Käyttäjän isaskar keturi kirjoittamat vastaukset
-
Kommentoija oli aika erikoisella tavalla ymmärtänyt Sipilän kolumnin…miten lie ymmärtänyt Blairin raportin? En ole Blairin raporttia lukenut, mutta kolumnin selkeä sanoma oli, että poliitikot ovat sen takana, joka huutaa koviten ja koviten huutavat ne, jotka ovat ideologiassaan vahvoja riippumatta ideologian älykkyydestä…tai siis niin Sipilä oli tulkinnut Blairin raportin.
Tätä samaa on täällä keskusteluissa – vahva usko (ideologiaansa) korvaa parhaankin tutkimuksen suuntaan jos toiseen.
Sipilä oli tiivistänyt hyvin Blairin kannanoton ytimen…ja totta kaikki ”Hän leimaa nykypoliitikot pelkureiksi, jotka eivät uskalla haastaa ideologista ilmastoprotestiliikettä.” Ongelma on, että tieteen tekojumalaa kumartaen julistetaan ideologisesti oppia miettimättä, mihin oppi johtaa. Sanon siksi ”tieteen epäjumalaa”, koska ensinnäkin luonnontiede ei ole eksaktia ja toiseksi koska tiedettä käytetään tarkoitushakuisesti, eli tukemaan ideologiaa.
Metsänomistajat eivät ole niin vaurasta väkeä, että niitä kannustettaisiin porkkanoilla. Uudistamisen vauhdittaminen tarkoittanee lakirajojen kiristystä ja sanktioita rikkojille. Sieltä saadaankin kätevästi täydentävää rahoitusta tärkeimpiin kohteisiin kuten yhteisöveron laskuun.
Siis jos ymmärtää puun fysiologiaa, niin nestevirtaus ylöspäin tapahtuu puuaineksessa, kun taas kuorikerroksessa (kuori, nila, jälsi) liikkuu puun juurten tarvitsemia ravinteita alaspäin. Kaulattu puu kuolee kun juuret kuolevat ja se ei tapahdu hetkessä. Rasiin kaadossa taas nestevirtaus latvukseen loppuu saman tien, kun rungossa oleva kosteus on käytetty. Mikäli puun juuret saavat ravinteita muuta kautta kaulaaminen on entistä hitaampi tapa tappaa puu. Tällaista esiintyy, kun kaulaa lehtipuita, joilla juurivesoja. Havupuillahan tätä ei ole mutta silti juurten kuoleminen vie aikansa.
Jos nuo teoriat kuusen kaulaamisesta pitää paikkaansa, eihän kuusipinoista mitään vaaraa ole.
Noin äkkiseltään ajateltuna puiden heikentäminen kaulaamalla ei ole hyvä idea kirjanpainajien torjunnassa. Tarjoaa vain otollista leviämispintaa, kun ei se mikään nopea tapa ole puita tappaa.
Tässäpä esimerkki ääripäästä Esinevahingon määrä. Puun arvo. LV 07/2179 – Liikenne- ja potilasvahinkolautakunta
Itse lähtisin siitä, että joku korvaus, johon yhdessä päästään on parempi kuin ei mitään korvausta ja/tai käräjät.
Venäjän sotatarvikkeita sielläkin
Siinähän käy kuten aina – kun Suomen kolkkapojat ja -tytöt on sakot maksaneet, perustetaan EU yhteisrahasto, josta maksetaan loppujen maksut…Suomi mukana maksamassa. Mitä maailmaa hyödyttää, että EU-maat maksavat toisilleen hiilimaksuja? Puhdasta anekauppaa, ilman todellista vaikutusta. Nyt vain pitäisi ottaa järki mukaan ja suhteuttaa talous ja talouskasvu maailman todellisiin mahdollisuuksiin.
80-luvulla metsänhoitajat olivat merkittävillä paikoilla yhteiskunnallisesti. Metsänhoitajan koulutuksella pääsi pankki- ja vakuutusalalle metsäalan lisäksi. Suurin osa metsäteollisuuden johtajista oli varmaan metsänhoitajia ja sitten alkoi muiden marssi metsäteollisuuden johtotehtäviin ja alan alamäki ”tehostamisineen” ja typerät päätökset tuotannon yksipuolistamiseksi. Menetettiin kymmenien vuosien kehitystyö puupohjaisen biotuoteteollisuuden eteen.
70-luvulla en muista kertaakaan, että olisi ollut alle 30 oppilasta luokalla. Eikä ollut kuriongelmia, kun pohjat oli saatu kotona ja persoonalliset opettajat hoitivat loput. Nykyisin nuo opettajat varmaan pääsisivät iltalehtien sivuille. Meistä tuli mitä tuli, mutta omillamme ollaan selvitty.