Käyttäjän isaskar keturi kirjoittamat vastaukset
-
Siinä se olisi hyvä pisnes – mennä Saksaan uudistamaan kirjanpainajakuusikoita: 10 000 euroa käteen per hehtaari, niin laitan uuden metsän kasvamaan taimineen päivineen. Tienaisin 8 000 ja sakemanni säästäisi 2 000.
Ehkäpä hiukan ruusuinen kuva Ukrainasta on hyökkäyssodan uhrina muodostunut. Kuvaavaa on, että unkarilaisten (kansan) mielestäkin Ukraina oli jotenkin epäilyttävä valtio jo parikymmentä vuotta sitten. Saattaahan olla, että sota ja sen seuraukset kasvattavat, kun oikeasti on riippuvainen muiden tuesta.
Yleisessä keskustelussa jostain syystä tekoälyä tarjotaan väärään kohteeseen. Päällimmäisenä näyttää olevan asiakaspalvelutehtävät – julkishallinnossa päätöksenteko ja muu asiakaspalvelu. Jonkun verran olen jo nähnyt työssäni tätä tekoälyn käyttöä. Tehokkaimmillaan se on korkean ammattitaidon tehtävissä, jossa joudutaan käsittelemään paljon tarkkuutta vaativia yksityiskohtia ja riippuvuuksia. Asiakaspalvelu ei ole tällainen tehtävä.
Varmaan oli tarkoituskin pysäyttää kannan kasvu, joten päätös oli täysin oikeaan osunut!
Voi vain kysyä, että miten nuo Tuulikki Hallan tiivistykset poikkeavat mistään muusta ammattikunnasta? Sikäli kuin olen työurallani toiminut erilaisissa tehtävissä, on metsäalan (väärän) koulutuksen saaneena pitänyt aika tavalla tehdä töitä, että otetaan vakavasti kyseisen toimialan ammattikunnassa. Useilla muillakin toimialoilla työidentiteetti ulottuu vapaa-ajalle.
Mainio esimerkki alan hyvistä puolista on MT:n uutisoima 101 vuotias naismetsuri. Itse asiassa senkin perusteella metsäala on hyvin valmis ottamaan joukkoonsa ”ulkopuolisia”, jotka hiffaavat Hallankin mainitsemat identiteettikysymykset.
Ahneus on vallalla suojeluvaatimuksissa ja elinkeinoelämässä. Ei ahneudessa sinällään ole mitään pahaa, jollei joku hölmö anna ahneelle periksi – on olemassa sanontakin ”Anna pirulle pikkusormi…”
Jos 30% metsäalasta pitäisi olla näitä vanhan metsän lajeja varten pelkästään (tiukasti suojeltua) ja lopuista 70% osa on kuitenkin myös vanhaa metsää, niin onko oikeasti niin että lähes puolet kaikista lajeista pitäisi olla näitä vanhan metsän lajeja? Sitä tarkoitan sillä, että suojeluvaatimukset nostavat vanhan metsän lajit muita tärkeämmiksi. Tosin selväähän on, että suojeluvaatimusten taustalla ovat lähinnä esteettisiin syihin perustuvat ideologiset motiivit. Tämä selviää suojelua vaativien puheista ”ainutlaatuisen hieno” jne. siinä ei paljon monimuotoisuusargumentteja käytetä.
Tästä lauseesta voi olla yhtä mieltä ”Metsäekosysteemi on kokonaisuus, jonka yhtä osaa ei voi nostaa muita tärkeämmäksi.” Kuitenkin suojelijat nostavat nyt vanhat suojellut metsät muita tärkeämmäksi?
Kyllähän räksän ihanne pesäpuu on nuori haaroittunut kuusi tai mänty. Siinä haarassa melkein poikkeuksetta jonkun risupesä. Meillä räksä pesii vanhan maatalon ikkunan ylälaudan päälle…samaan paikkaan edellisen pesän päälle uusi pesä. Jos pudottaa hökötyksen niin kuitenkin samaan paikkaan. Vintin ikkunan päällä on niin korkea torni, että joku kolopesijä on tehnyt pesän sinne sisään.
Kyllä se ihmiskunnan kärsimys on aivan kollektiivisesti aiheutettu. Metsien käyttö ei sitä aiheuta. On tosi omituista ajattelua, että kun tuli sotkettua oma piha, niin saa mennä toisen pihalle. Jollei saa niin siellä omalla pihalla olemisen kärsimys on naapurin vika, kun ei päästä sieltä pois.