Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Parhaat kengät RS-työhön ovat kokemuksemme mukaan Dunlopin solumuovisaappaat – vihreät ja meillä varvaskupilla varustetut. Äärettömän kestävät, kesällä viileät ja talvella lämpimät ja kevyet. Nokian Loggereiden jälkeen tuntuu, kuin ei olisi jaloissa mitään.
Meilläpäin on metsät täynnä ojia ja taimikonhoitotyössä esim. Metsähallitus vaatii kaikki yli puoli metriset risut katkaistavaksi max 20 sentin kantoon. Työ onnistuu vain ojan pohjaa kävellen ja siellä on aika usein vettä.
Vaelluskengät on kokeiltu, ne on OK. Stihlin kengät on kokeiltu, ne on OK. Dunlopin ”kumisaappaat” on hyväksytty = parasta A-ryhmää.Haapaa ei kylläkään hyväksytä koivun sekaan.
Jos on hyviä haapoja, niin nurin vaan ja kantojen käsittely glyfosaatilla. kyllä ne juuret kuolee niinkin ja saadaan hyvää raaka-ainetta vaikka savusaunan seinähirsiksi.Avohakkuualueen äestys ja konekylvö tai siemenpuut antavat kyllä taloudellisesti ajatellen kannattavimman tuloksen. Parin vuoden viivästyminen ei kovin paljon merkitse, mutta istutus on jo sen verran kallista, että sijoituksena se kannattaa vain siinä mielessä, että välttyy käräjiltä metsänhävittämisrikoksesta syytettynä.
Putki aina taimen mukaan! Painoero on pikkujuttu.
Kyllä ne nousee pystyyn itsestään. Muutenhan lähes kaikki männiköt kasvaisivat vaakasuorassa.
Oksasaksilla minäkin auttaisin latvaa löytymään. Ensimmäisen metrin matkalla ranganvaihto peittyy tehokkaasti, eikä kaikkien sydänlankkujen tarvitse olla ihan virheettömiä, vaikka ne menisivät aikanaan puusepän tavaraksi.
Kunhan eläviä taimia on riittävästi hehtaarilla, niin kyllä sieltä päätehakkuussa löytyy 400 kunnollista tukkipuutakin.Ennen oli tuo Kemera-tuki puolet arvioiduista kustannuksista, nyt vähemmän.
Joku Etelä-suomalainen RS-savotta on kyllä sellainen, että ei tahdo kolmessa päivässä hehtaarista selvää saada.
Suosittelen metsuri-yrittäjän kanssa neuvottelua kuvion ääressä.
Yrittäjän olisi saatava kolmisensataa € / joka päivä, eli sen mukaan ne kustannukset tulevat.
Jos työsuhteessa saa palkkaa 180 € / päivä, niin sivukustannukset ovat nykyään luokkaa 153 €
Metsuriyrittäjä tekee yleensä kaikki paperityön ym Kemera-kohteiden kanssa, nythän ne taitaa joutua tekemään jo ennen aloitusta?Itse en ole viljelijä, mutta olen joutunut jossain määrin visakoivikoiden kanssa tekemisiin.
Kasvupohja on syytä olla hyvä, raudukselle sopiva. Istutus klooneilla kannattaa tehdä harvaan, tuo 700 on ihan yläraja. Täydennys tavallisilla rauduksilla mahdollisimman tiheäksi, jos tulee siemensyntyistä koivua, niin hyvä niin.
Visat pitää merkitä kestävällä tavalla.
Kun taimikko on päässyt vauhtiin, se harvennetaan metrin väleille. Visa saa runkomuodon. Oksia karsitaan pikkuhiljaa niistä visoista.
Kun visakoivut ovat noin viisi senttisiä, harvennetaan koivikko n. 1200 runkoon. Ja karsitaan oikean ohjeen mukaan, eli ei sahalla.
Kun 1200 runkoa alkaa olla tiheää, poistetaan EI visat ja se on siinä.
Tavallinen raudus takaa hyvän runkomuodon visoille.Niin. Jos ajokoneena on maataloustraktori ja lyhyt kuormain, niin hakkuumenetelmä on kasoihin uran varteen.
Silloin hakkuu kannattaa tehdä Uun muodossa, eli ajouralla olevia puita ensin ja ne kaadetaan uralla taaksepäin = aukkoon.
Pöllit kasoihin heti ja aluspuu alle. Latkonta voi olla ihan hyvä tehdä n. kolmimetriseksi. sitten kaadetaan lähellä uraa olevia puita niin, että oksat tulevat uralle ja jopa latvus uran toiselle puolelle. Pöllit kasaan ja kasat sijotellaan Sik-Sak, eli mielellään ai kasoja samalle kohtaa molemmille puolille = kasaväliksi tulee n 3 metriä.
Viimeksi kaadetaan kauimmaiset puut kohtisuoraan latvus uralle. Kasoja voi tehdä niin kauas uralta, kuin puomilla pystyy ottamaan.
Opettele katkomaan ilman mittaa ja karsimaan hyvin vähin liikkein, ne nopeuttavt työtä suunnattomasti.
Aloitamme näinä aikoina pienen savotan maataloustraktorin ja pienen kärryn kanssa, ei kuormainta.
Avaamme ensin ajouran ja ajan Taavetin palstan perälle. kaadan pikkutilhillä puut aina kohti ajouraa. Vyörytän tyvipöllit uraa kohti, en kasaa. Kun tankki on tyhjä, siirrän Taavetn hollille ja kampean pöllit kärryyn, siirrän, kampean ja siirrän kerrallaan vain muutaman metrin, kunnes kärry on täynnä tai pöllit loppu. Kerralla kärryyn mahtuu vajaat kaksi kiintoa.
Ajelen varastolle, jossa puran kuorman ja terotan ja tankkaan sahan.
Kupposen voin ryypätä samalla, mutta sitten taas takaisin metään ja sama liike. Jos neljä kuormaa tulee pinoon päivässä, niin ihan olen tyytyväinen.
Jos on sopivaa puuta, teen polttopuut samalla kertaa, mutta ajan ne eri kuormassa, koska pistän ne saman tien klapikoneen läpi ja varastoon.Raivaus – ja moottorisahan käytössä ole3n aina pitänyt tärkeimpänä kiihtyvyyttä.
Vaikka R-sahalla sahailtaessa on paras tyyli sellainen, että terä ei oikeasti pysähdy koskaan, vaan kiertää tuollaista 10 000 varvia minuutissa. Siitä on hyvä kiihdyttää täysille, kun pitää leikata. Säästää muuten kytkintä, kulmavaihdetta ja akselia, kun antaa pyöriä reippaasti.
HVA on niin hyvä kiihtymään, että sen kanssa erehtyy helposti laskemaan tyhjäkäynnille, jos on pidempi siirtyminen.
Tilhin heikkous on huono kiihtyvyys ja noiden 400 – 460 mallien akseliputken velttous, kun se värisee niin helposti.