Käyttäjän jupesa kirjoittamat vastaukset
-
Mikä se on muka ”oikea oppi” metsänhoidossa ? Ei ainakaan se että pyritään aina joko jk:n hakkuisiin tai toisaalta ihan paljaaksi hakkuuseen. Oikea tapa on mennä aina metsän ehdoilla; eli tilanteen mukaan valitaan sopivin korjuu -ja uudistamismenetelmät myös . Korkotaso pitää valita myös tilanteen mukaan. Jos on mahdollista saada hyvä korkotulo vaihtoehtoisella sijoituksella, silloin valitaan se korko. Useimmiten se johtaa päätehakkuukelpoisessa metsässä päätehakkuuseen, ei harsintaan. Jos on esim. lainaa, laskentakorko saadaan lisäämällä lainan korkoon voittomarginaali ja riskilisä (n.0,5%).
Siihen aikoinaan yläharvennettuun metsään tehtiin juuri kaistalehakkuu. Alkuun oli tarkoitus tehdä pienaukkoja mutta parempi oli tehdä kaustalehakkuuna puuvalinnan takia. Uudistaminen luontaisesti ja/tai istuttamalla. Alikasvosta on syntynyt liian vähän.
Myytävästä sähköstä ostaja perii 0,3 snt/kwh. Akusto toimii ihan hyvin kun päivällä kertyvää sähköä voi käyttää yöllä.
Yksittäisten puiden hyvä kasvu ei ole vielä mikään todiste metsän kasvatuksen kannattavuudesta. Minullakin on jopa kuvia sentin vuosilustokasvuista.
Kokeile Perko itse laskea todellista tuottoeroa, kun esim. päätehakattavissa oleva metsä antaa lähdössä jo 4000 €/ha paremman kantorahan. Paljonko pitää seuraavan harsinnan tuottaa jotta oltaisiin edes tasoissa tulossa. Korko on 6%.
Kun uusi taimikko on jalostettua alkuperää,se kasvaa kiertoaikana 20-30% enemmän puuta kuin edellinen. Se vaikuttaa myös kannattavuuteen. Hakkuille pääsee aiemmin. Myös nykyinen kääntömätästys ja nopeakasvuiset pottitaimet vaikuttaa samaan suuntaan.
Ainakaan tällä korkeudella ei puut kasva yleensä 5 mm vuodessa /lusto. 15 v. on minimi aika seuraavalle harvennukselle. Lisäksi jos mitataan puiden tilavuutta rk-lpm:n ja pituuden avulla, harsittu metsä antaa ylioptimistisia tuloksia.
Olen verrannut jk:n kasvatusta tasaikäiseen ja todennut tasaikäisen yleensä paremmaksi vaihtoehdoksi . Jk-metsän kasvut mm. sainPukkalan esimerkeistä ja tasaikäisen omista kokeista ja myydyistä puumääristä.
PS. Tietysti riippuu 17 cm rk-lpm puiden määrästä /ha kannattaako niitä jatkokasvattaa vai ei. Ei kaikki tapaukset ole samanlaisia . Itse jätän usein ”alamittaiset” puut pystyyn päätehakkuullakin. Korjattaville puille tulee avohakkuuhinta ja jäävä puusto jatkaa kasvua uuden taimikon ohella.
Mm. Kehveli on ryssän trollina omaksunut oppi-isiensä tavan valehdella joka käänteessä.
”Propsi riuistakin” saa nyt n. 39€ motilta. Sen mottihinta kasvaa esim. 6% korolla 15 vuodessa yli 93 €:ksi . Siis paremmaksi kuin tukin hinta on nyt. Kun harsintametsä odottaa uutta harsintaa, kertyy päätehakkuutulo moninkertaiseksi sillä aikaa ja samalla uusi taimikko kasvaa. Puustopääomalle tulee hintaa; yleensä ei kannata seisottaa sitä pystyssä, kun on saatavissa paljon parempi tulo muualle sijoittamalla.
Onhan se surullista , kun Gazassa kuolee siviilejä . Mutta erona on se , että Hamas aloitti siellä itse sen sodan tappamalla ja ottamalla panttivankeja. Venäläiset aloitti sodan Ukrainaa vastaan .
Putinin porukka edustaa fanaattista imperialismia eikä ne suostu mihinkään järkevään ratkaisuun sodan lopettamiseksi.
Palauttaisivat edes aluksi kaappaamansa lapset Ukrainaan ja lopettaisivat siviilien tappamisen.