Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Yle: ”Lahti haluaa olla luontopositiivinen kaupunki eli kaupunki, joka lisää luonnon monimuotoisuutta eikä vähennä sitä.
Taustalla on luontokato, jossa ihmisten toiminta vähentää lajien monimuotoisuutta.”Metsäalalla on paljon tehtävää, kun jo betoni- ja asfalttiviidakkokin voi vähentämiseen sijaan lisätä luonnon monimuotoisuutta.
Viime viikon luontoradiossa oli hyväntekeväisyysilta vanhojen metsien hyväksi. Keskustelemassa mm. Petri Keto-Tokoi. Kohdasta 34:00 alkaen voi kuunnella luontoväen näkemystä hirvieläimistä.
Referaatti: Nykyään metsien hirvieläinkannat ovat moninkertaiset luontaiseen verrattuna, laidunnuspaine on kova ja metsien tilaa voi parantaa vähentämällä hirvieläimiä. Kyse on alueellisesta asiasta, ei tarvitse mennä suojelualueelle ampumaan.
Yle:
”Vuosikymmenten intensiivisen metsänhoidon seurauksena Suomen tuottavasta metsämaasta tuli luonnotonta: tasarakenteista ja -ikäistä, yhden lajin puualaa, joka ei ruokkinut luonnon monimuotoisuutta.Siksi noin kymmenen prosenttia metsälajeistamme on uhanalaisia.
…
Kun suojeltuja metsiä tällä hetkellä on täällä noin viisi prosenttia, niin silloin 95 prosenttia metsistä on talousmetsiä, Siitonen sanoo.”Olisihan tuon voinut myös sanoa, että talousmetsissä 90% metsälajeista on elinvoimaisia. Ja koska monimuotoisuutta kuormittaa muutkin asiat kuin talouskäyttö, lause on edelleen virheellinen.
Milloin näissä jutuissa aletaan kiinnostua maankäyttömuotojen muutoksen vaikutuksesta metsälajistoon? Peltoja ja rakennettuja alueita pitää ennallistaa, että saadaan monimuotoista metsää lahopuineen. Uudellamaalla on metsän osuus maapinta-alasta surkeat 56% ja rakennetun maan osuus kolminkertainen koko maan keskiarvoon verrattuna eli n. 13%. Mikä ympäristökatastrofi! Etenkin, kun asukastiheys on maan suurin eli luonnonvarojen kulutus ylittää moninkertaisesti alueen tuottokyvyn.
Yle: ”Korjattu 7.7.2025 kello 14.00 ingressiin, että liki 90 prosenttia Suomen metsistä on talousmetsää, ei 95 prosenttia kuten siinä aikaisemmin sanottiin. Luku viittasi Etelä-Suomen määriin. Lisäksi tarkennettu sitaattia, jossa viitattiin suojellun metsän määrään Etelä-Suomessa. Sekä muutettu termi puupelto puualaan.”
Nykyinen teksti: ”Vuosikymmenten intensiivisen metsänhoidon seurauksena Suomen tuottavasta metsämaasta tuli luonnotonta: tasarakenteista ja -ikäistä, yhden lajin puualaa, joka ei ruokkinut luonnon monimuotoisuutta.”
Kertoo paljon toimittajan asenteellisuudesta, kun tuohon aluksi kirjoitti ”puupelto”.
Kkt: ”Ei sitä kantaa oikeasti luvan myöntäjällä ole tarkoitus pudottaa, jos olisi, lupia myönnettäisiin enemmän.”
Taas pitää muistaa, ettei kantaa leikata tai kasvateta puuntuottajien toiveiden mukaan, saati että leikkaaminen olisi pysyvä olotila. Toki uutisoinnissa ala korostaa hirvien määrän vähentämistä mm. kolarimäärien hillitsemiseksi ja siitä moni saa täysin väärän käsityksen toiminnan tarkoituksesta.
Kaikkialle on määritelty tavoitekanta ja arvio nykytilan suhteesta tavoitteesen ratkaisee, paljonko lupia on jaossa ja miten niiden käyttö vaikuttaa hirvikantaan.
Täällä seuroille on määritelty aikuisten sonnien ja lehmien sekä vasojen määrä. Ihan varma en ole, tuleeko määrät luvassa vai onko ne yhteisluvan osakkaiden omia sääntöjä. Niitä kuitenkin noudatetaan. Lisäksi sonneilla on suositukset sarvipiikeistä.
Loppukaudesta voi olla työlästä löytää sopivaa hirveä ristikkoon. Toki kannanhoudon osalta hallittua, mutta vastaako sidosryhmien tavoitteisiin.
”Ei ollut kyseessä kärjistys. Joissakin seuroissa suosituksista jatkuvasti poikkeavat ”omat käytännöt” ovat muodostuneet ongelmaksi. Nyt porukoita on laitettu ruotuun eikä ole tyydytty uhkailemaan. 15 vuoden takaisen tilanteen ei haluta toistuvan.”
Nyt kuitenkin oli kyse ongelman korjaamisesta, ei ongelmien luomisesta. Kun tiedetään, mikä toimii ja mikä ei toimi, ei minua ainakaan kiinnosta spekuloida huonojen käytäntöjen seurauksilla.
