Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
On myös sellaisia kuskeja, jotka pystyvät arvioimaan, onko runko 1:n 2:n vI 3:n tukin puu. He myös joskus harvennuksilla uskaltavat ottaa kahden tukin puun ja jättää puolentoista tukin rungon kasvamaan.
Puhutaan ”laatan päälle” rakennetuista pientaloista. Kuitenkin esim. tavarantarkastajat mittaavat sokkelin korkeutta. sen pitäisi olla matalimmillaan 50 senttiä. Rossipohjan alla pitäisi olla ryömintätilaa, jonka korkeus tulisi olla väh. 80 senttiä ja ryömintätilan pohjan pitäisi olla ylempänä kuin talon ympäristö.
Tuosta päästäänkin sujuvasti seuraavaan vaatimukseen, eli Talossa pitää olla portaat.
Noilla eväillä saadaan talon perustus kuntoon, kunhan muistetaan tehdä kissanluukkuja vähintään 1 % rakennuksen pinta-alasta ja ne on niin, että ristiveto syntyy alustaan.
Jotkut ovat asentaneet ilmalämpöpumpun niin, että se imee ilman kennon läpi talon rossipohjan alta.
Rossipermannon eristepaksuuden tulee olla vähintään neljäkymmentä senttiä, kuusikymmentä senttiä olisi hyvä tavoite.
Joillakin on sellainen käsitys, että apsi on vähintään jumalan sanaan verrattavissa oleva ohjelma, joka on niin pyhä, että kaikkien on pakko sitä kirjaimellisesti noudattaa.
Noinhan se ei voi olla, vaan jos ja kun se ei kertakaikkiaan toimi oikein ja kohtuullisesti, se pitää sotkea suohon. Järjen käyttö myös hakkuukoneen ohjaamossa on suotavaa, jopa pakollista.
Kyllä jopa metsurikursseilla oli sellaisia urea-aivoja, joilta edes kuiturungon katkominen ns. summakatkonnalla ei onnistunut niin, että latvaan ei olisi jäänyt ainespuuta. Heistä piti kouluttaa konekuskeja, että he olisivat edes jotenkin pärjänneet työpalkallaan.
Kun joskus sanotaan, että säännöt on tehty rikottavaksi, niin jopa konekuskin pitäisi tajuta, että ohjaamossa voisi käyttää muutakin, kuin nappulaa, jolla pistetään automatiikka päälle.
Jokainen runko on oma yksilönsä, ei metsässä ole montaakaan samanlaista puuta.
”Ylipaineistaminen lisää kosteusvaurioriskiä. Pohjalaatan alle johdettava kostea ilma tuottaa laatan alle varsinaisen homepesän.”
Minkä pohjalaatan?
suorittava porras: ”-Jätkälle tiedoksi ,että 5m- 5,5 m ovat kuidun päämitat nykyisin kuljetusteknisistä syistä . Tähän päädyttiin kuljetuskaluston kantavuuksien kasvattamisen myötä . Rekkaan ei saada mahtumaan riittävästi kiloja , jos puut (kuitu)pätkitään liian lyhyeksi . Pankoista loppuu mitta kesken ”.
Luuletko, etten tiedä?
suorittavalle tiedoksi, että kun kauppakirjaan / hakkuusopimukseen on kirjattu, että kuitupuu myydää esim kuuteen senttiin, niin ymmärratkö, mitä se tarkoittaa? Ja kun siinä lukee, että kuitupuuta katkottaessa käytössä on mitat 27 dm – 55 dm, niin mitä se merkitsee? Ymmärrätkö?
Niin epäilinkin! Kannattaisi ensin ottaa selvää ja alkaa isottelemaan vasta sitten.
Mauno Pohjonen mittaili maasäteilyä, ei Radonia. Maasäteilyä ”postettiin kuparilangoilla ja maadoittamalla. Minusta ne olivat täyttä Huu-Haata.
Laita yksi perustelu, joka on totta, eikä utopiaa.
Pahin Radonlähde on sora / hiekkaharju, josta sitä nousee valtavat määrät. Esim Pispalan harju ja Salpausselän hiekkaharjut ovat suomen pahimpiin Radon-säteilyalueisiin kuuluvia paikkoja. Tietenkin nykymenetelmin pystytään Radonin tulo sisäilmaan estämään, mutta ainakaan tehokas poistoilman pumppaus, joka tuottaa alipaineen asuntoon, ei takaa ilman terveellisyyttä. Parempi olisi, jos sisään otettaisiin korkealta katon yläpuolelta ilmaa, joka pumpattaisiin lievällä ylipaineella sisätiloihin ja poistoilma johdettaisiin vaikka lattioden alle.
Kun puukauppa on tehty niillä ehdoilla, että puut otetaan minimiläpimittaan, niin mikä tuossa on niin vaikeaa ostajalle ja motokuskille? Molemmat pitää ilmeisesti vaihtaa fiksumpiin, taikka panna takaisin koulun penkille. On täysin turha kitpuissa vedota Apsiin, väite on täyttä potaskaa.
Esim sille, että kuitupuun katkonnassa pitää käyttää vain tavoitepituutta, ei löydy yhtäkään järkevää selitystä. Esim tehtaalla vastaanoton ja mittauksen jälkeen seuraava toimenpide on puiden katkonta.
En ole yhdessäkään paperi- ja sellutehtaassa nähnyt kuljettimilla viisimetrisiä pöllejä työntymässä kuorintarumpuun, eikä niitä ole nähnyt kukaan muukaan.
Homman nimi on kuitenkin, että kauppa on tehty koko ainespuun mitat täyttävästä runkopuusta pois luettuna matala MAX 10 senttiä korkea kanto.
Jos ja kun firma on puun kaatanut ja napannut siitä viisi metrisen tyven, mutta jättänyt jopa 4,5 metriä ainespuuta maahan, kuuluu ostajan maksaa se osa kelvollisesta puusta, joka on hakattu kumoon.
On useita tapauksia, jossa hakkuukone on tehnyt paksun lumen takia pitkiä kantoja, samoin on nolo motokuski tehnyt paljon karsittuja runkoja / latvoja, jotka ovat olleet liian ohuita latvasta sen takia, että tyvestä on tehty tavalla tai toisella liian pitkä. Tapauksia on, joissa firma on maksanut tärvätystä puusta korvauksen.
Tuollainen todella tyhmä katkonta pilaa kuituleimikon kaupan, mutta tukkileimikossa se menee aivan varkauden tasolle.
Kaikenlaisia paskoja päästetään moton puikkoihin, vaikka sinne olisi viisaampiakin saatavissa.