Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Mutta kun pistetään innokas maataloustraktori-yrittäjä nelivetoisensa kanssa: On jopa telikärry ja aisalla kalapuntari, jossa on jatketta niin, että yltää jopa 7,5 metrin päähän aisalta.
Hänkin ajaa kaksi kuormaa tunnissa, mutta kuormat ovat max 5 kiintoa, eli kymmenen kiintoa tunnissa. Taksa 3 – 4 €/ h. Sanoisin, että leipä on lujassa.
Puolustusvoimien metsurit hakkasivat erinomaista harvennusleimikkoa. Hakkuu metsurimitalla, eli jokainen pystyi illalla katsomaan Masserista, paljonko oli tullut. Lohko oli tullut valmiiksi ja metsurit laskivat, että puuta oli hakattuna 660 kiintoa.
Saman tien tuli ajokone lavetilla lohkolle. Seuraavana päivänä ukot olivat samaan aikaan lähdössä leimikolta, kun ajokone kiipesi lavetin päälle. 660 kiintoa oli siirtynyt tien varren pinoihin. Yksi kuljettaja oli ajanut.
arto:”Siinä ei rouherukkasella pärjää edes huonosti. Jos noin voimaton käsi. Kannattaa vaihtaa alaa. Vaikka opetajaksi. Itse sahaan talvet rouherukkasella hyvin se onnistuu. Eikä ole muita käsineitä mukana.”
Kun talvipakkasella pyöräyttelee muuttorisahaa moniin eri asentoihin, se näyttää – ja on rouherukkasmetsurin tekemänä melkoiselta tuhraamiselta. Nykysahoissa sellainen ei mahdu sujuvasti edes yläkahvaan, saati takakahvaan, jossa kaasutus on suunniteltu tehtävän vain etusormella. Jopa sajuvissa nahka-turvarukkasissa oli liipasinsormelle oma ”tuppi”.
Raivuri on peukalokaasulla ihan sama, millä sitä vemputtaa. Siinä ei kahvan koko rajoita rukkasen kokoa. Opettajaksi ei ole päässyt yksikään rouherukkasmies.
Kyllä perinteisten pihapuiden kanssa temutessa hieman riskimpi moottorisaha puolustaa paikkaansa. Minulla on 60-kuutioinen Huskun ammattisaha, siinä eri pituisten terien valikoima, mutta pihapuissa 20 tuumaisella pärjää käytännössä aina. Sehän on n. 50 cm ja kun tyvesta siistii sivuja, pienenee laipan tarve jopa 20 cm, eikä tyvi ole vielä jyrsityn näköinen. VEIKKAAN, ETTÄ PATTERISAHALLA EI SAA EDES ESISAHAUKSIA VALMIIKSI YHDELLÄ LATAUKSELLA.
Kun pihapuu on pötköllään, pitkällä terällä palastelu, kunnes 15 tuumainen yltää läpi, sille työlle onkin n. 51 kuutioinen Husku:n saha. Kun oksat alkavat olla hennompia, on pikku-Tilhin vuoro.
Pihapuiden teurastuksessa pitää olla rekvisiittaa, että voi määrätä kunnon palkan. – NIIN, ja sen päälle vielä ALV;n, jos tontinomistaja ei palkkapyynnöstä hätkähdä.
mehtäukko. Puhtaaseen puuhun menee ehkä hiukan hitaammin kuin hyvä normaali. Teroitustaito ratkaisee siinäkin ja purupiikkiä voi kokeilla madaltaa, riippuu toki sahasta.
Kiveen ajoa ei kannattaisi kokeilla. Jos hiekkaisia puita on pakko sahata, niin niissä kovapalat kestävät pidempään sahauskunnossa. Oon huomattava, että hiekkatien varressa männyn tyvessä tavallinen ketju tylstyy jo kaatokoloa tehdessä pahoin, jos ei osaa sahata oikein.
Kovapalaketju kestää tyydyttävän terävänä pidempään kuin normaali, mutta kyllä sekin tylsistyy. Jos hankit ketjun Ronkaiselta, saat samasta paikasta myös teroitusta varten laitteet hankittua.
Jos jo on teroituskone, jossa hiomalaikka, niin riittää timanttilaikan osto. Mutta ellei sellaista ole, tai ei aio hankkiakkaan, niin vaihtoehtoja on: Akkuporakoneeseen timanttiviila (jos haluat teroittaa maastossa). Taikka akkukäyttöinen suorahiomakone maastoon. Myös verkkovirtamallinen kone toimii – lisäksi timantti hiomapuikko.
Hakkuukoneen hankinta voisi olla toteutettavissa vaikka kimppakoneena, eli toisella ajo- ja toisella hakkuukone. Molemmat operoisivat vain omillla koneillaan.
Tosin on muutamia sellaisia hakkuukonekuskeja, joiden harvennusjälki miellyttää ihan varmasti jokaisen asiaan perehtyneen silmää. Toki niillekin pitää ennakkoraivaus tehdä.
Tunnen puuntuottajan, jolla on metsää useampikin hehtaari. hänen poikansa opetteli hakkuukoneen kuljettaksi, osti pienehkön moton, jolla hän hakkailee omia metsiä.
Yhteistyösopimus on läheisen naapurin kanssa, joka omistaa jonkinlaisen ajokoneen. Tekevät hankintahakkuita lähinnä omiin metsiin, jotka ovat lisääntymään päin.
Isäntä pyörittää tilitoimistoa ym, kertoo metsänomistamisen olevan hänelle harrastus.
On pitänyt kirjaa, josta selviää, että omatoiminen hankintahakkuu tulee kalliimmaksi kuin tulisi pystykaupat, mutta hakkuutyön jälkeen metsä on niin paljon paremmassa kunnossa, että homma on ehdottomasti järkevää.
Jokin aika sitten erään ison sairaalarakennuksen kaikki ikkunat jouduttiin vaihtamaan, koska alumiinipyofiilit hohkasivat kylmää. Tilalle vaihdettiin puukehykset.
Harrastelijat saivat edulliset kasvihuoneiden lasi-ikkunat lähes noutokustannuksin.
Jos höyläämössä automaatti syöttää aihiot koneeseen, niin esim lasin poka-aihiossa on neljä vaihtoehtoa, joista vain yksi on oikea. Vaan mitäpä tuotakaan ymmärtämättömälle selittää, ei se käsitä.
Suomessa ei osata käyttää puuta, silloin kun kehittyneet maat asuivat taloissa, joissa oli ikkunatkin, suomalaiset könnäsivät maakellareissa ja luolissa.
Alumiini on toki loistava ikkunoiden kehys, vielä parempi olisi kupari tai hopea – johtaisivat lämpöä ja kylmyyttä paremmin. Myös sellainen rakenne hikoilee vettä rakenteeseen, mutta sehän ei ole ongelma, kun rakentaa ikkunoiden alusseinät uudestaan kymmenen vuoden välein.
