkivaa kättä en pure. Kritisoin hirvipolitiikkaa ja toivon siihen muutosta. Se ei ole metsästäjiltä pois, koska mihinkään muuhun en muutosta kaipaa kuin tavoitekannan suuruuteen. Minä en kuulu edes niihin, jotka tavoittelevat käytännössä epärealistisia 10 000-20 000 yksilön talvikantoja. Minusta esim. 50 000 voisi olla hyvä alku. Tuo on arvioitu alaa Suomessa kenties eniten tutkineen henkilön eli Tuire Nygrenin väitöskirjassa sellaiseksi, että kannan hoidolla on hyvät edellytykset. Kellään ei siis pitäisi olla nokan koputtamista, jos kompromissia eri tahojen välillä haetaan. Eri asia on se, jos ei edes pyritä saavuttamaan kompromissia. Ja siihen nykyinen lainsäädäntö kannustaa, koska siinä annetaan valtaa ilman vastuuta.
Tähänkin täydennyksenä vielä sellainen seikka, että taimikon hoitajille ei ole annettu vaikutusvaltaa hirvikannan suuruuden suhteen. Tavoitekanta asetetaan riistahallinnon piirissä olevien toimesta, eikä siinä oteta huomioon taimikoiden hoidon tilaa. Jos taimikot hoidettaisiin siihen tasoon, että nykyisen hirvikannan tuottavuus alenisi, vähennettäisiin kaatolupia eli tilanne ei muuttuisi mihinkään. Sama pätee toiveisiin petojen määrän kasvattamisesta. Jos petokanta kasvaa, kaatolupia vähennetään, mutta hirvien tavotekantaa ei.
Ihan turhaa on siis sysätä vastuuta hirvien ja hirvikärpästen määrästä niille, joilla ei ole valtaa asian suhteen.
En minä tuosta Mtk:n tiedotteesta saa millään tulkinnalla sellaista käsitystä, että jos kanta on alle 2-3, sitä voidaan nostaa. Siinähän vaaditaan ministeriötä asettamaan tavoitekanta, jolla pyritään estämään metsätuhot ja joka on metsästäjien ”yhteisesti” sopimaa kantaa tiukempi.
Jos metsänomistajat alkavat asioiden hoidon yhteydessä heitellä tällaisilla asioilla kapuloita rattaisiin, saa syytä heikkoon tilanteeseen etsiä peilistä.
Hesarin artikkelissa sanottiin se, mitä on tapahtunut eli liian reheviin paikkoihin istutetut männyt eivät tuota laatua. Mutta oliko hyvälaatuista mäntyä tarjolla enemmän aikaisemmin? Kun mäntyä ennen hirvikannan nousua suosittiin, kai sitä karuillekin paikoille uudistettiin eli laadukasta puuta pitäisi olla tarjolla. Jostain syystä uutiskynnyksen ylittää vain rehevien paikkojen räkämänniköt.
Mehänpojan kommenttia voisi täydentää parilla asialla. Korvausjärjestelmä on sellainen, että lieviä vahinkoja ei korvata joko arviointiperusteiden tai omavastuun takia. Lisäksi iso osa metsänomistajista on valinnut männyn tai koivun sijaan kuusen uudistualalle, joten tilastoitavaa ja korvattavaa vahinkoa ei synny. Sen sijaan syntyy paheneva juurikääpäongelma ja kuivuudesta kärsiviä, tuholaisherkkiä kuusikoita, joista ongelmat voivat levitä terveisiinkin metsiin.
6 m3: ”Gla: Onko oikein etta parjaat taalla metsastajia?”
Riippuu siitä, mitä ymmärrät parjaamisella. Olen koittanut tuoda oman näkökulmani esiin, enkä pidä sitä parjaamisena. Olen välttänyt myös henkilökohtaista arvostelua ja koittanut pysyä asiassa. Sen sijaan useaan otteeseen olen todennut, ettei minulla ole mitään metsästäjiä vastaan, päinvastoin. Rivimiehet eivät päätöksiä hirvipolitiikasta tee.
Vastaako sinä nyt puolestasi esittämääni kysymykseen, onko sinusta oikein, että vain metsästäjillä on vaikutusvaltaa asiaan?
Noinhan se on, mutta kun nyt aluksi oppisi ymmärtämään edes jollain tasolla sitä, miten maaperän eri tekijät ja niiden välinen tasapaino vaikuttavat puun kasvuun. Kosmoksen ymmärtämisen jätän filosofeille ja muille taivaanrannan maalareille.
Kirjan alussa muuten todetaan sama minkä minäkin tämän keskustelun alussa. Kirjallisuutta aiheesta on vähän ja sitä puutetta kyseinen kirja pyrkii paikkaamaan. Kirjan sanotaan soveltuvan korkeakouluopiskelijolle monien muiden ryhmien lisäksi ja sen pitäisi perustua alan uusimpaan tutkimukseen, joten eiköhän siitä iloa riitä pitkäksi aikaa. Tieto lisääntyy jatkuvasti, mutta tuskin vuoden 2003 jälkeen mitään mullistuksia ilmaantunut.
Metsäkustannuksen toiminta on muuten ripeää. Torstaina aamupäivällä laitoin tilauksen, perjantaina oli kirja postilaatikossa.
