Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Vanhalta tukkijätkältä kysyttiin, paljonko mies hakkaa halkoja päivässä.
Hän vastasi, että kun on ”Mies hyvässä tikissä, oikein silkavat puut, työkalut viimeisen päälle kunnossa, ja säätila sopiva, niin kyllä sitä vallan pirusti hakkaa.
Pidän kuitenkin suomalaismetsissä mäntytukkien hakkuussa puhtaassa tukkikuviossa sataa kiintoa päivässä suurimmalle osalle metsureita saavuttamattomana tavoitteena.
Samoin enskassa kaksikymmentä kiintoa on ehkä jonkinlainen haave, jota ei koskaan saavuteta.”10 taksa sehän on ok. sulan maan aikaan, pääsee jo 180-200e päiviin kun kovasti tekee.
Lähetetty: 05.05.2016
Lähettäjä: arto ”
Eipä taida kympin kuutiotaksaa tulla muualta kuin enskalta. Siinä on kyllä mies kuin mies kovilla, jos ainespuuta hakataan parikymmentä kiintoa – joka päivä.Kun isot metsäfirmat myyvät nimenomaa kuitupuuta ruotsiin, niin luultavaa on, että sieltä saa huomattavasti paremman hinnan kuin mitä se on maksanut täällä.
Tilalle on tuotu todella kallista venäjän puuta, joten esim MG on toiminut ajattelemattomasti, kun se noin on tehnyt.Edullisia näyttävät olevan terät. Pitänee hankkia, kun osuu paikalle, muutama terä.
On jo aika raivurinterienkin hinnan asettua inhimilliselle tasolle.”Pätkän kade ei oikein iske nyt. Mutta omapa on vaivansa jos jollain vanhoilla pahoilla rottosilla kruisailee. Näitä itsensä ”ruoskijoita” aina jostain sikiää.
Lähetetty: 03.05.2016
Lähettäjä: jees h-valta ”
Mistä sinä tiedät, että minä ajelen vanhalla rottosella? Olenko joskus mainostanut sitä?Kympin taksa merkitsee keskimääräisen sivukulujen määräytymisen mukaan hakkuun kustannuksiksi n. 18 €/kiinto.
Kun siihen lisätään lähikuljetuskustannus, ei paljoakaan kantorahaa jää, laski sen miten tahansa.
Kuitenkaan ei metsurien ansiotasolla voi kovin äänekkäästi leuhkia, edes Veijon Essolla.Kurkistin Luken mittaustuloksia, jotka ovat ainakin suuntaa-antavia, onhan siihen ympätty myös entinen Metla.
Otin artikkelista ainoan sellaisen vertailun, jossa samassa paikassa oli kuusi ja koivu.
Paikka on Punkaharju ja paksuuskasvu oli 2014 ollut kuusella 2,5 mm ja koivulla 5,5 mm.
Metsätyyppi on OMT.
On kai tuo jonkinlaista suuntaa antava, vai mitä?Puun takaa katsellen voi totuus hämärtyä.
Korostan kuitenkin myös hänelle, että jos kuusikko on perustettu jalostetulla alkuperällä, niin täytyy olettaa, että niin uudistetaan myös koivikko ja päinvastoin.On melko selvä juttu, että kun metsää kasvattelee esim 130 vuotta, niin siellä on puuta enemmän kuin vaikkapa koivua samanlaisella kasvualustalla puolta lyhyemmässä ajassa.
Tavalliselle metsänomistajalle ei liene kovin merkittävää, kuinka hyvin metsä antaa kuutioita, kun itse on ollut tuhkauurnassa seitsemänkymmentä vuotta.
Ei pitäisi yleistää kiertoaikaa, kun se on eri puulajeilla aivan erilainen, vai mitä Jesse?Ostamista suunnittelevan kannattaa aina huomioida myös se, että kun ostopalstoista tulee myyntituloja, saa niistä maksettavasta verosta vähentää hankintakuluja reippaasti.
Yleensä ostetaan metsäpalstoja, joissa on uudistuskypsää metsää mieluusti enemmän kuin taimikoita.
Vaikka avohakkuussa lähtisi vain kolmesataa mottia hehtaarilta, nousee puuston arvo yli kymppitonniin / hehtaari.
Nuorissa metsissä avainkysymys on mielestäni maan kasvukyky.