Käyttäjän jupesa kirjoittamat vastaukset
-
Jos mahdollista korkotuottoa vaihtoehtoissijoituksessa ei oteta huomioon, se on itsensä pettämistä ja erään vaihtoehdon sulkemista pois ideologisesta syystä. Aina pitää ottaa huomioon kaikki vaihtoehdot todellisuudessa. Hirttäytyminen johonkin teoriaan peräkkäisten kiertoaikojen summafunktiosta ei vastaa todellisuutta.
Paras käytännön neuvo on että, jk:a ei kannata harjoittaa ellei puusto ja maapohja ole siihen juuri sopivaa . Valmiiksi erirakenteinen puusto ja sopiva kasvupaikka.
Muita kriteereitä valita tasaikäinen metsänkasvatus on parempi tuotto ( kantohinta + kertymä parempia). Korkolasku pitää hallita. Mutta se kuuluukin jo perusasioihin ja kansalaistaitoihin.
Lukekaa METLAN joskus julkaisema ”Pohjoisen laatupuu”. Siinä on tutkittu ja kerrotaan mitä laatupuu on ja missä sitä kasvaa. Ei ole Lapin mahdollisimman tiheää puuta vaan Kainuun ja Pohjois-Karjalan metsissä kasvavaa .
Haapatukki on hyvä esim.saunan tekoon. Kuorittuna kestää hyvin seinissä. Mitään lahoja tai lenkoja yms. ei kannata käyttää.
Keskimääräinen vuotuinen tuotto verottajan tiedoissa tarkoittaa puun myynnistävtulevia kantorahoja. Se on eri asia kuin kannattavuus. Perusasiat pitää ensin selvittää itselleen ennen kuin alkaa täällä julistamaan ”totuuksia”.
Marinin punavihreä hallitus
punavihreä hallitus lopetti vihdoin loputtoman vatkaamisen ja runnoisote-uudistuksen läpi poliittisena kompromissina. Suomi jaettiin 21 hyvinvointialueeseen ja Helsinkiin. Ne ovat järjestäneet terveydenhoidon, sosiaalihuollon ja pelastustoimen alueillaan vuoden 2023 alusta. Rahat tulevat valtioltaTilanne muuttui myös kannattavuuden suhteen aika paljon, kun kuitupuun hinnat muuttui. Ne on edelleen aika hyviä. Turha puhua jostain 30 vuoden tuottamattomasta jaksosta. Myös epuun myynti on tuottanut hyvin viime aikoina.
Jk-fanaatikoille pitäisi alkuun opettaa kannattavuuden laskentaa ja korkoakorolle ilmiön vaikutusta vertailuissa . EDIT
Hyviä kokemuksia on luontaisesta uudistamisesta männyllä. On niin hikevät maat , että onnistuu yleensä hyvin siemenpuilla ja toisinaan ilmankin(rämeillä).
Jätän jos mahdollista jonkin verran siemenpuita varmistamaan viljelyalueitakin.
Jos jättää Sp:a ensiharvennukseen asti, ne kannattaa jättää ryhmiin tai riveihin. Silloin eh:n aikaan niiden poisto onnistuu paremmin.
Optimaalinen kiertoaika voidaan määrittää esim.,laskemalla NNA:ja. Suuri vaikutus lopputulokseen on valitulla korkokannalla. Jos laskentakorko on esim. 5% , johtaa se suositukseen aikaisesta päätehakkuusta. Jo kahden/yhden tukin (vallitseva)puusto pitäisi silloin yleensä päätehakata.
Mielenkiintoista on miten sitten yksityisen MO:n kannattaisi arvioida kannattavuutta. Onko järkevää käyttää kunkin kuvion tapahtumiin erikseen käsittelyyn sopivaa NNA-laskentaa vai laskea koko metsätilan kannattavuutta kokonaisuutena. Se kysymys on vähän kuten muna/kana dilemma. Kumpi oli ensin. Käytännössä usein katsotaan kokonaisuutta koska tulos ja pärjääminen riippuu ennen kaikkea siitä. Toisaalta myös NNA-laskennan avulla saadaan koko tilan optimointi tehtyä, kun yhdistetään kuviotietojen lopputulokset.
Mitä höpiset jatkuvasti tamppauksesta niin kuin se olisi isokin ongelma . Suuri osa MO:sta ei koskaan ole joutunut tamppaamaan taimikoitaan.
Pukkalan laskelmat on tarkoitushakuisia kuten oli aiemminkin ne vertailut tasaikäiseen metsään. Aina muka tehtiin vain alaharvennuksia ja mm. uudistuskulut oli maximissaan. Ymmärtäähän tuon kun on oma lehmä ojassa Pukkalalla.