Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Kuitenkin, jos saha kastelee tulpan eikä lähde käyntiin, on bensansaannissa jotain pahasti vialla. Kaasutin kusee kurkun kautta kampikammioon sen verran bensaa, että seos on liian rikas.
Kannattaisi varmaan mitata neulaventtiilin pitokyky. Voi myös olla niin, että tankin huohotusventtiili ei päästä painetta yhtään tankista pois ?
Tuollainen vika saattaa esiintyä voimakkaana, jos on tapana sammuttaa saha aina, kun sen laskee kädestään hetkeksi, taikka se sammuu tyhjäkäynnillä jatkuvasti. Minulla saha yleensä on käynyt aina tankin tyhjäksi kerta käynnistyksellä. Saha suorastaan tykkää naputella tyhjäkäyntiä välillä.
Chocke on sanakirjan mukaan : rikastin ( autotekniikka), ryyppy, tukahtuminen, kuristusläppä (konetekniikka)
Jos siis laitteessa lukee Chocke, se voi tulkinnasta riippuen olla jokin näistä.
Pavekan mukaan sahassa ei ole ryyppyä, mutta sanakirjan mukaan on.
Vai olisiko se Stihl auto, koska rikastin kuuluu autotekniikan sanastoon?
Joillakin käyttäjillä on ihan selvästi liian ”moterni” laite, jos puolikaasu ja ryyppy on samassa vivussa.
Saattaa jonkun mielestä kuulostaa hienommalta, kun nimittää ryyppyä rikastimeksi. Alkuperäinen ryyppy oli pienkoneissa nasta, jolla kohokammiossa olevaa kelluvaa kohoa painettiin alaspäin, jolloin kammioon pääsi polttoainetta.
Sittemmin kaasuttimet muuttuivat kalvokaasuttimiksi, joissa vastaava toiminto hoidetaan ryyppyläpällä. Se on makuasia, sanoi mäyräkoira.
Puolikaasu löytyy ihan samasta paikasta kuin viimeiset viisikymmentä vuotta, poikkeuksia lukuunottamatta. Puolikaasun lukitus tehdään yleensä ryyppyä päällä käyttämällä.
Siinähän se kupletin juoni paljastuukin. Vetelä ja saamaton vetelee sahaa käyntiin – liian hitaasti. Ei synny kunnon kipinää, eikä puristusta. Tuollaista pikkusahaa pitää repiä käyntiin siihen malliin, että moista tahtia ei opetusvideoilla näy.
Sen lisäksi. jos tankkia ei ole kirrattu tyhjäksi, se lähtee kolmannella, jos ei ekalla tai tokalla. Siis ryyppy pois ja lypsetään kone käyntiin. Neljäkymmentä nykäisyä on vasta puolet tarpeesta, jos ei kerta viitsi ottaa ja kuivata tulppaa. Ja ryyppy pois ja kaasu pohjassa!
Jos vielä ei tajua, mitä kuuluu tehdä, jos kone yskäisee….
Jotkut koneet eivät ole kovin herkkiä lähtemään lämpöisenä ilman puolikaasua, joten – Jos ei osaa pistää puolikaasua päälle ilman ryyppyä, niin pitää harkita alan vaihtoa.
Lähilämpöä saa ihan parhaiten risuja keräämällä. Kun työväline on lisäksi tylsä vesuri, on jopa hien nousu pintaan todennäköisempää.
Lähikuljetus hoituu ekolokisesti ”Takkavittalla” kantaen, joten hiilijalanjälki on ennätyspieni.
Jos koneellinen pienpuun keräys onkin vielä lapsenkengissään, niin totuus on kuitenkin, että rumpuhakkurin jälkeen tukkipuusta ja pajupehkosta tehty hake on yhtä pienijakoista ja antaa samanlaista lämpöä.
Gla:”
Jätkä: ”Kokemukseni mukaan ikkunalinjan alareuna on ainakin minun mitoillani samaa luokkaa kuin normaali henkilöautossa.”
Kokemuksesi on siis varsin puutteellista. Toki näitä Skoda Roomstereita ja Opel Zafiroitakin on, mutta ne eivät ole edustava otos korkeista autoista, jonka perusteella näkyvyyttä kannattaa kehua.”
Nuo autot ovat erinomaisia – selkeästi korkeampia, mutta eivät pakettiautoja, joista tunnetusti näkyvyys muualle kuin eteenpäin on suorastaan kehno. Gla ei ole – kuin yrittänyt ajaa transitilla, mutta silläkään ei ole päässyt kuura-aamuna mihinkään.
Kun hänellä järki on jäässä, ei auttanut muu kuin ryhtyä lapsellisesti saivartelemaa.
Jos ei heti kertakaikkiaan käsitä, mitä tarkoitan sanomalla: minun mitoillani, niin olisi kyllä paras, kun vetäisi alahuulensa pään yli – ja nielaisisi.
Gla:”Sen sijaan parkkipaikoilla, joissa vakuutusyhtiön tilaston mukaan ajetaan eniten kolareiita, korkea ikkunalinja aiheuttaa suuret katveet. Näkyvyys on siis täysin väärin ymmärretty aihe korkeiden autojen osalta.”
Oletko joku ”metriheikki”, joka tarvitsee matalassakin autossa korokkeen peffan alle, että yltää näkemään tuulilasista muutakin kuin pilvet ja taivaan?
Korkeammassa autossa on poikkeuksetta istuin tuntuvasti korkeammalla, siihen noustaan ja poistuttaessa siitä laskeudutaan. Kokemukseni mukaan ikkunalinjan alareuna on ainakin minun mitoillani samaa luokkaa kuin normaali henkilöautossa.
Tila-autoissa on ikkunat ympäriinsä – aivan kuin henkilöautoissakin. Ne eivät ole ahtaalla ohjaamolla varustettuja Hiaceja, vaan väljätilaisia ”Parempia” henkilöautoja.
