Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Ilmaston lämpötilassa lämpimät ja kylmät kaudet vaihtelee n. 30 vuoden välein. Jos viimeisen 15 vuoden aikana ilmaston olisi pitänyt jäähtyä, mutta ihmisen toiminnan seurauksena se pysyikin ennallaan, arvaa mitä tapahtuu kun päästään lämpiävään vaiheeseen?
Alojen mittauksen kanssa pitää muistaa kanssa se, että kepin pää pyritään pitämään ympyrän keskellä. Jos ollaan käsi ojossa ja todellisuudessa ympyrän säde onkin esim. 4,4 m, tulee ympyrän alaksi 60 m2, eikä 50 m2. Jos taimia on tällä alalla 10 kpl, tarkoittaa se 1667 kpl, eikä 2000, kuten nelimetrisen kepin perusteella laskettuna kuvitellaan.
En tiedä, kuinka yleistä tällainen fuskaaminen on, mutta jossain lehtikuvassa juuri näin tehtiin.
En ole tämän linjauksen puolella, enkä edes tiedä, ketkä tällaista ”yhteistä” linjausta ovat olleet tekemässä. Tiedän vain sen, että riistahallinto on ennenkin julistanut omia päätöksiään yhteisiksi. Mikäs on julistaessa, kun lainsäädännössä on muille osapuolille on annettu mahdollisuus tulla enintään kuulluksi.
Minusta jahdin aloituksen lykkäämien näkyvyyden ja kelien takia on täysin hyväksyttävä peruste, eikä sen pitäisi aiheuttaa mitään napinaa metsänomistajien puolelta. Pari viikkoa ei meinaa mitään tässä asiassa. Mutta nämä sukkahousujutut voisi lopettaa samantien. Missään muussakaan toiminnassa ei oletuksena ole se, että vahingot ohjataan muualle.
Toissapäivänä tuli alueradiosta juttua ilveksen kaatoluvista. Kun kanta on kasvanut kivasti ja on nyt vajaa 3000, pitää se saada alenemaan. Ja sehän tapahtuu metsästämällä vähintään 20% yksilöistä. Kovin tuntui olevan innoissaan metsästäjät tästä.
Toimittaja kysyi, että mikä ilveksen metsästyksessä kiehtoo. Vastaus oli jännitys ja huoli metsästäjän kilpailijan eli ilveksen saamasta saaliista. Verottaa kuulemma peurakantaa. Jäin kuitenkin miettimään suorittavan portaan puheita hirvien saamisen mahdottomuudesta, kun hirven talvikanta on sentään 26-kertainen ilvekseen verrattuna ja metsästetävä kanta vieläkin isompi. Kuitenkin riistapäälliköt joutuvat toppuuttelemaan olemaan käyttämättä lupia, jos hirvikanta näyttää sopivalta.
Niinpä. Harva meistä on syntynyt sellainen kultalusikka suussa, että nuorena koulusta palatessaan olisi jo metsää saanut hankituksi. 90-luvun laman keskellä sai olla tyytyväinen, kun edes johonkin pääsi töihin. Tuolloin piti työnhakijalla olla ikää 30 v ja työkokemusta 20 vuotta. Opiskeluihin liittyvää pakollista työharjoitteluakaan ei kaikki saanut kasaan, joten koulu järjesti jotain korvavaa toimintaa.
Mutta muuten samalla ajatusmallilla tässä mennään.
Suuret kiitokset molemmille! Iltalukemista riittää vähäksi aikaa. Katsotaan sitten, millaisia kysymyksiä herää ja mistä niihin löytyisi vastauksia.
Jostain syystä Metsäkustannuksen kirjaa en ollut noteerannut. Ehkä siksi, kun sitä ei paikallisessa kirjastossa ollut. Nyt se lähti tilaukseen.
Energiapuun korjuuta koskevasta raporttiakaan en ole lukenut, kun en oletin sen ottavan kantaa hiukan erilaisiin asioihin. Mutta nopealla vilkaisulla opus vaikutti lupaavalta.
Tuo linkin rivitys on muuten hyvä tapa, sitä itsekin olen suosinut siitä alkaen kun Taneli keksi ylimääräisten välilyöntien jujun ja tavan kiertää se.
Jos pienaukkoasiaan ei periaatteellista muutosta tule, joudotaan lakitekstiä tulkitsemaan. Edellä kopioin perusteluista kohdan, jossa pienaukko(kasvatus)hakkuussa ilman uudistamisvelvollisuutta edellytetään välialueille yhtenäistä puustoa.
Nyt toivon, että lainsäätäjät ottaisivat kantaa siihen, miten tuota käytännössä tulkitaan. Estääkö vaatimus välialueista ja jäävästä pohjapinta-alasta uudistamisvelvollisuuden kiertämisen. Lisäksi toivon MTK:n kommenttia siihen, miten järjestö suhtautuu nykyisen lakiehdotuksen tähän kohtaan. Voisiko Metsälehden toimittajat ottaa pari puhelua ja julkaista kommentit lehdessä?
Mutta tämän kaiken ihmeellisyyden keskellä on syytä katsoa kokonaisuutta. Jos porsaanreiän hyödyntäminen ei muodostu laajamittaiseksi, kuten itse arvelen, ei tämä ole merkittävä asia kuin periaatteellisella tasolla.
Lakitekstissä sanotaan, että pienaukkojen tapauksessa jäljelle jäävän puuston pohjapinta-ala on oltava erirakenteisen puuston käsittelyssä sijainnista ja maaperästä riippuen 7-11 m2. Etelässä haarukka on 9-11 m2. Kun leimikon pienaukot lasketaan mukaan, pitää välialueilla olla melkoinen puusto. Tämä sotii vastaan jk-oppien harvennusmalleja. Toisaalta, pienaukkojen tarkoitus on uudistaa puustoa, joten mitään estettä uudistamisvelvollisuudelle ei pitäisi olla. Ellei sitten jk ole menetelmänä aivan liian epävarma, eli toisin kuten tietty porukka antaa ymmärtää.
Tasarakenteisissä hakkuissa jäävän puuston vaatimuksissa haarukka on hiukan isompi, mutta sama ongelma siinäkin tulee, jos esim. 14 m2 vaatimusta soveltaa. Mutta pienaukot ei kuulu tasarakenteiseen kasvatukseen, joten tämä ei ole kiinnostava asia.
Toivottavasti maa- ja metsätalousvaliokunta ottaa kantaa näihin tulkintoihin, jotta eduskuntakäsittelyssä on edellytykset tehdä päätöksiä. Vaikuttaa siltä, että tällä hetkellä siellä istuu 200 kumileimasinta, jos laki hyväksytään.
Asetusluonnos:
http://www.mmm.fi/attach
ments/mmm/lausuntopyyn
not/6EH4ufKEH/Asetus
luonnos_metsien_kestava
sta_hoidosta_ja_kaytosta.pdfLakitekstin perusteluista käy ilmi, että pienaukkojen takana tosiaan on vain jk-porukan tavoitteet. Niitähän pidetään harsintahakkuiden keinona ylläpitää riittävää lehtipuustoa ja torjua juurikääpää. Tavoitteet siis ovat ok, mutta lakiteksti puutteellinen.
http://www.mmm.fi/
attachments/mmm/l
ausuntopyynnot/6EH4q
2JkE/Hallituksen_esitys_
metsalain_ja_rikoslain_
muuttamisesta_luonnos.pdfUudistamisvelvollisuutta käsitellään sivulta 14 alkaen kohdassa 5§.
Mahdollisuuden porsaanreiän tukkimiseen antaa mielestäni sivulta 15 alkaen käsiteltävä uudistushakkuu:
”Ehdotetun pykälän 1 momentissa uudistushakkuu katsottaisiin päättyneeksi, kun puunkorjuun seurauksena käsittelyalueelle on syntynyt yli 0,3 hehtaarin avoin alue. Lisäksi 1 momentissa säädettäisiin uudistamisvelvoitteen toteuttamista tarkentavasti siten, että uudistamisvelvoite täyttyisi, kun alueelle on saatu kasvatuskelpoinen taimikko 8 §:n mukaisesti. Lakiehdotuksessa uudistamisvelvoitetta ei muodostuisi yksittäisestä alle 0,3 hehtaarin hakkuualasta. Jos käsittelyalueella tehdään useita alle 0,3 hehtaarin hakkuita ja niiden välissä sijaitsevat alueet ovat puuston ikärakenteen osalta yhtenäisiä, toimenpiteeseen sovellettaisiin
ehdotuksen 5 §:n säännöksiä, koska tällöin hakkuu ei ole luonteeltaan uudistushakkuu vaan kasvatushakkuu.”Minusta lakia voisi tulkita niin, että jos nyt hakataan peinaukkoja ja parin vuoden päästä välialueet, on jälkimmäisen hakkuun seurauksena syntynyt yli 0,3 ha avoin alue. Tällöin uudistamisvelvoite pamahtaa avoimelle alueelle. En tiedä, onko syytä määritellä hakkuun tulosta koskemaan vain hakatuksi alueeksi.
