Käyttäjän käpysonni kirjoittamat vastaukset
-
Varmaankin tehometsätalous köyhdyttää luontoa, mutta pitkälti tehometsätalouden ansiosta on luotu suomalainen hyvinvointivaltio palveluineen, joten minua kuvottaa ja inhoittaa ne ihmiset, jotka tätä tehometsätaloutta arvostelevat luonnon tuhoajana, koska nämä samat ihmiset kovimmin vaativat hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämistä, he kovimmin vastustavat ”köyhimmiltä” leikkaamista ja muita leikkauksia ja säästötoimenpiteitä. Tälläinen kaksinaismoralismi on erittäin tuomittavaa. Jos vastustaa tehokasta metsien hyväksikäyttöä, silloin pitäisi myös hyväksyä mukisematta hyvinvointipalveluihin tehtävät säästöt ja leikkaukset.
Jos uskoo evoluutioteoriaan, niin uskottavaa on, että eliöiden sopeutumiskyky on vahvempi kuin tiede luulee. Eli ne pystyy sopeutumaan ympäristön muutoksiin, eli avohakkuu ei välttämättä tuhoa peitteiseen metsään sopeutunutta eliölajia, vaan se muuttaa tai sopeutuu siihen aukkoon, varsinkin jos siihen istutetaan uusi metsä.
Zeklerit bluetoothilla varustettuna käytössä. Radiota ei näissä ole, mut ei oo väliäkään, radiota ei pysty kuuntelemaan, kaupallisten kanavien mainosjankutuksiin kyllästyy 10 minuutissa, Ylen vasemmistopropagandaa ei kans jaksa kuunnella, mutta Youtuben oikeistopodcastit on erittäin mielenkiintoista kuunneltavaa, kuten Puopolo, Sami Miettisen neuvottelija, Puheenvuoro, Kuuntelija, IRR-TV ja monet muut.
A-talkissa tänään keskustelua metsien hiilinieluista. Katselkaamme.
Millä keinoilla Suomi saavuttaa omat ilmastotavoitteensa?. Hallituksen tavoite on edelleen tehdä Suomesta hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Tavoitetta on kuitenkin entistä vaikeampi saavuttaa, koska metsien hiilinielut ovat kutistuneet ennakoitua enemmän. A-Talk kysyy, pitääkö metsien hakkuita rajoittaa ja bensaveroa korottaa, jotta Suomi saavuttaisi tavoitteensa? Keskustelemassa ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Jenni Pitko (vihr.), ympäristövaliokunnan jäsen Saara-Sofia Sirén (kok.), suuren valiokunnan jäsen Miapetra Kumpula-Natri (sd.) sekä perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä.
Juontajana Annika Damström. (2025
Kyllä lahopuun määrä talousmetsissä on lisääntynyt selvästi. Maajussit, joilla on vehkeet hakea yksittäiset tuulenkaadot ja pystyyn kuivaneet pois metsästä, on jo vähemmistönä metsänomistajina ja heistäkään ei kaikki viitsi tai ehdi lähteä niitä pois hakemaan, puhumattakaan niistä joilla ei vehkeitä ole, ja sama koskee tietysti kaupunkilaisia etämetsänomistajia. Tuo perinne että tuulenkaadot ja pystykuivat pitää hakea metsistä pois, on taaksejäänyttä aikaa ja liittyi vanhan aikaiseen maalaiselämään. Nykyään sitä tekee enää vain eläkeläiset, jos kunto riittää ja on oikeat vehkeet.
Mihin perustuu väite että vanhoista lahopuustoisista metsistä on pulaa?
Faktaa pöytään eikä mutuilua.
Ja tosiaan, perinneympäristöt on ihmisen toiminnan seurausta, kun laidunnetaan eläimiä. Se oli yleistä pientilavaltaisessa maataloudessa agraarisuomen aikakaudella. Laiduntaminen tietysti lisää monimuotoisuutta, mutta kun se lopetetaan, niin LAIDUNTAMISEN AIKAANSAAMA monimuotoisuus vain vähenee ja luonto palautuu siinä kohdin vain laiduntamista EDELTÄNEESEEN TILAAN, mitään luonnon peruuttamatonta tuhoutumista ei ole siis tapahtunut. 1000 vuotta sitten ei varmaankaan paljoa Suomessa vielä laidunnettu, joten oli varmasti luontokin vähemmän monimuotoinen. Eli laiduntaminen on KEINOTEKOISTA luonnon monimuotoisuuden lisäämistä.
