Käyttäjän husse kirjoittamat vastaukset
-
Alkutuottajan saama korvaus ei ole mitenkään, korjaan: tarpeeksi hyvin kytköksissä tuotteiden markkinahintoihin.
Esimerkkinän eihän missään yhtiöissä makseta perusduunin tekijöille, laitosmiehille ja siivoojille kuin pienet muruset. Työntekijöille, jotka ovat kuitenkin tärkeitä ja välttämättömiä palasia ison pörssiyhtiön kokonaisuudessa ja tuloksenteossa.
Ylempänä hierarkiassa jaetaan isommat siivut
Sehän olisi maailman päälaelleen kääntäminen, jos alkutuottajille jaettaisiin koko potti? Ei tule tapahtumaan.
Metsäklusterissa tuon ketjun alapää on kannolla. Metsäteollisuuden bisnes on voittoa tavoitteleva liike-idea kehittää puulle jalostettava tuote ja tehtaassa valmistaa massoittain. Saada toiminnalle tietty tulostavoite ja liikevoittoprosentti. Tuo asettaa raamit, mihin hintaan tehdas haluaa puuta portille.
Tuotannon ketju menee niin ja valuu alaspäin kannolle asti. Alkutuotannon toiminta on järjestettävä siten, että siihen poljettuun raamiin on työjeltävä.
Ei se bisnesidea ole syntynyt niin päin, että ensin metsänomistajat ovat pähkäilleet, jotta heidän metsien puille olisi keksittävä jokin tuote mitä voisi valmistaa puusta. Ja ensin laskevat paljolla he möisivät puunsa, jotta heidän laskelmien mukaan tuotto juuri heille olisi optimaalinen! Että 50e kuitu ja 100e tukki ottakaa puut ja koittakaa saada ne maailmalle jalostettuina tuotteina, vielä että homma kannattaisi siellä ylempänä.
Sitten pitäisi rakentaa toimiva ketju puunkorjuulle, kuljetuksille, tehtaat ja vienti maailmalle. Esim. puunkorjuussa tullaan jo ongelmaan, mistä löytyy toimivat koneet ja osaavat kuljettajat, hakkuita pitäisi olla keskeytymättömänä virtana, eikä silloin tällöin pikku nuokkosten tekoa tien varteen.
Nykyisen metsäklusterin tehokkuus on huippuun viritetty ainakin kannolta tehtaan portille. Paljoa kustannustehokkaammin ammattimainen puunkorjuu ei voi enää toimia.
Käänteli asiaa miten vain, niin tuolla perse edellä menolla tultaisiin samaan lopputulokseen: kokonaisuutena tuo ketju kustantaisi niin paljon, ettei puulle voi maksaa sitä hintaa kannolle sen enempää.
Tolopainen jos metsänomistaminen on noin epämiellyttävää ja hampaat kiristellen pitää suhtautua metsänomistamiseen, niin myy metsäsi. Metsää ei ole pakko omistaa. Löytyy ostajia jotka mielellään ottavat metsätilasi haltuun ja pitävät iloiten niistä huolta. Ja antavat kirvestä metsälle valittamatta puunhinnoista.
Ja puukille, että jos sinä et myy 50 eurolla tukkejasi, niin seuraava omistaja ne kuitenkin hakkaa. Kannattaisi ottaa hyöty metsistäsi ennen kuin aika jättää.
Parrua eli alle 15cm läpimittoja, yleensä sopimuksessa on klausuuli että korkeintaan 5%, 10% tai 20% kuitupuun määrästä tehdään parruksi. Ei sillä tienaa kukaan, sahat tai selluyhtiö. Ostajat ei halua, mieluummin kuiduksi kaikki alle 15cm. Metsänomistaja toki tienaisi jos sitä oikeasti hakattaisi.
Monesti miettinyt, että jos parrua lähtisi asiakseen tekemään, niin paljonko sitä saisikaan. Mahtaisi sopivassa harvennusmännikössä parrua lähteä 60% ja kuitupuupino pienenisi
Puukille, kun tyytymätön umpin tarjoukseen, Niin metsäyhtiöt maksaa tasaista hintaa kaikenlaisille leimikoille. Ääripäiden erot pienet, hyvistä leimikoista ei palkita, vaan nihkeää hintaa ja huonolle leimikolle suhteessa liian hyvä hinta.
Eli sellaselle ongenvapa ripuliryteikölle maksavat saman puunhinnan kuin hyvästä harvennusmetsästä. Pitäisi rohkeammin maksaa rungon mukaan. Pienelle rungolle pienempi hinta, eli huonoa hintaa rohkeammin huonoon metsään. Sitten palkita metsänomistajat järeästä puusta ja makea hinta namuleimikoille.
Sellasilla sahoilla kannattavuus on palanut, jos maksavat pienistä tukeista saman kuin järeille
Eräs saha tarjoaa kuusitukille pienimmät mitat 20cm latva ja pituus 49dm… pikkutukit on sitten alle 20cm ja 10€ pienempi hinta
Tuo saha pärjää nykyäänkin ihan hyvin
Eipä pelkästään noilla latvaläpimitoilla ole merkitystä, miten tukki saadaan talteen. Vaikea ennakkoon verrata, miten vaikuttaa pituus, jos 20cm latva lpm tukki otetaan 3.1dm tai 3.4dm pituuteen ja toinen ostaja 15cm mutta suosii 4.0dm ja 4.3dm pituuksia, ehkä apumittana 3.7dm, joka tarjouksessa ja sopimuksessa houkuttimena, mutta moto ei tee kuin pari pölliä.
Pienaukkohakkuut on Metsähallituksen vippaskonsti päästä hakkamaan metsäalueilla, joiden luokitus on muuta kuin talousmetsää. Tai talousmetsän erityisalueita, joissa on virkistyskäyttöä tms.
Kiima saada hakkuita ja motteja on kova, talousmetsät ei riitä ja nykyään parhaat hakkuukohteet on muualla kuin talousmetsissä. Metsäväki voi partaansa hykerrellä, kun jk-väki ja vihreät on ”ostanut” tuon pienaukkohakkuun.
Pienaukkohakkuussa ei tavoitella uudistumista, vaan tavoitellaan hakkuita.
Tulevien sukupolvien metsät siinä tärsitään pilalle, ei siinä sen kummempaa.
Niin, metsänomistajat vain saisivat olla tyytyväisiä että ylipäätänsä puulle on kysyntää ja sitä ostetaan. Saa nähdä millaiset suhdanteet tässä vielä tulee eteen.
Tehkää hakkuut ja ostakaa jonkin metsäyhtiön osakkeita, älkääkä valittako puunhinnasta. Tai myykää metsänne, niin joku toinen pääsee hakkaamaan.
Ainiin, perus vanhanliiton korpikommunisti ja änkyräkepulainen ei osakkeisiin koske ja pelkää eniten että joku voisi vaurastua. Samalla menetetään mahdollisuus omaan vaurastumiseen.
Sellanen neuvo myös paremman hinnan odottajille: ihmisikä on sen verran lyhyt, että jos te ette hakkaa metsää, niin joku toinen sen tulee hakkaamaan.
Eikö tarinan mukaan, tehtaalla uuden työviikon alkaessa maanantaina tehtyihin sahoihin laitettu merkiksi ”Jönköping”. Tiistain sahat oli sitten ”Jonsered”, ennen loppuviikon nimikkosahoja…
Saat taksatiedot tekemällä kaupat korjuuyrittäjän/korjuupalvelun kanssa
Tarkoitatko pelkkä moton taksa? Vai puunkorjuu tienvarteen, eli moto ja ajokone?
Tuossa 60l ja 100l runkojen välissä on saturaatiopiste korjuussa ja 70-80 litraisten runkojen korjuukustannus tippuu. Homma ei ole enää taimikon kitkemistä motolla. Tällöin puunkorjuu alkaa olla kannattavaa kaikille ja metsänomistajalle jää tienvarsihinnan ja korjuun erotuksesta järkevä hinta puulle.
Ei ole väliä onko kyseessä harvennus vai ensiharvennus. Avohakkuu sitten on edullista ja korjuu tykkää.
Mutta työlukuina puunkorjuu tienvarteen maksaa,
60litraset 20€/m³
80l 15-16€/m³
100l 14-15€/m³
200l 11-12€/m³
Avohakkuut, siemenpuuhakkuut ja kaistalehakkuut, jos ei ole liikaa toiveita metsänomistajalta korjuuseen, vaan saa naputella vauhdilla:
350l 8€/m³
+400l 5-6€/m³
Jossakin miinustaksoilla velkainen korjuuyrittäjä saattaa tehdä halvemmallakin, mutta ei varmaan isoja heittoja suuntaan tai toiseen
Kustannuksia sitten nostaa: Kantokäsittely lisäkustannuksena tietysti. Pitkät metsäkuljetusmatkat, raivaamaton palsta niin hidastuu jne
Hyvä näkökulma, metsätilalle kun mennään hakkaamaan, niin jonkinlainen iso ja selvä kokonaisuus hakkuualueeksi. Silloin kun palsta käydään kerralla läpi, niin se sisältää harvempaa ja tiheämpää, ppa käyrillä ei olla.
Aina ei ole metsäsuunnitelmat laadittu hakkuiden osalta järkeviksi, vaan keskitytty nysväämään taimikoiden hoitoon ja hakkuuehdotusten ripotteluun useille eri vuosille.
Tuossa taannoin MHY oli laatinut leimikon tilalle ja se hakattiin. Hakkuun jälkeen huomattiin, että olisi siellä enemmänkin otettavaa. Uusi ihan ok kokoinen perusteltu ala leimikoksi (400m3) ja koneet takaisin hakkaamaan.
Jotakin todella outoa, jos tilalla tekee tarkoituksellaan joka vuosi puukauppaa. Tällöin metsäomaisuutta pitäisi olla työlukuna tuhat+ hehtaaria, että saisi joka vuodelle järkeviä leimikoita
Mutta toki hatunnosto Jees h-vallalle aktiivisuudesta, kyllä parempi noin touhuta, kun olla passiivinen ja kielteisellä kannalla metsätalouteen!