Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
”Esimerkkinä Koneyrittäjien liitto mainitsee kuntakeskuksessa sijaitsevan lämpölaitoksen, joka käyttää n. 20 000 kuutiometriä puuta vuodessa. Energiasisältö on tällöin n. 40 GWh.
Tällaisen laitoksen puuhuollon järjestäminen synnyttää Koneyrittäjien liiton mukaan paikallisesti n. 400 000 euron liiketoiminnan. Energiapuun hankinta työllistää 4-6 henkilöä.”Varmaan kivihiilen käsittelykin työllistää, joten kokonaan uusia työpaikkoja ei kotimaiseen polttoaineeseen siirtyminen kaikilta osin tuo. Mutta mielummin silti käsitellään kotimista ja uusiutuvaa, kuin ulkomaista ja tuontitavaraa. Juulisi Juttaakin kiinnostavan.
Keskustelu ajautuu karkotusmenetelmistä metsästykseen, mutta lyhyt kommentti siihen liittyen.
En usko turisteja käyttökelpoiseksi keinoksi alentaa hirvikantaa. Vastaava systemihän on käytössä saaristomerellä kalastuksen suhteen. Lukemattomia kalastuoppaita vie ryhmiä merelle kalaan, mutta kenellekään ei ole tullut mieleen, että tämä vaikuttaisi kalakantoihin yhtään mitään. Niin pienimuotoista toiminta kokonaisuus huomioiden on. Ei tänne siis mistään sellaista määrää turistimetsästäjiä saada, että niiden varaan kannan pudottamisen voisi jättää. Muutoin elinkeinon harjoitamisena safarien järjestäminen on ihan ok.
Riistahallinto on ”yhteisesti” sopinut hirville tavoitekannan. Nyt on tavoitteena vakauttaa tilanne tuohon. Ongelma ei ole kaatolupien anomisessa. Ongelma on tavoitekannan koossa, eikä se poistu korvaamalla suomalaiset metsästäjät saksalaisilla. Metsänomistajien, metsätalouden harrastajien sekä puuntuottajien osalta MTK lienee varteenotettavin toimija tässä suhteessa, ruohonjuuritason tehtäväksi jää hoitaa taimikkonsa kuntoon, käyttäen sitten apuna mitä tahansa karkotusmenetelmää.
Periaatteessa ihan samoin olisin toiminut. Muutaman lepän olisin koittanut säästää. Se on kuitenkin mitättömän pientä hienosäätöä. Jätettävien yksilöiden ja runkolukumäärän suhteen voisi tulla myös hyvin pientä eroa, mutta niistä ei näkemättä voi oikein mitään sanoa. Toivottavasti koivut ei ole liian lähellä havupuita tai vaihtoehtoisesti kuuset ovat selkeästi koivujen alla. Noissa kohteissa tietty epätasaisuus täytyy vain hyväksyä ja yrittää sovittaa runkolukumäärä silmämääräisesti harvennusta ajatellen sekä tietysti raivauksessa pyrkiä sitä tasoittamaan. Isoimpiakin puita voi ottaa pois.
Maisemasta puheenollen, minusta kaikkein kamalin on raivaamaton pusikko. Nykytilasta ei kannata huolestua, vaikkei se kivalta näytäkään. Lehtipuuvaltainen raivausjäte on jo parin vuoden kuluttua painunut melko huomaamattomaksi, samalla jätetty puusto on kasvattanut uusia kasvaimia, joten maisema muuttuu nopeasti miellyttävämmäksi.
Jees, voi olla. Ymmärrän sinun näkökulmasi, kun haapojesi taimet maksaa viisinkertaisesti sen, mitä minun perinteiset puulajit. Ethän sinäkään muita kuin hybridihaapojasi aitaa.
Tärkeintä kuitenkin on, että ruiskutus antaa riittävän suojan. Metlan kokeiden perusteella on lupa odottaa menetelmän toimivan. Ajattelin kokeilla Tricoa myös pienille taimille, kun sen kerrottiin jossain yhteydessä vähentävän myyrätuhoja. Hehtaarin verran kun sopivaa kohdetta löytyy, ei kokeilu epäonnistuessaan johda konkurssiin.
Haapa on minulla ainakin täytepuu, joten haaparyhmän kaatamisesta syntyvän vesakon kasvatus ei edusta tuottavaa metsänhoitoa. Tämähän tuli jo todettua Pukkalan tekemän laskelman käsittelyn yhteydessä.
Vaihtoehtona kantokäsittelylle voisi olla glyfosaatin ruiskutus vesakkoon kesällä. Miten mahtaa toimia? Istutustaimet pitää tietysti suojata, mutta muutamalla viemäriputken pätkällä se hoituu.
Minä ostin 10 litran kanisterin Tricoa. Tuleepahan kokeiltua sitäkin.
Sitä vaan en ymmärrä, kun Aarre-lehdessä, joka osui käsiini jossain lounasbaarissa, väitettiin Riistanhoitoyhdistyksen jakavan ainetta maksutta metsänomistajille. Minun tapauksessani ei tästä ollut tietoakaan, vaan 50 € alv 0% siitä piti maksaa. Ulkomaiset nettisivustot kauppaavat samaa ainetta huomattavasti kovempaan hintaan, joten ihan kokonaan tuki ei valmistajalle ja/tai välittäjälle mene.
Sitä en vielä tullut selvittäneeksi, myydäänkö esim. Virossa muita karkotteita, joilla ei täällä ole myyntilupaa.
Samalla voidaan kieltää kynttilätkin, jos kerta pienhiukkasista ollaan huolissaan.
http://www.aamulehti.fi/
Kotimaa/1194708609380
/artikkeli/kynttilan+
polttaminen+sisalla+
saastuttaa+samaan+
tapaan+kuin+tupakointi.html
