Käyttäjän husse kirjoittamat vastaukset
-
Sellasilla sahoilla kannattavuus on palanut, jos maksavat pienistä tukeista saman kuin järeille
Eräs saha tarjoaa kuusitukille pienimmät mitat 20cm latva ja pituus 49dm… pikkutukit on sitten alle 20cm ja 10€ pienempi hinta
Tuo saha pärjää nykyäänkin ihan hyvin
Eipä pelkästään noilla latvaläpimitoilla ole merkitystä, miten tukki saadaan talteen. Vaikea ennakkoon verrata, miten vaikuttaa pituus, jos 20cm latva lpm tukki otetaan 3.1dm tai 3.4dm pituuteen ja toinen ostaja 15cm mutta suosii 4.0dm ja 4.3dm pituuksia, ehkä apumittana 3.7dm, joka tarjouksessa ja sopimuksessa houkuttimena, mutta moto ei tee kuin pari pölliä.
Pienaukkohakkuut on Metsähallituksen vippaskonsti päästä hakkamaan metsäalueilla, joiden luokitus on muuta kuin talousmetsää. Tai talousmetsän erityisalueita, joissa on virkistyskäyttöä tms.
Kiima saada hakkuita ja motteja on kova, talousmetsät ei riitä ja nykyään parhaat hakkuukohteet on muualla kuin talousmetsissä. Metsäväki voi partaansa hykerrellä, kun jk-väki ja vihreät on ”ostanut” tuon pienaukkohakkuun.
Pienaukkohakkuussa ei tavoitella uudistumista, vaan tavoitellaan hakkuita.
Tulevien sukupolvien metsät siinä tärsitään pilalle, ei siinä sen kummempaa.
Niin, metsänomistajat vain saisivat olla tyytyväisiä että ylipäätänsä puulle on kysyntää ja sitä ostetaan. Saa nähdä millaiset suhdanteet tässä vielä tulee eteen.
Tehkää hakkuut ja ostakaa jonkin metsäyhtiön osakkeita, älkääkä valittako puunhinnasta. Tai myykää metsänne, niin joku toinen pääsee hakkaamaan.
Ainiin, perus vanhanliiton korpikommunisti ja änkyräkepulainen ei osakkeisiin koske ja pelkää eniten että joku voisi vaurastua. Samalla menetetään mahdollisuus omaan vaurastumiseen.
Sellanen neuvo myös paremman hinnan odottajille: ihmisikä on sen verran lyhyt, että jos te ette hakkaa metsää, niin joku toinen sen tulee hakkaamaan.
Eikö tarinan mukaan, tehtaalla uuden työviikon alkaessa maanantaina tehtyihin sahoihin laitettu merkiksi ”Jönköping”. Tiistain sahat oli sitten ”Jonsered”, ennen loppuviikon nimikkosahoja…
Saat taksatiedot tekemällä kaupat korjuuyrittäjän/korjuupalvelun kanssa
Tarkoitatko pelkkä moton taksa? Vai puunkorjuu tienvarteen, eli moto ja ajokone?
Tuossa 60l ja 100l runkojen välissä on saturaatiopiste korjuussa ja 70-80 litraisten runkojen korjuukustannus tippuu. Homma ei ole enää taimikon kitkemistä motolla. Tällöin puunkorjuu alkaa olla kannattavaa kaikille ja metsänomistajalle jää tienvarsihinnan ja korjuun erotuksesta järkevä hinta puulle.
Ei ole väliä onko kyseessä harvennus vai ensiharvennus. Avohakkuu sitten on edullista ja korjuu tykkää.
Mutta työlukuina puunkorjuu tienvarteen maksaa,
60litraset 20€/m³
80l 15-16€/m³
100l 14-15€/m³
200l 11-12€/m³
Avohakkuut, siemenpuuhakkuut ja kaistalehakkuut, jos ei ole liikaa toiveita metsänomistajalta korjuuseen, vaan saa naputella vauhdilla:
350l 8€/m³
+400l 5-6€/m³
Jossakin miinustaksoilla velkainen korjuuyrittäjä saattaa tehdä halvemmallakin, mutta ei varmaan isoja heittoja suuntaan tai toiseen
Kustannuksia sitten nostaa: Kantokäsittely lisäkustannuksena tietysti. Pitkät metsäkuljetusmatkat, raivaamaton palsta niin hidastuu jne
Hyvä näkökulma, metsätilalle kun mennään hakkaamaan, niin jonkinlainen iso ja selvä kokonaisuus hakkuualueeksi. Silloin kun palsta käydään kerralla läpi, niin se sisältää harvempaa ja tiheämpää, ppa käyrillä ei olla.
Aina ei ole metsäsuunnitelmat laadittu hakkuiden osalta järkeviksi, vaan keskitytty nysväämään taimikoiden hoitoon ja hakkuuehdotusten ripotteluun useille eri vuosille.
Tuossa taannoin MHY oli laatinut leimikon tilalle ja se hakattiin. Hakkuun jälkeen huomattiin, että olisi siellä enemmänkin otettavaa. Uusi ihan ok kokoinen perusteltu ala leimikoksi (400m3) ja koneet takaisin hakkaamaan.
Jotakin todella outoa, jos tilalla tekee tarkoituksellaan joka vuosi puukauppaa. Tällöin metsäomaisuutta pitäisi olla työlukuna tuhat+ hehtaaria, että saisi joka vuodelle järkeviä leimikoita
Mutta toki hatunnosto Jees h-vallalle aktiivisuudesta, kyllä parempi noin touhuta, kun olla passiivinen ja kielteisellä kannalla metsätalouteen!
Tosiaan isossa kuvassa Suomessa yksityismetsänomistajien metsätaloutta ei harjoiteta suositusten ja kasvatusmallien mukaan.
Vaan talouden ja markkinoiden mukaan. Oman päätöksenteon perusteella, milloin on rahaa hoitaa taimikot ja milloin tarvitsee rahaa puukaupasta. Ja milloin on aikaa päätökseteolle, nykyään kiireiset ei jaksa paneutua tekemään päätöksiä, vaikka saattaisi olla juuri paras aika tehdä päätös metsänhoidosta tai hakkuusta.
Tyypillisesti kasvatusmallien mukaisessa harvennustarpeessa olevaa metsää ei juuri silloin harvenneta, metsänomistaja kyttää parempia puunhintoja tms. hänen omasta mielestään oikeaa aikaa. Sitten taas aktiivisempi metsänomistaja, hakkuuttaa metsänsä vaikka ei olisi kiire
Niimpä….Millainen olisi metsien tila ja kasvu Suomessa, jos jokaisella yksityisen palstalla tehtäisiin toimenpiteet kasvatusmallien mukaan? Että ei jätettäisi ensiharvennusta tekemättä koska on jokin oma syy. Vaan juuri täsmällisesti puukauppa rullaisi harvennusmallien mukaan
Kyllä tiedossa on. Ja ne olisi ihanteelliset mallit ja tilanteet.
Mutta puunoston puolella on kyllä jätetty relaskoopit ja mittailut pois. Katellaan vaan että voihan tästä ottaa pois, perustellaan metsänomistajalle että kattelehan latvoja, koskettavat oksat toisiaan, pitäisi jo harventaa. Sitten toki koitetaan myös harvennusmetsä ostaa aukoksi, että saisi enemmän puuta. ”Pilalle jo mennyt, ei enää tokene latvukset, aukoksi joutaa”
Mopokuskit kyselee leimikoita ja tarvitsee katkeamattomasti työtä.
Hommaa on jo lyspsää metsänomistajalta muutenkin puuta, niin ei siinä enää jouda odottelemaan milloin metsikön ppa osuu käyrille.
Jos noudatettaisiin pelkästään noita metsänhoitosuositusten runkolukukäyriä, että odotellaan harvennus vasta kun 30ppa, ei nykyiset hakkuumäärät olisi mahdollisia. Puuta pitää hankkia sen verran paljon vuoteen, per ostomies ja per yhtiö.
Tyypillinen tilanne on, että leimikko koitetaan raapia metsätilalle, jossa ei varmasti suositusten mukaan olisi tarvetta hakkuille vuosikausiin
Etenkin Pohjois-Suomessa on harvassa kohteet, joissa ppa on ennen ja jälkeen harvennuksen millään käyrillä. Männyistä tulee sellasia tumppimäntyjä pituudeltaan, kun pituuskasvu hipuu liian aikaisessa vaiheessa koska harvennettu ympäriltä liian paljon liian aikaiseen.