Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Ymmärrän laajaperäistämisen tässä yhteydessä suosituksena sekametsien kasvattamiseen. Pete korjaa, jos tulkitsen väärin.
Pete: ”Paljon esitetään väitteitä siitä, että metsätalouden ”laajaperäistäminen” parantaisi taoousmetsien ”resilienssiä”, no tälle ei löydy mittauksiin perustuvasta tutkimustiedosta tukea eikä käytännön kokemukset tällaista tue.”
Ei löydy myöskään näyttöä sille, että resilienssiä ei olisi. Sen sijaan löytyy tietoa luonnon riippuvuussuhteista ja niiden merkityksestä. Evoluution tulos ei ole sattumalta se, millaiseksi luonto on ties miten pitkän ajan kuluessa muotoutunut. Minä en kuvittele olevani luontoa viisaampi näiden mekanismien merkityksen arvioinnissa, joten suosin monimuotoisuutta mm. sekametsien muodossa, josta myös herkästi seuraa erirakenteisuutta. Tämä on metsätalouden julkikuvankin kannalta hauskaa, kun kiilusilmäiset (Petkelekseltä opittu termi) metsätalouden vastustajat puhuvat siitä, miten talousmetsät ovat tasarakenteisia yhden puulajin puupeltoja, eikä oikeita metsiä ole olemassakaan.
Fsc edellyttää, että osa alueesta jää metsätalouden ulkopuolelle. En tiedä, miten tuo kirjataan eli onko tämä alue lukossa maailman loppuun saakka. Suojelualaan sitä tuskin lasketaan.
Ongelmana onkin se, että ympäristöjärjestöjen ohjaamien markkinavoimien käytöstä ei voi ennustaa. Metsätalouden harjoittajan mielestä hyvä menettely ei välttämättä kelpaa markkinavoimille.
Ei ole viranomaisten käsittelyajat ongelma, kun eksyneiden lintujen parissa puuhastellaan.
”Monimuotoisuudella on myös takaisinkytkentöjä kasvuun ja tuhoriskien hallintaan kuten Gla ehkä tarkoitti.”
Kyllä, juuri näin.
”Lisäksi on markkinariski jos siitä ei huolehdita.”
Tuo onkin vaikeampi asia, kun vastassa on ammattilaiset, joiden tehtävänä taloudessa ja tuotannossa on olla tekemättä mitään, ei kantaa vastuuta kannattavasta tuotannosta. On mahdoton ennustaa, miten markkinariski metsätilaan ja laajemmin teollisuuteen + sen puunhankinta-alueeseen kohdistuu. Pitääkö talousmetsien olla monimuotoisia saadakseen puuta myytyä vai onko monimuotoiselta alueelta vaikea saada puuta myytyä. Pitääkö siis luontoarvot keskittää omiin kohteisiin vai ympätä talousmetsään.
”Saattaa sisältää” on hyvä kommentti. Ehkä sisältää, ehkä ei. Valheelliseen väittämään ei syyllistytä, mutta mielikuva on selvä. Kansalle jää käsitys metsäyhtiöiden luonnonmetsiin kohdistuneista hakkuista, ei talousmetsiin.
Ylipäätään kun tehdään avohakkuita, kytketään ne herkästi sellukattilaan. Todellisuudessahan avohakkuiden puista ylivoimaisesti suurin osa päätyy sahalle eli juuri sinne mihin puuta ympäristöjärjestöjen mukaan pitäisi käyttää. Pitkäaikaiseen käyttöön, ei sunnuntaihesarin tai vessapaperin kaltaisiin kertakäyttötuotteisiin.
Olenkin kysynyt, millaisia metsiä pitäisi hakata, kun vähemmän järeitä ei saa laittaa sellukattilaan ja toisaalta kaivataan vanhaa, hitaasti kasvanutta lujaa rakennuspuuta. Kun hakataan vanhaa puuta, se onkin paha juttu luonnon suhteen.
Ja Timppa tosiaan luo ongelmaa asiasta, joka ei ongelma ole. Lahopuuta ei tavoitella puun kasvun edistämiseksi, vaan luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Toki valistunut puuntuottaja hallitsee riskejä huolehtimalla monimuotoisuudesta, mutta tuskin luontoväki metsätalouden kannattavuudesta on kiinnostunut.
AJ ruiskukeskustelussa: ”Ruotsissa kokeillaan ehkä karkotehajuja sisältävän mehiläisvahan yhdistämistä aurausviittoihin hirvien ohjaamisessa pois tieltä silloin kun niiden kulkureitit osuvat teiden lähelle. ”Ehkä” siksi kun uutinen on Facebookista ja voi olla valeuutinen.
Mietin olisiko tuo sovellettavissa taimikoiden karkotteisiin, niin että sekoitetaan Trico mehiläisvahaan ja viedään pötkylät taimikkoon. Vahassa haju säilyisi pitempään kuin taimissa. Vai oppiiko hirvi heti että tämä on huijaus ja jatkaa taimien syöntiä?”
En usko, että Trico toimii tuolla tavoin.
Trico on syönninestoaine eli tekee ravintokasveista pahan hajuisia. Trico ei estä hirvien oleskelua taimikossa. Itselläni on ruiskutetulla kuvioilla makuujälkiä, joten karkotteena Trico ei toimi. Karkote vaatisi jotain, minkä hirvi kokee uhkaksi tai muuten vain epämiellyttäväksi asiaksi. Tricoon verrattaessa luonnosta löytyy paljon hajuja, joiden perusteella hirvi osaa olla koskematta kasviin. Nämä eivät kuitenkaan saa hirveä poistumaan paikalta. Mekanismi on siis syönninestoaineessa ja karkotteessa erilainen.
Jos tekoäly ei antanut vastausta kysymykseen, ihan luomuälyä voi yrittää käyttää sivulta 30 alkaen.
