Käyttäjän Jean S kirjoittamat vastaukset
-
Sellainen käytännön vinkki, että jos jostain syystä menet kastelemaan, niin yötä vasten sitten, eli ei nyt ennen iltakahdeksaa kannata mennä. Näin vesi imeytyy maahan eikä haihdu auringon paisteessa taivaalle.
Minusta tuo on harvinaisen hyvännäköinen palsta Vapon myymäksi, koska usein myydään lähinnä avosuota ja reunoja. Hankalan mallinen sikäli, että vain koskettaa yhdestä kulmasta tietä. Olisi kiinnostavaa tietää, paljonko tuossa on turvekerroksen paksuus. Kartalta katsottuna veikkaisin, ettei kovin paljon monessakaan kohtaa, mutta toisaalta miksi Vapo sen olisi itselleen sitten ostanut? Miksikähän kuvio 38 kasvaa niin huonosti, onko se ojitettu väärään suuntaan?
Tuhkaa, tuhkaa, enemmän tuhkaa…
Ylipäätään valuutat ovat kultakannasta irrottautumisen jälkeen olleet eräänlainen huijaus, joka toimii niin kauan kun sille on kysyntää ja se on uskottava.
Teemaan liittyen, mitä parlamentti on mieltä, olisiko nyt aika tekaista puntamääräinen valuuttatili?
Joo, on se ihan selvää, että mikään tai kukaan maailmassa ei voi hakata niin hyvin kuin suorittava, ainakin jos on kaikki tukkipuuta ohuempi käyty vetämässä palstalta nurin etukäteen. Tämä veetuilusta tällä kertaa.
Minun metsään saa ainakin päätehakkuulle tulla heti, jos saan puolet työntekijän palkkakulusta itselleni. Jos kolkottelee naapurin metsään tai järveen, niin ei ole minun vastuulla.
Ja jos kone tuodaan lavetilla työmaalle, sille voi kyllä manuaalisesti asettaa kiintopisteen eli kertoa sille mihin se pudotetaan, no se ei poista häirinnän mahdollisuutta, mutta on ainakin mahdollista etävalvoa, että kone ei ole yhtäkkiä hypännyt 200 km eri paikkaan.
Luultavasti se metsäkoneenkuljettaja käy jatkossa vaihtelemassa niitä pelkkiä letkuja 30 valvottavanaan olevaan koneeseen sitä mukaa kun niitä katkeilee ja drone tuo sille varaosan huoltoliikkeen tai yrityksen varastosta suoraan sinne metsään.
Ehkä olennaisin kysymys olisi, että kuka tämän ottaa ensimmäisenä tosissaan käyttöön ja miten automaattimoton hyöty tulee jakautumaan arvoketjun toimijoiden kesken.
Muistuttaisin, että jos testamenttia ei ole, niin tämän päivän perinnönsaajat tahtovat yleensä olla eläkeikäisiä tai ainakin sen kynnyksellä. Yleensä keskinäisen testamentin tai lain perusteella turvataan lesken oikeudet ja mummuilla on nykyisen lääketieteen piirissä tapana elää aika pitkään. Perijät ja asunnon ostajat eivät siis ole samaa sukupolvea, ellei ole tehty jotain järkevää testamenttia, jossa omaisuutta alkaa hyppiä sukupolvien yli.
Mun mielestä maaseudulla ei ole hintakuplaa, koska siellä monilla alueilla omakotitalot eivät enää maksa yhtään mitään, tai siis sen 30000 eur jonka talosta voi ihan hyvin maksaakin. Sen sijaan jos talo maksaa Vihdissä 300000 ja Espoossa 500000, niin voiko siinä olla ilmaa. Pitää täysin paikkansa, että jäljellejäävistä nuorista iso osa hakeutuu etelän suuriin keskuksiin, mutta riittääkö niitä edes sinne niin paljon, että hintataso ei kääntyisi laskuun? Ja kun kantaväestö supistuu, kuuluuko maahanmuuttajien kulttuuriin asuminen esimerkiksi omakotitalossa tai omistusasunnossa?
Jotenkinhan tästä nykyisestäkin talouskuplasta on puhallettava aikanaan ilmat pihalle, mutta toteutustapa ei ole täysin varmasti tiedossa vielä. Rahallahan saa edelleen monia tavaroita, koska ne tulevat halvalla kiinasta, mutta palveluitten osto on vastaavasti kallista. Myös metsäpalveluiden. Alkaa olemaan aika lähellä, että muutkin kuin Metsähallituksen koon toimijat alkavat tilaamaan raivaussahamiehiä itäblokista.
Kuten tosiaan sanoin, sijoitusasuntoon liittyy suuri riski siitä, että vuokralaisia ei jossain vaiheessa enää saa, tai jos saa, niin tuotto jää negatiiviseksi vieraan pääoman kulujen jälkeen. Kyse on lähinnä siitä, mille seuduille ihmiset sattuvat keskittymään. Jos ajatellaan sitä, että EU pyrkii jatkuvasti kasvattamaan toimivaltaansa eri sektoreilla, niin siitä seuraa automaattisesti se, että jossain vaiheessa tehdään sama, mitä Suomen valtionhallinnossa on tehty 90-luvulta alkaen, eli karsitaan rönsyjä syrjäseuduilta. Veikkaisin, että joskus 2030-2040-luvulla alkaa rytistä ja virastotyöpaikat alkavat vähentyä Suomesta ja maan hallintoa aletaan hoitaa enenevässä määrin jostain muualta. Väestö alkaa keskittyä ehkä Hampurin-Brysselin akselille.
Ja mihin kannattaa sijoittaa. Hmm. Sanoisin, että kannattaisi ostaa laadukasta peltomaata jostain hyvien kasteluolosuhteiden ääreltä. Etelä-Ruotsi vois olla aika jees.
Kysymyshän on vaan kysynnästä ja tarjonnasta. Suomessa väestöpyramidi on sen mallinen, että suuria ikäluokkia on paljon ja nuorempia reippaasti vähemmän. Koska nyt vaan on niin, että nämä kyseiset ikäluokat – anteeksi nyt vaan – poistuvat keskuudestamme lähitulevaisuudessa joko hautaan tai vuodeosastolle, ja talonostoikään tulevat ikäluokat ovat karkeasti puolet heistä, niin on selvää, että asuntoja tulee jäämään yli.
Tulevaa romahdusta korostaa se, että suuret ikäluokat ovat asuneet itserakennetuissa tiilitaloissa, joissa on tasan se yksi asunto. Edellinen sukupolvi oli elänyt rintamamiestalon vintillä tai maalaistalossa, ja näistä jäänyt ylikapasiteetti aikanaan muuntautui kesämökeiksi maalla tai alakertalaiset ottivat yläkerrankin käyttöönsä. 1965 valmistuneelle valesokkelitalolle, jossa on se kaksinkertainen betonilaatta, ja joka on rakennettu vanhan teollisuuspaikkakunnan savipellolle… niin… hankala kuvitella miten sitä voisi jatkojalostaa.
Ne meistä nuorista, joilla on koulutusta ja älliä, tähyilemme aina ajoittain ulkomaille ja moni on jo lähtenyt töitten perässä. Aika harva tietää, että esimerkiksi Hyvinkään väkiluku on laskenut jo muutaman vuoden ajan.
Sijoittamisessa kannattaa muistaa paitsi tuotot myös kulut. 10 vuodessa kerrostaloasunto tahkoaa tyhjillään yhtiövastikekuluja noin 25000. Samassa ajassa valtion tien varressa oleva metsätila ei nykyisillä verotuslinjauksilla maksa mitään, paitsi tietysti korkokulut. Jos kehitysluokkajakauma on sopiva – eli se mitä itse ostan – töitäkään ei juuri tule. Suurimmaksi murheeksi jäänee se, että siirtyykö puunkorjuun nollaraja joskus vielä lähemmäs tehtaita.
Etelä-Hämeessä mustikka näyttää olevan pohjoisen tai luoteen puoleisilla rinteillä ja yleensä taivasalla. Mustikka kukki tosiaan hyvin, mutta suristimia ei näkynyt siihen aikaan, eli nämä ovat taas (kuten viime vuonna) niitä viimeiseksi kukkineita, paksun lumihangen alla olleita paikkoja.
Jos mustikkaa haluaisi kasvattaa, pitäisi varmaan kasvatella sopivalla pohjalla kuusi-mänty sekametsää ja sellaiset 80-120m2/ha eikä missään nimessä enempää. Epäilen vähän, että niissä niinkutsutuissa harsintajätemetsissä taisi olla mustikalle paremmin valoa ja ravinteita.
Heinittyminen on ihan varteenotettava kysymys. Tavallinen hakkuuaukko ja metsäpaloalue – jota se aukko apinoi – käyttäytyvät jonkun verran eri tavalla. Tuntuu, että metsälauhaa on aika paljon nykyään. Palstan seniorikansalaiset voisivat ottaa metsälauhan esiintymiseen kantaa?
Jos tässä nyt saa sanoa, niin allekirjoittanut kaipaa tänne enemmän ajankohtaisia tositarinoita, joista voi oppia jotain, ja ehkä ajoittain vähän vähemmän paasausta.