Käyttäjän isaskar keturi kirjoittamat vastaukset
-
”Moderoinnin olisi hyvä poistaa mönkijäkeskustelut. Jos viranomaiset nämä lukevat, lähettävät standarditoimikunnan tekemään mönkijöiden käytön mahdottomaksi tai kokonaan kieltämään. ” keskustelu ei sisällä uutta tietoa, mutta uhka on mahdollinen. Aseiden kieltoa ehdotetaan jo paljon pienemmillä miestappioilla…
Tuon käpysonnin linkkaaman jutun yhteydessä liikenneturvan yhteenveto:
Vakavat mönkijäonnettomuudetMenehtynyt on ajoneuvon kuljettaja ja useimmiten mies.
Yleisimmin mönkijäonnettomuuksissa menehtynyt on 46–65-vuotias.
Onnettomuudessa mönkijä kaatuu.
Tieltä suistuminen on yleinen onnettomuustyyppi.
Kuljettaja ei ole käyttänyt suojakypärää.
Ajoneuvona on maastomönkijä.
Ajoneuvoa on ajettu alkoholin vaikutuksen alaisena.
Lähde: Liikenneturva
Vanha isän oppi – työkalut tarpeen ja tarkoituksen mukaan: ruuvimeisselillä ja voiveitsellä on oma tarkoituksensa, vaikka molemmilla voi lähes samoja asioita tehdä. En omista mönkijää, mutta vanhemmiten välillä tulee mieleen, kun kauemmas tiestä pitää työkaluja kuljettaa…
Voipi olla systeemit muutunut Ruotsissa. Kun viimeksi tutustuin (viime vuosituhannella), kiintiöt olivat laskennallisia, eikä niitä myönnetty, vaan ne lankesivat. Kiintiö oli tyyppiä – yhden hirven saa ampua 200 ha kohden. Ei mitään lupasysteemiä, vaan kun sain 200 ha täyteen, sai hirven ampua – eli aidosti maanomistukseen sidottu oikeus.
”Metsästysoikeus on kuuluu maanomistajalle, kuten Suomessakin.” saivartelua, mutta Suomessa hirven metsästysoikeus ei kuulu maanomistajalle, vaan metsätysoikeuksia myöntää tietyin säännöin riistahallinto, eli oikeus kuuluu sille. Ruotsissa hirven metsästyoikeus on todellakin sidottu maanomistukseen. Tietyin periaattein se mahdollistaa hirven kaatamisen omalta maalta ilman lupabyrokratiaa. Mutta kuten Nostokoukku kertoi, on tarkoituksenmukaista yhdistää voimia järkevän metsästyksen vuoksi. Sen sijaan iso maanomistaja voi metsästää itsenäisesti omilla maillaan. Suomessakin laiton on valtion omaisuutta – ei siinä eroa ole.
Todellisuus taitaa olla se, että monella seuralla alkaa olla aktiiveista pulaa, että saataisiin edes pakolliset yhdistyksen toimihenkilöt kasaan. Kuitenkin yhdistyksen toiminnan pyörittämisessä on kaikenlaista puuhaa. Eikä hirvestyskään ihan parin huonojalkaisen eläkeukon voimin tahdo sujua… Ihan mielelläni kannatan paikallisia metsästysseuroja jäsenmaksulla, vaikka oma metsästysharrastus jo vuosia lähinnä haulikon ulkoilutus ja puhdistus (kuivaus+öljyyminen). Kun harrastajajoukot supistuu, niin alkaa myös kevennyksiä sääntöihin tulemaan – hirviporukkaan voi ilmoittautua kuskaamaan ajo- ja passimiehiä, jollei ajohommat suju eikä aselupaa ole.
Ruotsissahan kaikki riista kuuluu maanomistajalle, kun täällä isot sorkkaeläimet (hirvi, valkohäntäpeura) on valtio ominut. Suoraviivaisesti lasketaan vain saaliskiintiö/alue, ja jos omistat riittävän suuren alueen, saat hirven ampua. Metsätysseurat kokoaa alueita ja niiden hirvikiintiötä yhteisesti metsästettäväksi. Kun kaato-oikeus on maanomistajalla suoraan, niin se on helpommin ”kauppatavaraa”. Meillä riistahallinto on sosialisoinut suurriistan.
Miten eroaa toisistaan nämä kaksi vaihtoehtoa: 1. Ei kuuntele lainkaan 2. Kuuntelee, muttei vaikuta? Ei mitenkään – mielipiteiden monimuotoisuus pysyy samalla tasolla kuin aloittaessa. Nostokoukun mainitsemat monotoniset yhden puulajin taimikot ovat täällä Etelä-Suomessa kyllä harvinainen poikkeus ja edellyttää täällä peräänkuulutettua taimikonhoitoa korkeintaan 5 v välein aina heti, kun metka-rahat saatavilla…istutuksesta lähtien…
Vielä todettakoon, että traktori maksoi enemmän kuin kämppä varastotiloineen pikitien varresta. Maaseudulla tuollaisia tukikohdaksi kelpaavia vanhoja maataloja saa melkein ilmaiseksi, kun ottaa kontolleen.
Ostin halvalla tukikohdan metsäpalstojen läheltä. Saa traktorin ja muutkin metsäkoneet säilytykseen eikä tarvi aina raahata kotoa asti. En muuten laittanut tuota kämppää metsäverotukseen, kun hyöty olisi raportointi ja selittelyvelvollisuuksiin nähden turhan pieni…ja saapa sitten käyttää muuhun tarkoitukseen ilman erittelyjä. Käytännössä on toiminut pelkästään metsätöiden tukikohtana.