Käyttäjän hemputtaja kirjoittamat vastaukset
-
En tarkoittanut taimen kastelua karvasaineilla, vaan aineiden juottoa sille eli taimen pystyyn marinointia.
Muistaakseni – eli saatan muistaa väärin – konstia käytetään esim. kukkien värjäyksessä.
Kai se puun taimikin suostuu jotain ainetta tai aineyhdistelmiä imeskelemään.
Kasvit käyttävät puolustukseen mm. myrkkyjä. Liekö tuota edes vaivauduttu tutkimaan mitä puuntaimet käyttävät. Luonnontaimet osaavat selvästi maistua huonolta. Luulisi tuon olevan tutkittavissa ja saattaisi sopivalla aineseoksella maku olla jopa muutettavissa pahemmaksi.
Uskon samaan kuin Puun takaa (olenhan jonkun kultivoituneen älykön mukaan piilossa hänen takanaan) eli:
”Tutkimusta tehdään koko ajan siitä, miten istutustaimet saadaan myyrille vähemmän houkutteleviksi. Uskon vahvasti, että siinä päästään hyviin tuloksiin.
Lähetetty: 1 h, 3 min sitten
kirjoittaja: Puun takaa”Liekö jo kokeiltu, ellei kannattaisi kokeilla, vaikka hullulta kuulostaakin. Tarkoitan samaa konstia kuin aikanaan sinisellä tentulla (taitaa olla Sinol nykyisin). Lisätään karvasaineita kunnes lakkaa maistumasta. Ei maistu enää piimänkään kanssa.
Kasvit kyllä imeskelee joitain aineita ihan mielellään. Miksei sitten jotain makua pilaavaakin.
Tekevät sitä luontojaankin. Esim. taisi olla akaasia, joka alkaa lisästä myrkkyä (syanidia?) lehtiinsä, jos joku erehtyy niitä maistamaan. Hälyttää lisäksi naapuripuutkin, jotka tekevät saman tempun.
Väittävät myös, että jonkun saniaislajin silmut sisältävät kolmea vaaratonta ainetta, mutta jos sekoitat ne hampaissasi keskenään, on suussasi sitten syanidia.
Tuskin suomalaisista tutkijoista kuitenkaan mokomaa aloitteellisuutta löytyy. Pitävät huuhaana, vaikka Kemirakin (vai mikä se nykyään) saattaisi rahoittaa, kun tarjolla on pieni uusi markkinasektori.
Jalkanen kirjoitti:
”JK menetelmästä
Ilmeisesti ilmaisen itseni erittäin huonosti. Olen sitä mieltä että JK metsä ei ole sen monimuotoisempi kuin perinteinen malli, mutta tuottaa vähemmän heinittyviä alueita myyrien murkinaksi. Jos kuka on palstaa pitempään seurannut, tietää suhtautumiseni olevan kriittinen. Sillä voi olla paikkansa tietyissä kohteissa, kuten rannat, korpisuot, virkistysmetsät.Lähetetty: 3 h, 1 min sitten
kirjoittaja: A.Jalkanen”Niin muuten teit. Tekstisi sisälsi ns. kätkettyjä tarkoituksia, että hermostuin. Tosin tuollainen syntyy vahingossakin. Aina ei ehdi ajatella yhtä nopeasti kuin kirjoittaa.
Että saat anteeksi.
harmittelen myös puolestani, että hermostuin. Olen hieman yliherkkä tuolle jk:lle ja kaikenmaailman biodiversiteeteille ynnä ennallistamisille.
Ja Antonille:
Älä hyvä ihminen käytä noin rumia sanoja ”työ”. Ettäs kehtaat. Syököön myyrät pallisi. Me tytöt emme niitä kaipaa.Jalkanen toteaa kuten totesin:
”Poikkeuksen muodostaisi eri-ikäismetsätalous, mutta en pidä todennäköisenä että se yleistyisi tarpeeksi. Mitä jää jäljelle? No ainakin ekosysteemipalvelut, eli luontaisen biodiversiteetin ts. monimuotoisen eliöyhteisön palauttaminen.”Kun moitin, väität:
”Hemputtaja lukee rivien välistä sellaista mitä en ole väittänyt. En ole ottanut mielestäni lainkaan kantaa kysymykseen, miten metsätalous vaikuttaa monimuotoisuuteen.
Lähetetty: 2 h, 2 min sitten
kirjoittaja: A.Jalkanen”Ei tarvinnut lukea rivien välistä. Teksti on tyypillistä biodiversiteetti jargonia, jolta puuttuu kosketuspinta todellisuuteen.
Ymmärrän myös oikein hyvin mitä tarkoittaa ”luontaisen biodiversiteetin ts. monimuotoisen eliöyhteisön palauttaminen”. Se suomennetaan, että nykyiset menetelmät ovat suoraa hanurista ja pilanneet Suomen luonnon. Ei tarvinnut lukea rivien välistä.
Sikäli rivien välistä, että tarjoat jatkuvaa kasvatusta niin myyrien tappoon kuin monimuotoisuuden pelastamiseen. Kummatkin keinot ovat täysin tuulesta temmattuja ehdotuksia. Esim. metsiä käsiteltiin satoja vuosia jatkuvalla kasvatuksella, mutta myyrät eivät kuolleet sukupuuttoon.
Joku vuosi sitten söivät taloyhtiön Norjan morsiusangervotkin. Lähimpään metsään on kilometri ja hakkuita ei ole tehty vuosiin ja lahopuutakin riittä vaikka vientiin. Heinikkoaukeata ja jatkuvasti kasvavaa joen rantapajukkoa oli kyllä likimailla.
No onhan sillä perusteettomalla kohkaamisellakin oma osansa. Ilmeisesti samaa tutkimusta se Hesari referoi ja kehui.
En ole sitä nähnyt, kun se on rajattu vain ”asiantunteville” piireille. Muut saa maksaa.
Haluaisin nähdä miten tuo on tehty. Siihen saakka kunnes olen voinut homman luotettavuuden tarkistaa – väitän vakavissani, että metsätalous lisää monimuotoisuutta.
Jo osallistuneiden asiantuntijoiden määrä on epäilyttävä. Viittaa siihen, että on haastateltu ns. asiantuntijoita eli kyse on itsekunkin haastatellun henkilökohtaisista arvioista.
Vanhatkin uhanalaisluettelot perustuivat pitkälti samanlaiseen mutu-tietoon. Nyt sitten oli vissiin lisätty metsätalouden tappokysymys malliin ”kuinka paljon metsätalous vaikuttaa lajin uhanalaisuuteen, arvio sadanneksina”.
Ymmärtääkseni aika moni noista uhanalaisista (2 000?) olisi ns. uhanalainen. Harjoitettiin metsätaloutta eli ei.
A.Jalkanen toteaa:
”Poikkeuksen muodostaisi eri-ikäismetsätalous, mutta en pidä todennäköisenä että se yleistyisi tarpeeksi. Mitä jää jäljelle? No ainakin ekosysteemipalvelut, eli luontaisen biodiversiteetin ts. monimuotoisen eliöyhteisön palauttaminen.
Lähetetty: 15 h, 14 min sitten
kirjoittaja: A.Jalkanen”Mitenkähän tuohon oikein suhtautuisi. On tainnut tipahtaa hänkin vihreiden ja sinne päin kallellaan olevien monttuun. Siellä hoetaan mantraa ”metsätalous tuhoaa monimuotoisuuden, metsätalous tuhoaa monimuotoisuuden, metsätalous tuhoaa monimuotoisuuden” ja kas se muuttuu todeksi.
Älkää nyt hyvät ihmiset jatkako tätä: ”ekosysteemipalvelut, eli luontaisen biodiversiteetin ts. monimuotoisen eliöyhteisön palauttaminen”. Tuo lauseenpätkä sisältää sorkkimista, mistä ei hyvää seuraa. Luonto hoitaa itse itsensä. Puutarhat ovat asia erikseen.
Itse olen eri mieltä kunnes toisin todistetaan. Väitän metsätalouden lisäävän monimuotoisuutta.
Mm. avohakkuuala piristää kummasti muutamien lajien esiintymistä. Ihannoitu ikimetsä voi olla monimuotoinen, mutta se on vakiintunut. Samat örtit vuosisadasta toiseen.
Onhan tuota yritetty tutkimuksellakin todistaa. Hesari – vuosikymmenien missionsa mukaisesti – riekkui riemuissaan yhdestä tutkimuksesta, että nyt kärähti se roisto – metsätalous.
Hesarin arvioon en kuitenkaan luota. Heillä on metsäkuolemista alkaen ollut oma kantansa. Haluaisin nähdä tuon tutkimuksen. Oli piru kuitenkin pantu maksulliseksi, että olkoon. Totuus kuitenkin selviää joskus.
Enpä ole juuri tähän myyräkeskusteluun sotkeutunut, mutta eiköhän se ole jo aika hiukan ratkoa hommaa.
”Kurki ja Jalkanen” tuota jo hiukan ratkoivatkin, jos ymmärtää lukemaansa.
Tulipahan vain mieleen, että montako myyrää se lumikko syö päivässä, 2 vai peräti 3. Tietysti se saattaa tappaa varastoon, mutta silti. Lisäksi taitavat nuo pikkupedotkin olla reviiritietoisia eli, jos tulee naapuri käymään – saa turpaansa.
Katsoin tässä pätkä ohjelmaa. Tyyppi seurasi susilauman elämää jossain Pohjois-Amerikan tundralla. Ei puun puuta eikä sattunut pensaitakaan silmiin. Myyrissä (sopuli?) löytyi. Kaverin asuin- ja labrakömmässäkin niitä vilisi kirjahyllyä myöten.
Ihmetteli, että millä sudet elää kun ei ollut suurempaa riistaa likimailla ollenkaan. Olivat kuitenkin hyvinvoivia. No huomasi sitten, että myyrillähän ne.
Tyypin intohimo oli tiede ja ihmetteli, että voiko myyrillä tosiiaan elää. Pisti kokeen pystyyn ja alkoi elää itsekin pelkillä myyrillä ja hyvin pärjäsi.
Tästä saavummekin ratkaisuun. Syömme ne. Niinhän sitä tehdään hirvillekin. Tuotteistamme myös muuten. Myyräsafarit, myyräpihvit, myyrännahkatuotteet, jne.
Okei. Nyt on siistitty.
Silti. Noiden kisujen touhut on aika siistejä.
En osallistu reissuun, kun ette tykkää kissoista. Jos olen siellä päin, menen mieluummin hillaan tai Ranuan hillamarkkinoille. Mustikatkin kelpaa.
Paitsi kesäpilkkikisat siellä on tuohon aikaan myös jotkut motoristien kokoontumiskekkerit.
Olen joskus vieraillut ”tiede.fi” -keskustelupalstalla.
Näyttää tosiaan olevan suht. hyvin toimiva ja valvottu palsta. Häirikötkin (en tarkoita, että täällä olisi häiriköitä???????) lentävät ulos vauhdilla. Ekan kerran hälppää maata jossain Tallinnan tienoilla.
Ei siellä myöskään tarvitse tyytyä oleviin keskusteluihin. Saa noita perustaa uusiakin. Esim. mikä estää keskustelemasta ”tekniikka” -osiossa metsäkoneista.
Ei kuitenkaan kannata heittää hyvää kirvestä kaivoon. Tämä palsta on hyvällä alulla ja eiköhän se siitä.
Gla kyseli:
”Mikä on keinukallio?
Lähetetty: 1 h, 23 min sitten
kirjoittaja: Gla”Vastaan. Se oli paikka, jossa entisaikojen nuoriso suoriti alustavia kutumenoja.
Katso vanhat suomalaiset elokuvat.
Nuo turve ymv. muut palstat ovat pieniä, mutta varsin harmillisia. Ovat vanhoja ja jakokuntakin on voinut uinahtaa jo sata vuotta sitten. Taitavat olla seuranamme vielä kauan,
Olen törmännyt sellaiseenkin, joka oli jaettu palstoihin (5 – 10 m. leveys) ja keskellä raakaa suota olevaan.