Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Terävän ja ”terävän” terän ero on suuri, kun siihen lisätään haritus ja sen puuttuminen, niin yhtälö on minulle aivan liikaa. Kun olen katsellut lukemattomia sahaajia, olen nähnyt, kuinka sormenvahvuinen koivu väistää terää. Se tekee sen jopa silloin, kun terä on terävä, mutta ei haritettu.
Kun sen laittaa kuntoon, niin tuntuu, että terä koukkaa risun poikki, vaikka se vain hipaisee runkoa.
Kunnollisella terällä pystyy tekemään samalla työmaalla pidempiä tankillisia ja enemmän pinta-alaa joka tankilla. Ero voi olla häkellyttävän suuri.
Terän särmä on aika tärkeässä roolissa ja jokainen, jolla on silmät päässään, näkee viilatessaan, kuinka särmän kiilto häipyy. Kun koittaa kierteen poistamisen jälkeen terän särmää sormella, se tkertuu ihoon. Kun koittaa kynnellä, jo hipaisemalla tulee kynteen naarmu.
Kun terällä on sahattu kaksi tankillista (HVA), niin terän särmä kiiltää, eikä sillä tule naarmua kynteen. Miksi siis ei käyttäisi reilua minuuttia kevyeen viilaukseen, kun samalla saa pientä lepotaukoa työn lomaan?
Sirkkelin terä on aivan samassa asemassa kuin RS:n terä. Samat lainalaisuudet vaikuttavat molempiin. Iso terä vain on herkempi kaikille mahdollisille virheille: pyörintänopeus, syöttönopeus, ohjurit. lämpö – myös akselin lämpö, pihka terässä. Ja tietenkin jännitys ja tylsistyminen. Kun terän särmä = teränsuu alkaa kiiltää, terä alkaa huojua, ellei sahurit huomaa, niin vastaanottaja kyllä huomaa, että paksuus vaihtelee.
RS:n pienessä terälapussa noita kaikkia ei esiinny, mutta terävä sen pitää olla.
Noille surkeille teroittajille suosittelen kovapalaa ja timanttilaikkaa kotiteroitusta varten. Pala teroitetaan, kuin lattaviilalla olisi teroitettu.
Ei tuorerehukuorma, joka tuodaan pellolta, paina yli 30 tonnia. Kyllä sekin vaakalla voidaan punnita, jos kuski pystyy pysäyttämään perävaunun pyörät vaakalle.
Poliisien kaavat irtokuutioiden mittaamiseksi ovat yhtä yksinkertaiset kuin isäntien pinomittauskaavat. Ei niilläkään yli kolmenkymmenen prosentin virhettä tehdä.
Terän kulumiseen tai tylsistymiseen ei kierrokset vaikuta, mutta voimansiirtoa se rasittaa aika paljon.
Ei pidetä kaasua koko ajan pohjassa, mutta ei anneta terän pysähtyä, vaikka se ei leikkaisikaan puuta. Aina pitäisi olla täydet kierrokset, kun terä alkaa leikkaamaan.
Myös moottorin paras työskentelyalue on yli 10 000 kierroksilla (paitsi nuo halvat, tärisevät rimpulat).
Traktorin perävaunun maksimipaino on silloin, kun se on kolmiakselinen – 24 tonnia. Jos se painaa lähes 50 tonnia, on ylipainoa jopa tuon 30 % prosenttia huomioiden lähes kaksikymmentä tonnia.
Lisäksi tieliikenteessä lasketaan akselipainot maksimissaan n. 8 tonniksi.
Jos traktori painaisi kaikkineen 10 tonnia, saisi tieliikennetraktorissa jonka kuljettajalla on kuormurikortti, olla perävaunupaino 26 tonnia. Se on siis kokonaismassa.
Tollo. Lähes 50 tonnia on aika paljon vähemmän kuin sata tonnia.
Myös traktoreissa voidaan käyttää kuormainvaakaa.
Ei mikään. olemacci on lelun ja työkoneen välimaastossa, eikä tiettävästi ammattimetsureista yksikään sahaa sellaisella, vaikka joku on kokeeksi ostanutkin. Se on ehdottomasti hitaan, kankean, teputtajan saha.
Kysyin sahan esittelijä/ edustajalta, miksi maahantuoja ei anna esittelykäyttöön sahoja metsäoppilaitoksille, vaikka se on halvin tapa tyoda konetta esille. Hän änkytti jotain, mutta ei selkeästi osannut vastata mitään.
Pari sahaa metsäoppilaitoksen käyttöön, niin jos saha on hyvä, he ostavat niitä useita ja kurssilaiset kiinnostuvat oitis. Kun saha on ihan paska, sitä ei missään tapauksessa saa antaa kokeiluun, koska kiinnostus siihen loppuu laakista.
En oikein ymmärrä, miksi painavammalla terällä kiinnijuuttuminen ei olisi niin ranttua?
Kovapala kuitenkin tulee hieman ulos hampaan sivulle (harituksen verran, joten se pusristuessaan puree kiinni sahausrakoon enemmän kuin peltiterä, jonka hammas on taivutettu lähinnä kärjestään, eikä siinä ole pykälää.
Minusta, mitä kevyempi terä on, sen parempi sillä on sahata, eikä hieman pidempään sahannut enää laita terää litistymään.
Liikennetraktorin perävaunun kokonaismassa saa olla 2,6 kertaa traktorin oma massa.
Kolmiakselisen perävaunun, joka on kaikilta osin parhaassa kunnossa, kokonaismassa saa olla korkeintaan 24 tonnia.
Tollo jää 100 tonnisten kuormiensa kanssa tien varteen purkamaan kuormaa iso sakkolappu taskussaan, oli kortti millainen hyvänsä.
Räme:”-Sen verran huonosti seurannut kehitystä ettei ole osunut silmiin ko. vehkeet, onko niissä kuormain vaunussa vai traktorissa? Etunsa yhdistelmällä kyllä on normikuljetusketjuun verrattuna niille sopivilla kohteilla.”
-Meille sahalle tuotiin ylisuuria männyntyviä traktorilla ja ihastelin kaverin kuljetinta. Nosturi oli traktorissa ja syykin selvisi: saa tehdä kuormaa lämpimästä ohjaamosta ja nosturin paino lisää veturin painoa, jolloin kuormaa voi ottaa enemmän.
Kärry oli tehty konepajalla omalle teräsrungolle ja siinä sama homma: kevyempi kärry. Alla oli kolme akselia, joista etummainen ohjaava ja tyhjänä ylös nouseva, kuten myös takimmainen nousi.
Liikennetraktorin kuljettajalla pitää kai vieläkin olla kuorma-auton ajokortti.
