Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Nostokoukku: ”Toimitus ei varmaan unohtanut hirvituhoja. Artikkelissa esiteltiin tuloksia metsästäjille suoritetusta kyselytutkimuksesta, ei hirvituhoista. Olisiko pitänyt ottaa viite myös tämän tutkimustuloksen ja sähköautojen myynnin välillä?”
Kyselyn tulosta en ole kyseenalaistanut. Sen sijaan jutussa tehtiin päätelmiä, joihin kysely ei tarjonnut lähtöarvoja. Sitä kritisoin.
”Eihän kaikkia metsästäjien julkaisuissa kirjoitettua pidä lukea kuin piru raamattua.”
Nyt riittää huomattavasti ylimalkaisempikin lukutyyli. Kun kuitenkin alan lehden otsikossa kerrotaan riista(=sorkkaeläin)kantojen vahvistamisen kasvattavan yhteiskunnallista hyötyä, kyse on häikäilemättömästä disinformaation keinoin tapahtuvasta edunvalvonnasta. Ei mistään muusta, jota olisi syytä vähätellä. Tämä ei lisää edes metsästyksen hyväksyttävyyttä, vaikka samassa lehdessä muistutetaan siitä huolehtimisesta.
Metsästäjä-lehdessä taas pari juttua, joihin syytä pysähtyä.
Tuttu aihe on epäily hirven kokemasta lämpöstressistä. Sen sijaan tämä on vähintään kyseenalainen juttu:
Mahdollista saada enemmän hyötyä yhteiskunnalle
Ylläpitämällä enemmän saaliseläimiä tuottavia riistakantoja, saadaan enemmän hyötyä metsästyksestä. Kyselyn perusteella maanomistajille luovutettaisiin enemmän lihaa, jos sorkkaeläinkannat tuottaisivat enemmän saaliseläimiä. Saalistiheyden kasvaessa lihaa riittäisi myös myyntiin.
Toimitus unohtaa riistakannoista aiheutuvat tappiot yhteiskunnalle. Jopa Ylen metsäsuomessa juuri kerrottiin 60-100 miljoonan hirvituhoista.
Ajatus tuossa onkin, että aukko ei jarruta veden valuntaa tien tai ratapenkereen reunoihin. Metsä, varsinkin ojitettuna, sylkäisee vedet liian nopeasti eteenpäin, eikä rakenteet kestä tätä kuormaa. Aukko sinänsä ei vyöry mihinkään.
Silti edelleen tutkittua tietoa ei ole, että teiden ja ratojen sortumat johtuisivat avohakkuista, vaikka otsikkoon syy on nostettu.
”Himpskatti kun on monta asiaa.”
Lisäksi jutussa erikseen mainittiin, ettei kuivatusjärjestelmien kuntoa tai väylien perustamistapoja selvitetty.
Ojat ja rummut mitoitetaan sademäärän ja valuma-alueen koon mukaan. Ylittikö ennätyssade mitoitusmäärän ja huomioidaanko valuma-alueessa niinkin poikkeuksellinen asia kuin talousmetsäalueella aukko vai pitääkö yhdessä maailman johtavien metsäteollisuusmaiden sademitoituksissa olettaa, että metsät säilyvät aina peitteisinä. Entä olisiko sortumat vältetty ilman avohakkuita.
Jutussa puhutaan tutkimuksesta, vaikka mitään ei ole tutkittu. Ja otsikkoon nostetaan avohakkuu.
Minäkin voi varoitella monesta asiasta. Kun jonain päivänä varoitus realisoituu riippumatta asiayhteydestä, voin paukutella henkeleitä.
Sitä edelleen ihmettelen, miten Keski-Euroopassa pärjätään, vaikka metsät on monin paikoin hävitetty kauan sitten.
Avohakkuut syyllisiä ennätyksellisten rankkasateiden seurauksena tapahtuneiden väylien sortumisiin?
Sadan vuoden aikana ei ole huomattu maatalouden tai rakennetun ympäristön vaikutusta rankkasateiden virtaamiin. Puhutaan myös tutkimuksesta, vaikka kyse on puhtaasta arvauksesta ilman muiden tekijöiden tarkastelua. Mutta tämän nosto Ylen otsikkoon sopii hyvin linjaan. Taas saadaan ihmisten mielipiteitä avohakkuista ohjattua.
Kannattavuuteen en edelleenkään ota kantaa. Jos pohditaan vain menetelmän toimivuutta, pitää perusasiat huomioida. Kasvun kannalta aina on minimitekijä, joka rajoittaa kasvua. Miksi kasvupaikka on karu, se siis pitää tiedostaa. Jos maaperä on kuivaa karkean maalajin takia (pohjavesi syvällä, kapillaarisuus ei riitä), ravinteikkaampi pintakerros ei tilannetta korjaa.
Jos maaperä on kivinen ja muokkaus + istutus siksi vaikeaa, tuotu mätäs saattaa toimia. Kunhan maaperässä on tilavuutta sen verran, että juuristo aikanaan kivien väleissä voi kasvaa ja ravinteiden määrä riittää. Kivikossahan pehmeän maan osuus tilavuudesta on pieni, joten teoriassa ravinteikkaan maan ravinteiden kokonaismäärä voi olla pieni. Itse luokittelen tällaisen pykälää karummaksi kuin mihin se oikeasti kuuluu.
Eikös eräs öljymies tutkinut saharankin metsittämistä. Ei siitä kritiikkiä täällä paljon kuulunut. Ja kun teollisuus päättää investoida, louhitaan kymmeniä tai satoja tuhansia kuutioita kalliomäkeä puun poiston jälkeen sileäksi. Sen jälkeen tehdään teräksestä, betonista ja asfaltista tuotantotilat.
Aika lievä tapaus on nyt miettiä, miten puuston saisi kasvuun jollain karummalla kuviolla. Ja puupeltojahan talousmetsät monen mielestä muutenkin on, joten olkoon sitten.
Lupien suhteen noin eli tarkkana pitää olla miten luokitellaan ja silti löytyy tulkintaa.
Täällä ylijäämämaa on yleensä savea. Tuskin on kovin rehevää, kun ravinteet on pintakerroksissa ja läjitykseen menevä maa peräisin syvemmältä kaivutöistä. Onko pintaan levitetty savi muutenkaan kiitollista istutusalustaa, kun muuttuu kuivuessaan betoniksi.
Lisäksi ainakin Lounais-Suomessa maat on usein arseenipitoisia eli luokitellaan nykyään pilaantuneeksi ja vaatii siis oman vastaanottopaikkansa. En haluaisi keskustella ympäristöihmisten kanssa siitä, mitä tehdään hehtaarien alalle sen jälkeen. Sinänsä hassua, että arseeni on maassa täysin luontaista perua.
Metsästyksessä ei näyttäisi olevan mitään ihmeellistä. Vain typerää ja negatiivisuutta tavoittelevaa kommentointia sekä median halua ratsastaa tällaisella voimavaralla.
Joillain on tarve julistaa omaa eläintietämystään puhumalla syyskuussa talviunilla olevasta karhusta. Ei siinä itsekritiikki paljon menoa haittaa, kun pitää somessa vankeusrangaistusta metsästyksestä vaatia. Ja Elisa 1000 kilsan päässä tietää summanmutikassa ammuskelusta. Mistä media tällaiset kommentit juttuihinsa osaakin poimia.
