Käyttäjän isaskar keturi kirjoittamat vastaukset
-
Kiitos AJ, termit eivät olleetkaan vakiintuneet 🙂 Nyt ollaan määritelmissä lähempänä ymmärrettävää ja oikeaa nielua. Aikaisemmin hiilinieluna puhuttiin myös metsiin varastoitunutta hiilivarastoa, eli hiilivaraston ja nielun jako on selkiytynyt, mikä hyvä. Yksinkertaistettuna metsien (metsämaan) hiilinielu on hiilivaraston kasvu. Liekö sitten nyt vain poliittisesti tarkoituksenmukaista.
Mutta kaikki tyynni metsien käyttö ei tunnukaan olevan Ollikaisen puheissakaan enää niin pannassa kuin vähän aikaa sitten.
Nyt on Panulla puurot ja vellit sekaisin ” Hiilinielut ovat prosesseja, aktiviteetteja tai mekanismeja, jotka poistavat hiilidioksidipäästöjä(United Nations 1992)” Panu kuvasi hiilitaseen, joka on eri asia. Kivaa hämmentää vakiintuneita termejä ja aiheuttaa tahallisia väärinymmärryksiä.
Kun tuo ”faktan tarkastus” on niin muotia, niin miksei vallipuheista tehdä seuraavaa faktan tarkastusta:
– Hiilinielu on sama kuin metsiin sitoutuva hiili+sinne varastoitunut hiili
Onko hiilinielu romahtanut? Ei ole – metsien kokonaishiilivaranto kasvaa joka vuosi noin 10 milj. puukuutiota. Hiilivaraston kasvu on hiukan hidastunut.
Anteeksi epätäsmälliset luvut, mutta en jaksanut nyt tarkkoja oikeita tarkastaa eikä se ole faktavirheen kannalta olennaista.
Todellakin kuten tuolla edellä todisteltiin, Taalas on fiksu. Hyvin selkeästi sanoi, ettei Nasa MITTAUSTULOKSEN ja laskelmien välillä ole mitään ristiriitaa. Päinvastoin kuin Ollikaisen joukot, luottaa enemmän mittauksiin kuin malleihin, eikä yritä todistella mittaustuloksia virheellisiksi. Tosin tasapuolisuuden vuoksi täytyy sanoa, että Ollikaisenkin viime esiintyminen pyrki jonkinlaiseen maltillisuuteen kannanotoissa hakkuisiin.
AJ anteeksi hiukan pelkistävä lausunto. Jonkin verran myös solujen lisääntymistä pituuskasvun aikana tapahtuu, mutta valtaosin kasvu perustuu jo silmussa olleiden solujen kasvuun. Lähteenä, mitä yliopiston kasvifysiologian luennoilla opittu.
”Päätesilmut syntyy syyskesästä ja keväällä solukoissa solunjakautuminen.” Kaapolla kasvifysiologia vähän hakusessa? Päätesilmuissa on jo kaikki solut. Keväällä tapahtuu vain solujen koon kasvua. Siksi edellinen vuosi määrittää seuraavan vuoden kasvun osittain. Toisen osuus tulee alkukesän kasvuolosuhteista, kuinka isoiksi solut venyvät. Sen sijaan paksuuskasvua tapahtuu läpi kasvukauden myös uusien solujen kautta.
Juurten kasvua tapahtuu myöhäiseen syksyyn lehtipuilla. Verson kasvu tuottaa juurten kasvua edistävää hormonia. Siksi havupuiden juurten kasvu on vähäisempää syksyllä.
Kun asettaa tavoitteet sitten, kun tulos on nähtävillä, ja tekee piirustukset valmistumisen jälkeen, niin aika lailla on asiat kohdallaan…paperilla.
Hienoja kohteita on ympäri maailmaa ja omissa metsissäkin. Mutta jos ulkomaille haluaa, niin kohtuukustannuksin hieno kohde on Kroatian Splitvickan kansallispuisto turkoosine lampineen, puroineen ja lukuisine metsien keskellä olevine putouksineen. Siellä voi lipun lunastettuaan vapaasti ja turvallisesti samoilla itse pitkin lukuisia polkuja hienojen näkymien luokse.
Vanha sanonta ”Hullu pökkelöä pukkaa, pökkelö hullun tappaa.” saa nykyaikana uuden mutta edelleen tärkeän ja ajankohtaisen sisällön: pökkelöiden tuhoaminen voi tuhota mahdollisuudetta harjoittaa tätä elinkeinoa.
Huolestuneiden marjamummojen mielestä ne laserit polttaa mustikkasadon 🙂
Laserkeilauksen tarkkuushan on kiinni pulssitiheydestä. Tarkimmillaan sillä voi tuottaa lähes kolmiulotteista hahmokuvaa metsästä (puista) ja maanpinnasta. Pulssitiheys taas on sitten kustannus ja laskentakapasiteettikysymys. Yleensä apuna inventoinneissa käytetään ilmakuvia, joista taas sitten erottuu muita asioita kuten kuviorajat. Aina tarvitaan maastokoealoja lisäksi.