Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Olen muutaman puun latvan pudottanut. Osan kiipeämällä ja osan nostokorista.
kieltämättä latva kaatuessaan voi ravistaa runkoa aika voimakkaasti, ellei ehdi tai pysty pitopuuta katkaista silloin , kun kaatuminen on varmaa.
Kuitenkin on syytä olla rungossa todella hyvin kiinni, koska se saattaa ravistaa metrin kumpaankin suuntaan ja tahti on nopea.
Pelastuslaitoksen nostokorikin huojuu tuulella, kun ollaan yli 25 metrissä.
Oli ihana tyttö yksi Haapajärveläinen, joka nousi korissa sahan kanssa latvalle ja sahaili pokkana oksat poikkiylösnousun aikana.
Sitten latva poikki 15 sentistä, ( Maksimikorkeudessa oltiin) – ja tyttö väänsi vänkärillä, kun minä sahasin.
Puu oli kannoltaan n. 95 – senttinen lehtikuusi.
Tyttö oli ensimmäinen vapaaehtoinen 16 oppilaan joukosta ja kyllä hänestä tuli terhakka metsätalousinsinööri.Kulmavaihteisin kannattaisi ehkä kokeilla Pover Up – lisäainetta, joka vähentää kitkan lähes olemattomiin. Ainetta käytetään todella pieninä annoksina, joten ostohetkellä harmittaa vain se, että pullossa on ainetta vuosikausiksi.
Lisäaine sopii vaseliiniin, moottoriöljyyn ja kaksitahtiöljyyn.HVA:n eri malleista saattaa löytyä sopiva, kestävämpikin versio, joka romukasassa vain odottaa ottajaansa.
Raivaussaha, joka on tarkoitettu ihan ammattikäyttöön, on ehkä käytettynäkin järkevä valinta, kunhan se on ehjä ja puristukset kunnossa. Kannattaa kokeilla käyntiinlähtöä ja lämmittyään tyhjäkäyntiä. Akseli ja kulmavaihde ei saisi pitää meteliä.
OVH – 50 % on vielä kovan puoleinen hinta.Noin kymmensenttinen runko vielä kestää, mutta se huojuu jokaisesta liikahduksesta niin, että puussa on jo aika turvaton olo.
Iso puu yleensä kestää metsurin painon hieman lahonakin. latvuksen saa laskettua alas myös taljalla, jos paikka on ahdas.
Aikaahan siinä kuluu, joten täytyy varautua myös hintavaan työhön, pelkkä puutavara ei aina riitä palkaksi.Näyttää olevan rakettitiedettä. Viilauskulmaa lisäämällä terän leikkaava särmä tulee auraavaksi, eli pyrkii puskemaan lastun sivulle. Tterä panttaa helposti)
0 – kulmalla pyöreän viilan jälki kerää lastun hampaan koloon ja puusta tultuaan se sylkee purun pois. (Terä ei panttaa)
Kun pyöreä viila on oikealla korkeudella, terä leikkaa kevyesti ja tylsyy maltillisesti, jos viila on liian syvällä, terä leikkaa ahneesti ja tylsyy todella nopeasti.
Jos viila on liian korkealla, terä leikkaa hyvin pehmeästi, mutta sitä pitää jopa syöttää puuhun, tylsyy aika hitaasti.
Jos raivaussahan terä on ottava, niin sillä on normaalioloissa mukava sahata, mutta silloinkin pitää käyttää korkeita kierroksia.Kyllä vinssaaminen kasvatushakkuilla aiheutti myös vaurioita jääville puille.
Joku arvioi maataloustraktorien kapeiden renkaiden aiheuttaneen juuristovaurioita, mutta ”totuus on toisenlainen”.
pelkkä traktori painoi vinssin kanssa 2,5 – 3 tonnia.
Nykyvehkeet ovat kymmenen kertaa painavampia.
Todennäköisesti pintapaineet neliösenttiä kohti ovat olleet samaa luokkaa kuin nykyisin. Sen aikaiset traktorit eivät takavetoisina kulkeneet mihinkään, kun ne renkaan verran painuivat maahan.
Metsähallitus ”mittasi” tukkileimikkonsa ”Pilviharavan” kanssa ja kaikki runkojen tyvipöllin arviot kirjattiin ylös.
Monena kesänä paukutimme kirvesleimoja ja myöhemmin maalivasaralla tuhansia runkoja, myöhemmin oikeasti pystymitattiin kaikki.
Minusta oli todella niskaanpistävää hommaa, olisin ollut todella kernaasti hakkuulla, josta tienasi samassa ajassa moninkertaisen palkan.
Jonkin verran talviteitä tehtiin – ja jäädytettiin jäätä paksummaksi.
Ehkä raskainta työtä oli apulannan levitys käsipelissä. Siinä tienasi mukavasti, mutta MHY:t maksoivat 4 kertaa parempaa taksaa.
Kaikenlaisia muistoja…Tuo arton mainitsema viilauskulma 0 astetta on kyllä tullut kokeiltua. Se ei leikkaa niin kevyesti, kuin 8 – 15 astetta, jota monet käyttävät.
Purun poistumiseen auttaa tehokkaimmin jyrkkä viilauskulma 0 5 astetta ja ISO VIILA.(6,3 mm)
En usko, että vitosella saa laadukkaita viiloja kuutta kappaletta, vaikka ostaisi sata kpl kerralla ja käteisellä – ellei ne ole varastettuja.On väitetty, että tehdään verokirjalla.
Jotkut valehtelevat ja jotkut eivä joko lue, tei eivät ymmärrä lukemaansa.
Kyllähän yrittäjämetsurin on laskutettava kolmisenkymppiä tunnilota, jos mainaa elellä omilla ansioillaan.
Me olemme maksaneet teinimetsureille 15 € / tunti puhtaana käteen – varusteet ja vehkeet takon puolesta, ylöspito ja mopo kummallekin käyttöön sekä huvitteluun kaksi mönkijää, oma asunto, läppärit ja viihdelaitteet. (opiskelijat saavat tienata jonkin verran ilman veroja)
