Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Nimenomaa taksiyrittäjät sanoivat, että ilman takuuta ei ajeta yhtään. Auton kestävyydellä ei heille ole sanottavaa merkitystä, piirimyyjä antaa tilalle taksiauton, kun pirssiä korjaillaan, eli tienesti jatkuu, vaikka auto on varikolla.
Kun hakataan tuossa lähellä olevaa avojuuritaimilla OMT- pohjalle istutettua männikköä, menee hakkuukoneen runkopankki sekaisin aina kun se aloittaa uutta runkoa. järeys olisi jo yhden tukin kokoluokkaa, mutta ei ainuttakaan tukkia tule siitä männiköstä.
Olisi mielenkiintoista seurata, tuleeko automatiikka mielisairaaksi, vai sekoaako kuski touhuun.
Sekään, että kissanluukut ovat talvellakin auki, ei vaikuta niin paljon lattioiden kylmyyteen, kuin se, että kivijalka ympäröidään lumella. Lumen eristyskyky on aika hyvä. Viime talvena tosin ei paljonkaan ollut mahdollisuuksia meidän suunnalla lumettaa kivijalkaa.
Toki salaojitus pitää olla kunnossa, ettei sulamisvedet valahda talon alle.
Jeessi: ”-Visakallon kaas kyllä ihmettelen samaa että kalliin hintaluokan premiumautoja uutena joku edes haluaa ostaa. Itse ostin sellaisen muutama vuosi sitten jo 7 -8 vuotta vanhana ja siihenkin mennessä hinnasta oli jo pudonnut yli viisikymmentä tuhatta euroa. Ettei se auto kyllä mikään investointi ole. Varsinkaan kalliin luokan auto. Useinhan niiden taru on jopa lyhempi kuin lähes normaalikurssisen auton. Toki kestää pitkäänkin. Hyvin tehtyjähän ne yleensä ovat. Paljon käsityötäkin. Mutta kun ne ovat silloin vielä muotioikkujakin joten muutaman vuoden ajon jälkeen äveriäs haluaa jo uutta syöntiin. Käytetyn ostajakuntaa on kuitenkin vähän kun niiden pito on edelleen kallista vaikka laadukasta kyytiä saakin. Usein isoruokaisia ja raskaita ja siksi raskaasti verotettuja.”
Eihän tuossa ole mitään ihmettelemistä, jos on rahaa siunaantunut mielettömän paljon, niin paljon, että joka päivä raha vain lisääntyy, vaikka kuinka ostelisi autoja tai taloja – vaikka veneitä.
Jos minä olisin upporikas, ostaisin varmaankin vain sellaisia autoja, joista kovasti tykkäisin ainakin ostohetkellä. Kuitenkin nykyiselläni pääpaino taitaisi olla mukavuudessa. Olisi aivan sama, vaikka miljoonan auton hinta putoaisi viikossa tonniin.
Myös se, että VAG- autoissa kauppa keskittyy aika kalliisiinkin – ns premium-autoihin. Suurin osa niistä hankitaan ”firman piikkiin” ja vaihdetaan uuteen aika pienillä kilometreillä ennen kuin edes takuuaika päättyy. Eräs taksimieskin sanoi, että on vaihdettava ennen kuin takuuaika päättyy ja määräaikaishuollot on tehtävä, että takuu säilyy.
Pete: ”-En itse käyttäisi ilmalämpöavusteisen sähkölämmityksen ulkoyksikköä millään tavalla alapohjan tuulettamiseen. Alapohjan rakenteiden ylimääräinen jäähdyttäminen lisää kondenssin riskiä ehkä juuri sen verran että homeelle syntyy otolliset olosuhteet.”
”Asiasta en mitään tiedä, mutta hanttiin pistän”.
Herra on sitten hyvä ja selittää, miksi vanhan – Valtion aikanaan rakennuttaman hirsitalon – peruskorjauksen jälkeen Lauma rakennusinsinöörejä ja rakennusmestareita päätti rakentaa ryömintätilaan imurin, joka melkoista torvea pitkin työntää koko ajan lattian alta ilmaa ulos.
Olet / olette varmaan tuhat kertaa viisaampia ja kokeneempia kuin nuo mainitut henkilöt ja siksi haluaisin nähdä ansioluettelonne KO alalta.
Olen valmis milloin tahansa opastamaan teidät rakennukseen, jossa moinen idioottimaisuus (teidän käsityksenne mukaan) – on tehty.
Koska olette jääräpäisiä, ettekä usko mitään muuta kuin painettua sanaa, niin asiasta on kirjoitettu TM:n rakennusmaailman numerossa 4 /14, joka ilmestyi 23/4 , Koska ette kuitenkaan itse tajua, niin vuosi oli 2014.
Koita ihan ite ajatella asioita, äläkä jankuta jotain joskus kuulemaasi. Jos olisit joskus nähnyt ilmalämpöpumpun ulkoyksikön toiminnassa, olisit ehkä tajunnut, että se työntää aika paljon ilmaa seinästä poispäin. Kun sellainen asennetaan kivijalkaan, ja se imee ryömintätilasta ilmaa pihalle, se ei jätä radonia lattian alle – kyllä se tulee myös pihalle ilman mukana. Kun ryömintätila tuulettuu, se myös kuivuu.
Tämän tyyppisiä kokemuksia on kertynyt niiltä, jotka ovat ryömintätiloja lämpöpumpulla hyödyntäneet. Mittausten mukaan talon alta imetty ilma on useita asteita lämpimämpää kuin raaka ulkoilma. Vai talvella käytetty imu pitää ryömintätilan ja rossipohjan kylmänä kesällä? Onpas mielipuolinen väite, että pohja homehtuu sen takia kesällä. Mistä keksit noin ääliömäisen väitteen? Tutkimukset osoittavat juuri päinvastaista, ei kai muuten olisi koneellista rossipohjan tuuletusta rakennettukaan minnekkään?
Koillis lappi: ”- Mikä hyvä ja mikä taas ei.Talavella kuuntelin juttua eräästä tunnollisesta konekuskista.Automiesten mielestä teki liian siistit pinot kuiturangasta.Helepompi ois kuulema ollu tehä kuorma vähä sinnepäin olevasta pinosta.Ehkä niinkin,lyhvempiä ralikoita pitkien lomassa päät siellä täällä eikä kaikki tasan toisella puolen.”
Hieman älykkäämpi autokuski tajuaisi kääntää nippuja tarpeen mukaan. Aikoinaan kun hakattiin manuaalisesti ”pölkkymittausmenetelmällä”, kourakasan kaikki pölkyt olivat latvapäät samaan suuntaa, ei ajomiehet naukuneet yhtään, koska he keksivä kourankääntäjän käytön.
Kyllä se pitää olla noin, miten sen Petkeles sanoo. minä en nipottaisi puolen metrin myyntipuun jäämisestä metsään, vaan se, että siellä on selkeästi hakattu vain pitkää, on osoitus todella laiskasta ja typerästä konekuskista.
Kun metsurina hakattiin ”pitkää”, ei latvaan jäänyt oikeastaan yhtään senttiä ainespuuta.
Nyt on ”tohtorit ja maisterit” tehneet tuonkin niin mahdottomaksi käsittää, että tarvitsisivat kunnon löylytyksen ymmärtääkseen, että kaikki se puutavara, joka on myyty, pitää myös ainakin maksaa.
