Käyttäjän isaskar keturi kirjoittamat vastaukset
-
Eikö metaaniongelma ole osin seurausta ilmaston lämpenemisestä ja ikiroudan sulamisesta sekä jäätiköiden sulamisesta, joissa maahan on paljon varastoituneena metaania. Riisinviljelyä on pyritty kehittämään kuivaviljelyn suuntaan metaanipäästöjen vähentämiseksi. Miten lie onnistuttu. Toisaalta voisi kuvitella että odotettavissa oleva merenpinnan nousu (jos nousee) vähentää metaanipäästöjä marskimailta ja Kaakkois-Aasian mangrovealueilta. Aika monta liikkuvaa osaa koko ilmastossa ja minkä tahansa yllättävä muutos voi sotkea kaikki mallit.
Niin motokuskin kuin puutavara-autoilijan suurin kompastuskivi kylillä eläneille nuorille on se, että pitää pärjätä pimeässä metsässä yksin eikä voi ongelman ilmetessä mennä itkemään ”tädille”. Näin ovat kertoneet isompien koneyritysten vetäjät.
Pieni epätieteellinen otos 40 vuotta yo:n jälkeen. Keskinkertaiset paperit saaneet olivat todennäköisemmin tj-paikoilla kuin priimukset. Eli pelkkä ”lahjakkuus” ei ratkaise urakehitystä, vaan tarvitaan tietynlainen luonne.
Noita terveydenhoitoalan ihmisiä (lääkärit, hoitajat, ensihoitajat jne.) en kyllä summassa parjaisi. Paljon erittäin korkealla työmoraalilla työtä tekeviä mukavia ihmisiä, jotka jaksaa parjaamisesta ja ruikutuksesta huolimatta meistä huolehtia. Samalla tavoin kuin me metsäväki jaksetaan hilata ne hienot arvostetut kokopuisten huonekalujen ja muiden ”ekologisten” tuotteiden raaka-aineet tienvarteen, vaikka syntiä tehdäänkin osana suurta väkivaltakoneistoa.
Tuosta PAKH kommentista jatkona – olen kyllä jyrkästi sitä mieltä, että jokaisen pitää hoitaa omien päästöjensä nielu. Täällä saa kyllä nostaa sitten jalat pöydälle sen suhteen, kun tilanne sama ja vähän kauemmin kuin PAKH. Sitten viisaasti eteenpäin niin loppuliu’ulle riittää vähempikin.
Kannatan sosiaalista oikeudenmukaisuutta, joka tuo mukanaan paljon pohjoismaissa totuttuja etuja kuten turvallisuus ja kansallinen yhtenäisyys…siitä huolimatta, että kuulun noihin ”voittajiin”. Olen kovasti Sixten Korkmanin linjoilla – siinä on viisas mies.
Usko siihen, että välkyimmät pitävät meidät leivän ääressä on vahvasti liioiteltua. Tarvitaan koko ketju. Vieläpä niin, että jos ne välkyimmät on pois suunnittelupöytiensä äärestä, niin hetkeen kukaan ei huomaa mitään, eikä koneisto yski lainkaan. Pari asiantuntijaa telkasta pois ruotimasta tyhjänpäivästä spekulaatiota, niin sama juttu. Mutta auta jos esim. rekkakuski on pois töistä, niin ei liiku kalikka eikä kartonki ja aletaan heti laskemaan miljoonatappioita.
Siksi pitäisi kohtuullisen tasatahtia koko yhteiskunnan rämpiä eteenpäin.
USAssakin ”laittomien” siirtolaisten hätistäminen aiheutti/aiheuttaa välittömästi ongelmia aloilla, jossa on pienipalkkaista suorittavaa työtä.
Tuohon aikaisempaa AJ:n viestiin liittyen noudatan seuraavia perusperiaatteita omassa metsässä:
– Männiköiden harvennukset varovaisia harvennuskäyrän ylärajalle. Hiukan jatkettu kiertoaika.
– Kuusikon harvennukset reiluja harvennuskäyrän alarajalle. Mahdollisimman lyhyt kiertoaika, kun tukkiprosentti alkaa olla kasassa.
– Ennakkoraivaus vain välttämättömän näkyvyyden parantamiseksi
Saavutettavat hyödyt:
– Männiköissä edellä AJ:n mainitsema parempi ainespuun tuotos, parempi laatu (karsiutuminen+puuaineksen tiheys).
– Kuusikoissa nopeampi järeytyminen ja ainespuun tuotos sekä laatu (oksat pysyvät elävinä) sekä tuhoriskin välttäminen, kun puusto elinvoimaista.
Millä tavoin Metsähallitus häiriköi? Osakeyhtiö toimii osakeyhtiölain mukaan ja omistaja asettaa tuottovaatimukset omistukselleen. Saa jatkuvasti parempaa hintaa puustaan kuin me muut…
Onko tietoa/näyttöä ”häiriköinnistä”? Taitaa ainoa tunnettu tapaus olla, kun Metsähallitus 90-luvun alussa lisäsi myyntiä MTK:n puunmyyntilakon aikaan…ja hyvään hintaan…ja veromaksajat kiittivät.
Taitaa olla aiheen sivusta tämä, joten ei kannattane jatkaa täällä.
Valtakunnan metsien inventoinnissa (VMI) rajana pidetään vähintään 25% lehtipuuta tai lehtipuumetsässä havupuuta pohjapinta-alasta.
Havainnot Etelä-Suomen metsissä eivät tue ajatusta sekametsän kuusia suojaavasta vaikutuksesta. Lähinnä selittävänä tekijänä on kirjapainametsien määrä ja läheisyys sekä kuusien kasvukunto. Hyvin saattaa olla kaikki kuuset kuolleita sekametsässä, jossa lähes puolet koivua, kun metsä on vain riittävän vanha. Tosin jääväthän ne koivut eloon, joten siten metsikkö kestää totaalista tuhoa paremmin.
Muistelen, että olisi jotain tutkimuksia, että sekapuusto haittaa ytimennävrtäjien suunnistusta mäntyjen latvaan, kun sekapuusto ”hajottaa” latvusprofiilia.
Metsämaatutkimuksesta muistan, että kaikki lehtipuusto myös ”pusikkona” valitsevan kerroksen alla parantaa metsämaan tuottokykyä parantaen ravinnekiertoa. Tästä syystä myös alustan ennakkoraivauksessa harvennuksia varten tulisi olla maltillinen ja keskittyä näkemän parantamiseen eikä totaaliseen lehtipuiden poistamiseen. Tällä on varmuudella myös monimuotoisuushyötyjä jo alkaen riistan suojasta.