Käyttäjän hemputtaja kirjoittamat vastaukset
-
”No joo,mutta miten oikein saat sahan heittämisen järveen ekologiseksi?
Lähetetty: 4 h, 58 min sitten
kirjoittaja: Rane”Hyvä kysymys. Pelkkä ympäristökeskuksen kirjallinen lupa saattaa riittää, mutta onhan noita muitakin konsteja.
Ensin peset pensalla (huomaa pesunesteiden talteenotto), sitten vaan kuivatus (pari päivää auringossa), painepesurilla loppuhuuhtelu. En tiedä voiko pesurissa käyttää fairya, joka poistaa rasvaa hyvin. Tietysti voi upottaa (paino päälle) puhtaaseen pirtuun ja vähän huljutella. Sitten taas kuivaus auringossa ja vippaus järveen.
Ellei nouse pintaan, käydään ostamassa uusi saha.
Säästyneen pirtun hävitystä ei tarvinne neuvoa.
Hiukan huono homma.. Etten sanoisi.
Jos Koivun ja männyn taimikoita vähennetään kuusta suosimalla, käy vähille mänty- ja koivutaimikoille vielä huonommin.
Tuo metsästäjien vanheneminen ja poistuminen ei nyt taida olla mikään erityinen ongelma.
Jos harrastemetsästäjät loppuvat, palkataan muutama ammattilainen tai myönnetään saksalaisille hirvenmetsästysluvat. Johan alkaisi pauke käymään.
”Jos saha painaa noin 5 kg ilman terälevyä niin siitä pitäisi löytyä kellukkeita yli 5 litraa. joten älä kokeile.
Lähetetty: 5 h, 9 min sitten
kirjoittaja: Rane”Mitäs se tuommoinen. Suomen pitäisi olla vapaa maa.
Jos joku haluaa vipata sahansa järveen, niin siitä vaan. Paras kuitenkin tehdä se ekologisesti, ettei tule syytöstä ympäristörikoksesta.
”Huomaat kyllä kolmen neljän vuoden kuluttua, että poistettujen kiehkuroitten yläpuolinen rungon osa vahvistuu reippaasti.
Toinen juttu on onko tällä sitten mitään käytännön merkitystä.
Terveisin: Korpituvan Taneli”
En usko vieläkään ja tuon kokeilun kanssakin on vähän niin ja näin.
Saattaahan se silti olla, että puu turvottaa runkoa entisen kiehkuran yläpuolelta, kun yrittää kuroa haavat umpeen ja estää katkeamiskohdan syntymisen.
Jo vain tuon Miisun konstin tiesin, mutta laiska mikä laiska. On sillä tytöllä muistia ja tehoa koneessa kun kaikki väittämänsä pistää päälle.
Sitten:
”Mie laitoin jakoon tuon artikkelin Facebookissa.Joku voisi ironisesti kommentoida, että hirvipopulaatio on mahtava lannoittaja =D
Lähetetty: 31 min sitten
kirjoittaja: Miisu”Minä en ainakaan väitä. Saman tuo syö minkä paskookin. Ravinteiden siirto on sitten eri asia.
Tein haun nimellä Heli Viiri. Pelkän kuvan perusteella uskon kaiken, mitä sanoo.
Näyttää olevan tehokas tutkija, vaikka ei sillä väliä erityisemmin. Metla kun ei juuri viitsi töitään markkinoida. Hukkaan menee ja on mennyt moni hyvä tutkimus.
Että verkosta.
No varmasti ja kuka sitä nyt viitsii kirjautumistaan sotkea kuuklailun ajaksi.
Kertoo nyt sitten mitä se Viiri on mieltä.
Oisko yksi syy noihin teille kaatumisiin tiealue ja linjat tien varressa.
Eikös tienpitäjän hallussa ole usein kaista ojan takaakin ja hakkuussa jää sitten reunaan tuuliherkkä kaista.
Kaistapäät tietysti tarjoaa jatkuvaa kasvatusta joka paikkaan, mutta se nyt ei auta yhtään. Tietysti olisi vähemmän puuta kaatumassa, että silleen.
”Pystykarsinta?
Pystykarsinta on ensimmäinen, joka tulee mieleen tuossa mielessa.
Kun puusta poistetaan eläviä oksia, saadaan niiden paksuuskasvu ohjattua karsintakohdan yläpuolella olevan rungon osan hyväksi. Eikö näin ole?Terveisin: Korpituvan Taneli
Lähetetty: 2 h, 36 min sitten
kirjoittaja: Korpituvan Taneli”Tuota en heti usko. Siinä on taidettu ajatella hiukan lyhkösesti.
Elävien oksien poisto taitaa olla suoraa pois kasvuvoimasta. Mistä se puu ylärungon lisäkasvun ottaisi kun kasvutehtaista osa on nyitty pois.
Ettäs piti tuo vielä tuoda pohdittavaksi.
Entisiäkään ei ole ratkaistu, kuten:
– miksi puu kiertyy (joku astunut juurille??);
– miksi valtapituus lyhenee pohjoiseen mennessä (revontulet polttaa latvasilmut sopivassa pituudessa??).
Muitakin varmaa löytyy.
Kappas.
Nyt toimi metsäkortiston katselu. Tosin menin sinne valokuvien kautta.