Käyttäjän isaskar keturi kirjoittamat vastaukset
-
Niin sehän on harhaluulo, että mänty kaipaisi karua kasvupaikkaa. Kaikki kasvi kasvavat paremmin ravinteikkaalla alustalla. Karulla paikalla vain ei pärjää yhtä hyvin muut puut ja karummilla pohjilla laadukkaan männyn kasvatus on helpompaa.
Antonin kuvaama tilanne on varsin tyypillinen omissa metsissä ja se on sitä, mistä Annika Kangas on kirjoittanut. Sekametsän sijaan voidaan kasvattaa pienipiirteisesti vaihtelevia ryhmittäisiä metsiä. Itse juuri harventelin viime talvena alueen, jossa oli lähes tukkikokoisten kuusien laikkuja, puhtaita koivikoita, puhtaita männiköitä ja näiden kaikkien sekoituksia n. 2,5 hehtaarin alalla. Osa juuri ja juuri kuitupuun koossa (1-2kpl 3 metristä). Olin oikein tyytyväinen lopputulokseen. Vanha puustoinen ojitusalue, jolle oli jäänyt edellisestä sukupolvesta yksi jättikokoinen kuusi, joka vielä pystyssä. Varmaan maapohjasta johtuen muodostunut ryhmittäinen puusto.
Kyllä saa etsimällä etsiä hehtaarin kokoista alaa, jossa on vain yhtä puulajia…eikä tule löytämään. Vaatii kyllä erityistoimenpiteitä tällaisen metsikön aikaan saaminen.
Jos MT:llä ei voisi kasvattaa mäntyä, minulla ei olisi yhtään niistä komeista männiköistä, jotka minulla on. Olen aina suosinut mäntyä istutuksissa, taimikonhoidossa ja harvennuksissa, kun se vain lähtötilanne huomioiden on mahdollista. Nykyisin vain käy niin, että hirvet tuhoaa hyvän yrityksen – ainakin kaksi viimeistä yritystä. Onneksi luontaista täydennystä löytyy sekä männyllä että muilla puulajeilla, mutta ajassa tulee pieni takapakki.
Taisi tulla Ylelle jutusta mainehaitta, kun hyvin nopeasti hävisi Ylen sivulta skrollattavien juttujen joukosta – löytyy enää haulla 🙂
”Kunnia meni mutta maine sen kuin kasvoi” totesi entinen likka.
No kyllä tuota otsikkoa olisi voinut avata hiukan faktoihin perustuen – missä ja millä tavoin avohakkuista tuli mainehaitta? Kaikissa merkittävissä metsätalousmaissa on avohakkuuta – miksi siitä juuri Suomelle tuli mainehaitta. PS. Ehkä joku Suomen kirjallisuutta tunteva on hoksannutkin, että ”Samuel Väsy” Ylellä on alias ”Isaskar Keturi” – molemmat Erkki Mikael Salmen ”sankareita”
Outo juttu Tolopainen, kun minä olen 80-luvulla käynyt magneettikuvauksessa. Kehitys 80-luvulla oli tuolla puolen nopea. Vielä 83 oli aivan uutta cct (tietokonetomografia), joka perustui röngtenkuvaukseen mutta teki samaa kuin magneettikuvaus. 80-luvun puolessa välissä nämä oli jo kaikissa keskussairaaloissa ja yliopistollisissa sairaaloissa tuli magneettikuvaus – aluksi ”tuubina” ja sitten pian 90 luvulla jo avolaitteena. Magneettikuvaus ihmisellä tehtiin ensikerran 77 – nobelin arvoinen suoritus.
80-luvulla sai yliopistollisesta sairaalasta puhelimen päähän asiaa aikaisemmin hoitaneen erikoislääkärin soittamalla hänelle – nyt et pääse vahtimestaria tai automaattista puhelinvastaajaa pitemmälle. Vastaikään esitetty Jopet-show sketsi kuvaa hyvin keskustelua sotealueiden kanssa puhelimella – ainoastaan tilanne toisinpäin, kun siinä lääkäri yritti soittaa…Kaiken maailman pikkuvaivojen takia pidä lääkäreitä vaivatakaan…
Kyllä se on aivan sama, kuinka monta sotealuetta on, kunhan palvelut saadaan samalle tasolle kuin 80-luvulla, kun olen viimeeksi joutunut enemmän käyttämään. Palvelut tuotetaan Visakallon mainitsemissa yliopistollisissa sairaaloissa ja keskussairaaloissa sekä terveyskeskuksissa, hammashoitoloissa ja palvelutaloissa eikä sotealuella. Kun näiden hallinto, rahoitus ja resurssit on kunnossa, kukaan ei kaipaa sotealueita.
Muutama vuosi sitten 250RX kävi huollossa ja polttoaineletku vaihdettiin soveltaen ammattilaisen toimesta, kun alkuperäisiä osia ei löytynyt – maksoi n. satasen. Kyllä kannatti korjata hyvä saha. Vielä soi -90 hankittu saha täysiään