Käyttäjän hemputtaja kirjoittamat vastaukset
-
Mullistelen vielä. On koko ilmastohommeli niin outo.
Miksi eivät miettineet lähtöön, mitä pölisevät ja vielä heikoin perustein.
Hiili on yksi elämän perusteista. Ilman sitä ei ole elämää. Happeakaan ei tarvita, mutta hiiltä, sitä pitää oleman.
Käsittämätöntä homma. Vihreät ovat taas valjastaneet itselleen kolmijalkaisen kaakin ja yrittävät ravikilpailuun. Uskonnon ymmärrän, mutta en epätotuuksia, jotka paljastuvat höpöksi. Ennemmin tai myöhemmin.
Ja mitä sitä suotta. Todistakoot ensin, että hiilidioksidista on haittaa.
Vuosimiljoonia hiiltä on kasaantunut piiloon kivihiileksi, öljyksi maakaasuksi, metaani jääksi (eli mitä se nyt oli) ja turpeeksi. Kasvit kärsivät hiilen puutteesta.
Lisää vain hiilidioksidia, kasvaa kaikki paremmin. Kasvihuoneissahan tuota jo käytetään, tiämmä.
Kauan eläköön kahvitulet, kynsitulet ja viihdykenuotiot ynnä savuttava mopo.
#### Gla, noita AC:n mainitsemiani asioita on kyllä pidetty kauan esillä. Vieläkään eivät kaikki esim. tällä palstalla usko monimuotoisuuden vähenemiseen ja/tai siihen että siitä olisi haittaa. Sama koskee ilmastonmuutosta.
Lähetetty: 57 min sitten
Lähettäjä: A.Jalkanen ####Eihän tuota minulle ollut osoitettu, mutta röyhkeyshän se elättää.
En usko monimuotoisuuden vähenemiseen. Katsoo vaikka ”kuvagalleriaa”. Siellä on kuva hakkuuaukosta. Tosin edustaa omaa ääripäätään.
Stadivihreiden yksi mieliväite on kuitenkin, että avohakkuu vähentää monimuotoisuutta.
Monimuotoisuuden vähenemisväitteet perustuvat arvioihin. Arvioijina ovat toimineet nuo ns. asiantuntijat, joiden fanaattinen vihreys on usein vahva.
Mitä tulee tuohon ilmaston muutokseen edustan kantaa ”se näkee ken elää” kylmeneekö vai lämpeneekö. Hiilidioksidin kauheus ja päästöoikeuskauppa ovat kyllä persieestä. Lisää vain hiiltä. Kasvavat mm. sienet ja puut paremmin.
Mitä tulee ”Kanava” – lehteen, en usko tuota kummemmaksi kuin Hesarin mielipide sivua.
Ja mitä tulee Hesariin, oli päästänyt tänään pääkirjoitussivulleen vastaväitteen otsikolla ”Virheellistä tietoa turve-energiasta”. Vainoharhaisuus panee kysymään pitivätkö väitettä niin pöljänä, että laittoivat sen vitsinä vai oliko myönteinen vahinko.
### Kuten olen jo kertonut, joudun olemaan 8.-10.6. työssä. Enkä näin ollen pääse Korholaan. Tämä harmittaa ja ——— suunnattomasti. —snip—
Lähetetty: 5 min sitten
Lähettäjä: Leevi Sytky ####Hän ei nyt liikaa murehdi.
Kiinnostaisi kyllä, mutta on menossa epäsosiaalinen kausi.
Kiinnostaa lähinnä historiallisista syistä. Ehkä kävijät sitten kertovat vieläkö Korholassa on se puinen epäjumala.
Sehän lienee Suomen ensimmäisiä rahalla toimivia automaatteja. Kuulemma ”kun sille antoi kymmenen penniä, näytti se puisia muniaan”.
Ketjun aiheeseen liittyen: Hesarin metsäasenteet ovat pielessä ja Kanavan lukeminen ei niitä korjaa.
#### Suurin osa metsänhoitajista ei ole hoitanut eli raivannut aariakaan.
Opiskeluaikana yksiösssä luetaan 4 vuotta teoriaa, kesällä harjoitusleirejä.
Hyviäkin metsänhoitajia on mutta parhaat metsänhoitajat ovat itseoppineita. He ovat yhdistäneet teorian ja käytännön.
—snip—#
Hupsista. Ei olisi pitänyt mainita ”metsänhoitajaa”. En arvannut, että se loukkaa itseoppineita, huippupäteviä metsänhoitajia. Ehkä olisi ollut parempi sanoa että ”lestadiolainen”.
Tarkoitus ei ollut kehua metsänhoitajia vaan vihjata, että taisi olla Hesarissa ainoa, jolla oli edes jotain taustaa metsäalasta.
Oli kuitenkin kyse yhden valtalehden nuivasta suhtautumisesta metsäalaan yleensä ja erikseen, ei eri koulutustasojen vertailusta.
Enpä tiedä muuttuiko linja Hesarissa. Epäilen ettei. Epäilen jopa yhdeksi fudujen selittäjäksi, että poistetulla oli metsänhoitajana joitain ”vieraita” ajatuksia.
Aina olen ihmetellyt miksi Helsingin Sanomilla on selvä asennevamma metsätalouden suhteen. Kaikki kelpaa, mikä tuuppaa metsätaloutta kielteiseksi. Olivat sitten huhuja tai väärinymmärryksiä.
Linjaa täydentää onnistuneesti Suomen Kuvalehti.
#### Tutkimusta on tehty valtavat määrät, joten varmasti iso osa kiinnostavista aiheista on jo tutkittu, mutta tieto on vaikeasti saatavissa. Siksi kenties tärkein asia tutkimukseen liittyen olisi saada metsänomistajille ja alan ammattilaisille selkeä ja siten käyttökelpoinen tietokanta jo tehdyistä tutkimuksista ja itse tutkimukset tai ainakin lyhennelmät (esim. Metsätieteellisen aikakauskirjan tapaan) niistä ja ennenkaikkea suomenkielisina. Hyviä aiheittan ryhmiteltyjä lähdeluetteloita on kirjallisuudessa, mutta usein itse tutkimuksia ei ole helposti saatavissa eikä suomeksi kirjoitettuna.
Lähetetty: 1 h, 57 min sitten
Lähettäjä: Gla ####Pitää paikkansa. Isot on määrät. Tuo kieli on ongelma. Myös se, että tutkimusyksiköitä on muitakin, kuten Työtehoseura, Metsäteho jne. Ulkomaankielisissä on kuitenkin yleensä suomenkielinen abstrakti, että sisällöstä saa jotain tietoa.
Yksi ongelma on vanhojen tutkimusten unohtuminen ja se, että ennen ei tutkimusta välttämättä julkaistu, tehtiin vain lausunto, joka tarvittaessa varmennettiin kysyjälle.
Hyvä esimerkki ovat nuo jatkuvan kasvatuksen tutkimukset. Jopa metsän tutkijatkin väittivät, että ei ole tutkittu, vaikka ennen harsintajulkilausumaa oli takana vuosikymmeniä tutkimusta ja ainakin yksi maailmansota.
Jos vakavissaan tietoa etsii, hyvään alkuun kyllä pääsee – oikeastaan helposti – osoitteesta ”http://www.metla.fi/julkaisut/”.
### Jos tämä ev-lut. ei olisi niin ahdasmielinen haluaisin tulla haudatuksi hybridihaavikkoon yhden luonnokiven viereen etelärinteeseen että tulisi keväällä aikaisin lämmin. Eihän lämmin luita säre!
Lähetetty: 54 min sitten
Lähettäjä: jees h-valta ###Ei kai. Veikkaan, että onnistuu – eri luvalla.
Tiedänpä tapauksen, että yksi metsäläinen osti pienen metsäpläntin, hautautti itsensä (kuolleena) sinne ja lahjoitti palstan valtiolle hoitovelvoite-ehdoin.
Taitaa Punkaharjulla olla saarilahjoitus (Hyterrmä??), jossa on – paitsi entisen omistajan hauta – myös Työn Muistomerkki.
Kun kerran kysyit. Onhan noita. Ens. hätään ei kuitenkaan muistunut kuin yksi eli – Lönnrothin petäjä -.
Nuuskin tarkemman tiedon jostain eli lainaus: ”Petäjän juurella Juhana Kainulainen lauloi Elias Lönnrotille tämän ensimmäisellä runonkeruumatkalla vuonna 1828 huomattavan määrän Alku-Kalevalan runoista. Tämä maineikas runontaitaja lauloi loitsuja, metsästysrunoja, Sampo-runoja ja Lemminkäisen virren. Petäjän läheisyydessä kiertää runo- ja loitsupolku sekä metsäkirkko, jossa voi tutustua haltijoihin ja loitsuihin.”
Päh. lainauksesta puuttuvat paikkatiedot eli on Pohjois-Karjalassa Kesälahdella Hummovaaralla/ssa. Saattaa muuten olla Suomen pienin luonnonsuojelualue.
Punkaharjulla taisi olla myös eri metsäläisille nimettyjä puita. vannomaan en mene.
#### Miksi muuten täydennysistuttaminen on epävarma menetelmä? Sehän on puhdasta jk:ta. Isompien puiden väleissä tyhjiksi jääneisiin aukkopaikkoihin pitäisi saada taimia kasvamaan kuten jk:ssa. Kun taimia istutetaan vain aukkoihin, vastaa tilanne alikasvoksen vapauttamista, jossa taimien pitäisi päästä suorastaan huikeaan kasvuun.
Lähetetty: 1 h, 38 min sitten
Lähettäjä: Gla ###Kun kerran kysyt annetaan muderni vastaus. Ei sitten haukuta pöljäksi.
Näkyy olevan muotia huomata, että kasvit tuntevat, haistavat, maistavat ja näkevät. Lisäksi penteleet suosivat sukulaisiaan. Biologitkin ovat noista heränneet antamaan näyttöä. Tiede -lehdessä ( 8/2012) on hyvä juttu.
Metsäläset ovat tainneet kyllä nuo hienoudet arvata jo vuosikymmeniä sitten. Olleet hiljaa, kun hullun paprut saa nih helposti.
Jaa, että mitä sitten. Se voi tarkoittaa, että taimiston aukkoon lyöty uusi taimi on helisemässä. Muut ovat jo vallanneet mykoritsat ja ravinteet. Veikkaan, että onnistumisen takaamiseksi tarvitaan kunnon kuokinta.
Ovat muuten varsin mielenkiintoisia asioita nuo kasvimaailman ”uudet” tiedot. Jk-porukankin on syytä tutustua ja hämmästyä.