Käyttäjän isaskar keturi kirjoittamat vastaukset
-
Laskee mitä laskee – lähtötietojen oikeellisuus ja riittävyys on kaiken mallintamisen ydin. Se unohtuu näissä ilmastomuutosten mallinnuksissakin. Onko lähtötiedot oikein? Jos on, onko meillä kaikki muutoksen ennustamiseen tarvittava tieto? Usein se tiedetään vasta, kun muutos on tapahtunut. Väärällä mallilla ja lähtötiedoilla voidaan nopeuttaa epätoivottua muutosta. Väärällä tiedolla on vaikea tehdä oikeita johtopäätöksiä.
Koko minun elinikä ainakin on peloteltu työvoimapulalla ja öljyn loppumisella – nyt vielä pelotellaan luonnon loppumisellakin. Kummatkaan edellisistä eivät ole toteutuneet. Öljyä taitaa olla nyt tiedossa enemmän kuin 70-luvun energiakriisin alettua, vaikka sitä on sen jälkeen 50 vuotta kiihtyvällä tahdilla käytetty. Työvoimapula sentään pitää osin paikkansa, kun ”työvoima” ei halua tai osaa tehdä työtä, jota tarvitsisi tehdä, mikä ei lienee sekään uutta. Osa työvoimapulasta taitaa olla keksittyä – sote alalla on muka työvoimapula, mutta nykyisellekään väelle ei olla valmiita maksamaan työstä ja väkeä laitetaan kilometritehtaalle. Onko siis oikeasti pula työvoimasta vai maksajista?
Tekoäly kyllä mullistaa työelämän, mutta eri tavalla kuin nyt uskotaan. Yleisimmät esimerkit ovat varsin mitättömiä, kun osaavalta työntekijältä joidenkin asiakirjojen laadinta ei ole homma eikä mikään. Tutkimustenkin mukaan näistä Tolopaisen mainitsemista käyttötavoista hyötyvät heikommin suoriutuvat työntekijät, mutta jonkunhan pitää sitten katsoa heidän peräänsä… Eli todelliset hyödyt on aivan muualla. Aika näyttää missä.
Ei ole kokemuksia heinäkuun istutuksista, mutta mahdolliset hellejaksot huolettaisivat. Sen sijaan syysistutuksesta on kokemusta. Yksi parhaiten onnistuneista istutuksista olen tehnyt kuusella syksyllä elokuun lopulla. Kosteutta oli osin soistuneella alueella, että taimet putosivat veteen pottiputken reiässä – kuitenkin kasvuun lähtö ja elossa säilyminen oli erinomaista, vaikka seuraavana kesänä metsämyyrät napsivat latvat joka toiselta. Edelleen kovassa kasvussa nuori kuusikko. Syysistutus pitää tehdä niin, että ehtii juurtua ennen routaantumista ja talven tuloa.
Taas on oikein tutkimalla todettu, että vanhat voivat huonommin kuin nuoremmat (mt:n uutinen 7.7.). Sakassa vanhojen tammien on todettu voivan huonosti ja huonommin kuin nuorempien. Ei muuta kuin vain metsä rahoitukseen (hakkuiden ulkopuolelle) niin saapa nähdä, miten hiilinielujen käy noin 50 päästä.