Käyttäjän isaskar keturi kirjoittamat vastaukset
-
Useimmille puoliksi tehty riittää…
En ole koskaan ymmärtänyt valitusta tankkaustauoista. Aina ajallaan paikallaan ja tankkausväli sopii oikein hyvin, kun ei aivan konkurssin partaalla näitä töitä tee. Enempi hyvän mielen ja kunnon harrastus. Hyvää jalkaharjoitusta kompuroida karheikon yli tankille.
Tuossa kun seurasin Hesarin kommentointia Vanhasen mielipidekirjoitukseen, niin huomasin selvän kaavan: metsätaloutta syyttäviä kommentteja voi kirjoittaa pelkästään mielipidepohjalta, mutta kaikki puolustavat mielipiteet sisältävät pitkiä perusteluita. Selittääkin sen, miksi osa omista kommenteista on mennyt läpi ja osa ei. Jos vain kommentoi toisen esittämää mielipidettä ja esittää oman mielipiteen, ei mene läpi. Mutta jos perustelee laajasti tutkimuksella ja oikealla faktalla, niin saatetaan julkaista.
Mutta kulutus ei korreloi rahan määrän kanssa kuten kiihtyvästä ulosottotahdista ja velkaantumisesta voi päätellä.
Ressu parka lukee tekstiä kuten media ajan ilmiöitä – valitsee mitä haluaa ja jättää lopu huomiotta ”Ei niin kuin jenkeissä, vaan miksi ja mihin perustuen ja kenen luvalla ei tehdä analyyttistä uutisointia?”
Ja en edes vaadi, vaan ihmettelen asiaa.
Hanna vahvisti havaintoni – lukutaito puuttuu. Mistä vain saa kirjoittaa – meillä on sananvapaus. Sen sijaan verovaroin maksetulla tiedotuksella on myös jotain velvollisuuksia liittyen asioiden ja tiedon monipuoliseen jakamiseen.
Kärjekkäätkin jutut ovat ok yksityisellä medialla ja yksityishenkilöillä. Niitä on mukava lukea, koska se hyvin valottaa tätä mielipidekirjoa ja joskus jopa avaa omia silmiä asioille, joita ei ole ennen tullut ajatelleeksi. Siis ei tällaista jankkaamista, mitä täällä harjoitetaan, vaan aidosti uusia avauksia eri ihmisiltä.
Olen tätä huomannut täällä aikaisemminkin, että lukutaito vaatisi kohennusta. 165R sivuuttaa sujuvasti kirjoitukseni sisältötarkoituksen. Tarkoitus on nostaa esille kirjoitusten yksipuolisuus ja analyysien puute. Sinällään ympäristöasioiden ja vaihtoehtojen esille tuominen on hyvä asia. Toki tämän ymmärrän, kun 90-luvun alussa toimin päätoimisesti metsätalouden ympäristönsuojelun ”matkasaarnaajana” eri tilaisuuksissa yliopistoja myöten. Mutta suorasukainen metsänomistajien demonisointi ilman, minkäänlaista analyysiä ja asioiden eri näkökulmien valottamista ei enää voi olla hyväksyttävää verovaroin kustannetulta medialta. Toivonkin, että yleisö on koulutettua ja sivistynyttä ja osaavat itse ottaa asioista selvää. Valitettavasti arkihavainnot suuren joukon koululaisten ja opiskelijoiden kyvyistä eivät tue tätä toivetta. Lehtien osalta meillä on mahdollisuus vaikuttaa osaltamme jättämällä kyseisten lehtien tilaukset uusimatta.
Oudointa minusta tässä asenteellisessa Ylen uutisoinnissa on se, että se saa jatkua ilman, että mikään vaikutusvaltainen taho puuttuu siihen. Ei niin kuin jenkeissä, vaan miksi ja mihin perustuen ja kenen luvalla ei tehdä analyyttistä uutisointia? Tässä pääkaupunkiseudun toimittajissa näkyy ns. ennakoiva itsesensuuri, eli uutisoidaan asioista niin kuin oletetaan kohdeyleisön reagoivan – tässä tapauksessa kaupungeissa asuvan ns. sivistyneistön. Oletetaan, että ei maalla asuvilla tolloilla ole valtaa, joten niistä ei kannata välittää. Siksipä metsänomistajien tulisi näyttää valtansa, kuten 90-luvun alussa ja laittaa lappu luukulle puukaupoissa.
Mielenkiintoista on myös puhua ahneina metsänomistajista yleisesti, vaikka toisaalta vakuutellaan miten on olemassa fiksuja jk:n kannattajia – eivätkö he omistakaan metsiään? Kenen metsissä he touhuavat?
Kiinnostus näyttää olevan kova vähän kuin vanhoilla ukoilla nuoria naisia kohtaan – kiinnostus vaan on teoreettista luonteeltaan.
Ei auta kuin mennä puunmyyntilakkoon. Mitäpä jos vaikka puoleen vuoteen ei myytäisi kalikkaakaan. Katsotaan mikä menisi vaihtoon? Ilmastopaneeli? Luken tutkijat? Kansanedustajat? Ylen toimittajat? Hallitus? Metsänhoitosuositukset? Metsäteollisuuslaitosten kotimaa?…vai kaikki?