Käyttäjän isaskar keturi kirjoittamat vastaukset
-
Omat heikohkot kokemukset mhy:n palvelusta opettavat vain, että mhy:n toimintaakin pitää valvoa, vaikka se olisi kilpailuttamassa ja valvomassa hakkuuta. Ainakin varmistaa, että mhy:n edustaja on käynyt maastossa tekemässä leimikon ja ainakin kerran käy hakkuun aikana valvomassa työtä.
Muutoin parempi vaihtoehto mhy:n palvelu kuin myydä ensimmäiselle vastaantulevalle, vaikka jonkun verran maksaakin.
Sivistys ja koulutus onkin kaksi eri asiaa. Sivistystä on hyvä käytös yhdistettynä laajaan maailmankuvaan, johon liittyy myös suvaitsevaisuus. Täällä se monissa kommenteissa loistaa poissaolollaan.
Paasilinna noudattaa ajatuksessaan itämaista filosofiaa, jonka mukaan ”viisauteen” on helppo tie (koulutus) ja sitten se vaikea mutta jalo tie (kantapään kautta).
Silloin ei tarvittu energiatukia, kun käytettävissä oli ilmaista lapsityövoimaa ja haloilla oli vielä kuntien kiinteistöissä kysyntää. Oma metsätyöura alkoi metrisen halon tekemisestä taimikoiden ylispuustoista. Työvälineinä pokasaha ja halkomakirves. Isä otti tulot ja hommasi minulle katon pään päälle ja ruokaa pöytään…tai viimeisen metrin siitä ruuan toimituksesta hoiti äiti.
Hoitamisen tarvetta tuskin kukaan kyseenalaistaa, jos haluaa tuottavan metsän. Kuitenkin vierastan näitä, joilla ei tunnu olevan muuta länkytettävää (sanavalinta Husg165R ajatushautomosta) kuin ”heti taimikonhoitoon, ettei risunpiippakaan vaaranna laatupuun arvokasvua”. Näytöt perustuvat usein ennustukseen tyyliin ”meilläkin oli se yksi taimikko siellä navetan takana”. Kyllä on referenssiä siitä mihin kokonaan hoitamattomuus johtaa. -72 myrskyssä tuli aukko kuusikkoon. Meidän puolella kahteen kertaan harvennettu kuusikko, jonka voisi uudistaa milloin haluaa ja naapurilla kasvaa reiden paksuista lepikkoa – odottaa varmaan uutta energiakriisiä tulevaksi.
MJO ei ymmärtänyt ideaa – ei ole OIKEAA tietoa, miten SAMA taimikko olisi menestynyt toisella tavalla hoidettuna. On vain keskimääräiset arvailut. Vai onko MJO pystynyt tekemään kokeen, jossa taimikko on samaan aikaan hoidettu ja hoitamaton? Olisi mielenkiintoista kuulla, miten tämä on suoritettu?
Väittääkö suorittava, että nyt 400 e maksava taimikonhoito maksaisin 4 vuoden päästä 1000 euroa, riippumatta taimikosta? Tällaisia kaavamaisia sapluunoita tulee välttää. Taimikot hoidetaan, kun on sen taimikon aika.
Tavoite, jossa Suomessa ei olisi hoitamattomia taimikoita, tarkoittaisi tilannetta, jossa taimikoita ei ole lainkaan. Elin on vain hoitoa odottavia ja hoidettuja taimikoita. Sitten on niitä, jotka ovat odottaneet hoitoa liian kauan. Se mikä on liian kauan ei olekaan yksinkertainen asia ja aina jossain määrin arvailua. Haittaa on mahdoton todentaa, kun toista vaihtoehtoa ei ole kokeiltu. Aikaisia hoitoja korostavilta tahtoo unohtua taloustieteen perusteet investoinnin ajankohdan ja koron vaikutuksesta kannattavuuteen. Johtunee siitä, että kun itse tekee työn, niin sekin on ”tuloa” mielekkäänä harrastuksena – kaiken lisäksi sillä ”tienaa” tuet.
Tämän mielipiteen tarkoitus ei ole kerto, että taimikoita ei kannata hoitaa, mutta muiden taimikoista taivastelu on turhanaikaista varsinkin, jollei tiedä mitä omistaja aikoo ja miksi.
Meillä koulutetaan entistä enemmän väkeä, jossa koulutuksen jälki ei näy. Oppiminen on eri asia ja parhaat eivät tarvitse koulutusta oppiakseen. Ihan tarkkailemalla ja kokeilemalla voi oppia kuten Konsta Pylkkänen. Nopeammin pääsee alkuun, jos tietää ja omaksuu perusteet esim. kemiasta, fysiikasta ja biologiasta, kun on puhe metsätalouteen.
Itse en osaa vastata Visakallon kysymykseen, kun en ole sille saralle koulutusta saanut eikä aihe muutenkaan erityisemmin kiinnosta.