Käyttäjän isaskar keturi kirjoittamat vastaukset
-
Asiaa on aika kattavasti tutkittu Luomuksessa TEKOPÖLY – Tekopökkelöiden hyödyt pölyttäjille ja monimuotoisuudelle – Helsingin yliopiston tutkimusportaali
Kuitenkin nykyisin tosiaan näkee teiden varsillakin aika tavalla ylionnistuneita säästöpuuryhmiä – lahopuuta tullut oikein urakalla, kun kirjanpainajat päässeet töihin. Tekopökkelöillä lienee sama tulos, jos niitä paljon jätetään ja ovat kuusta.
Luonnontieteellisen keskusmuseon tutkijat (mm. Heidi Björklund, Salla Pitkänen) olivat ensimmäisiä, jotka julkaisivat tutkimukseen perustuvat ohjeet tekopökkelöiden tekemisestä. Tämä on ensimmäinen kerta, kun tekopökkelöille annettiin virallinen, tieteellinen menetelmä. Varsinaista keksijää ei taideta tietää. Varmaan useammassa paikassa vähän samaan aikaan METSO-ohjelmassa ollut mukana heti alkujaan. Joidenkin lähteiden perusteella ilmeisesti MetsäGroup on ollut edelläkävijä – ehkä sitten näistä vain löytyy viitteitä
Siinä se olisi hyvä pisnes – mennä Saksaan uudistamaan kirjanpainajakuusikoita: 10 000 euroa käteen per hehtaari, niin laitan uuden metsän kasvamaan taimineen päivineen. Tienaisin 8 000 ja sakemanni säästäisi 2 000.
Ehkäpä hiukan ruusuinen kuva Ukrainasta on hyökkäyssodan uhrina muodostunut. Kuvaavaa on, että unkarilaisten (kansan) mielestäkin Ukraina oli jotenkin epäilyttävä valtio jo parikymmentä vuotta sitten. Saattaahan olla, että sota ja sen seuraukset kasvattavat, kun oikeasti on riippuvainen muiden tuesta.
Yleisessä keskustelussa jostain syystä tekoälyä tarjotaan väärään kohteeseen. Päällimmäisenä näyttää olevan asiakaspalvelutehtävät – julkishallinnossa päätöksenteko ja muu asiakaspalvelu. Jonkun verran olen jo nähnyt työssäni tätä tekoälyn käyttöä. Tehokkaimmillaan se on korkean ammattitaidon tehtävissä, jossa joudutaan käsittelemään paljon tarkkuutta vaativia yksityiskohtia ja riippuvuuksia. Asiakaspalvelu ei ole tällainen tehtävä.
Varmaan oli tarkoituskin pysäyttää kannan kasvu, joten päätös oli täysin oikeaan osunut!
Voi vain kysyä, että miten nuo Tuulikki Hallan tiivistykset poikkeavat mistään muusta ammattikunnasta? Sikäli kuin olen työurallani toiminut erilaisissa tehtävissä, on metsäalan (väärän) koulutuksen saaneena pitänyt aika tavalla tehdä töitä, että otetaan vakavasti kyseisen toimialan ammattikunnassa. Useilla muillakin toimialoilla työidentiteetti ulottuu vapaa-ajalle.
Mainio esimerkki alan hyvistä puolista on MT:n uutisoima 101 vuotias naismetsuri. Itse asiassa senkin perusteella metsäala on hyvin valmis ottamaan joukkoonsa ”ulkopuolisia”, jotka hiffaavat Hallankin mainitsemat identiteettikysymykset.
Ahneus on vallalla suojeluvaatimuksissa ja elinkeinoelämässä. Ei ahneudessa sinällään ole mitään pahaa, jollei joku hölmö anna ahneelle periksi – on olemassa sanontakin ”Anna pirulle pikkusormi…”
Jos 30% metsäalasta pitäisi olla näitä vanhan metsän lajeja varten pelkästään (tiukasti suojeltua) ja lopuista 70% osa on kuitenkin myös vanhaa metsää, niin onko oikeasti niin että lähes puolet kaikista lajeista pitäisi olla näitä vanhan metsän lajeja? Sitä tarkoitan sillä, että suojeluvaatimukset nostavat vanhan metsän lajit muita tärkeämmiksi. Tosin selväähän on, että suojeluvaatimusten taustalla ovat lähinnä esteettisiin syihin perustuvat ideologiset motiivit. Tämä selviää suojelua vaativien puheista ”ainutlaatuisen hieno” jne. siinä ei paljon monimuotoisuusargumentteja käytetä.
Tästä lauseesta voi olla yhtä mieltä ”Metsäekosysteemi on kokonaisuus, jonka yhtä osaa ei voi nostaa muita tärkeämmäksi.” Kuitenkin suojelijat nostavat nyt vanhat suojellut metsät muita tärkeämmäksi?