Käyttäjän Kuitupuunkasvattaja kirjoittamat vastaukset
-
Ilman muuta kilpailua ja suoraa toimintaa pitää olla. Päteviä urakoitsijoita löytyy ja nekin pitää tietenkin kilpailuttaa hyvin.
Ja sitten pojat rehellisellä pelillä suorakauppaa !!
Jos metsänomistaja on kiinnostunut puuntuhkan ja turpeentuhkan suhteista, oletan, että kerrotaan asia avoimesti, rehdisti ja rehellisesti.
Ne jotka haluavat mitäsattuu tuhkaa saakoot sitä.
Tervakselta erinomainen ehdotus:
Laittakaapa Metsäkeskuksessa 30 päivän tutustumisaika, niin kukin voi tutustua palveluun rauhassa.
Uusi palvelu on ilman muuta tulevaisuutta ja koko digimaailma on niin buginen, ettei ensimmäisistä vastoinkäymisistä saa lannistua.
Sulfiittiprosessiin ei otettu lehtipuuta lainkaan. Lisäksi kaksi tutumpaa sulfiittitehdasta käyttivät yksinomaan kuusta. Käsittääkseni Suomessakin on kuitenkin sulfiitikeittoon laitettu myös mäntyä, mutta kuusi oli ilman muuta pääraaka-aine.
Viimeiset sulfiittitehtaat laitettiin kiinni Suomessa vuonna 1991, Mänttä viimeisenä.
Sellunkeittäjän unelma olisi varmasti saada koko ajan tasalaatuista raaka-ainetta. Sulfiittikeitto ei nikottelisi, jos sinne laitettaisiin esim. meikäläistä kuusta, mustakuusta ja sitkankuusta sekaisin. Mutta jos optimoidaan, niin vain yhtä puulajia.
Hakkeen tasalaatuisuus tulee näkyville jo yhden puulajin sisällä esim. sulfaattiprosessissa. Nuori harvennusmäntyhake imee keittoliemen tasaisesti, mutta jos mukana on runsaasti tukeista katkottuja osia, joissa on sydänpuuta, niin johan on imeytyminen epätasaisempaa ja vaarana on tulla tikkuista rejektimassaa.
Taneli kirjoitti asiaa sellutehtaan näkökulmasta ja eri puulajien keitosta.
Jos Kemijärventyyppinen eräkeittämö olisi vielä olemassa, niin johan olisi helppoa saada haavat, koivut, kuuset ja männyt erilleen. Vaan kun ei ole – ei enää edes Koilli-Lapissa.
Niin ja kerroppa Taneli kontortasta, että onko kokemuksesi omakohtaista tehtaalta. Omat vähäiset kontortat ovat menneet sellutehtaan hyväksyminä ilomielin männyn mukana. Näin käsittääkseni Ruotsissakin tehdään, jossa kontortaa on huomattavasti meitä enemmän. Eli Pinus sylvestris ja Pinus contorta samaan liemeen vaan.
Lehtikuusi on asia erikseen. Siihenkin pitäisi olla pieni sellutehdas ja eräkeittämö, eikä tämä sovi bulkkisellun valmistajille.
Jopahan helpotti – siis tänne pääsy.
Terveisiä vaan Mozillan käyttäjille, että tyhjentäkää välimuisti ja päivittäkää ohjelma. Tämä autoi asiaa nyt.
Jatkanpa vielä toimivuudesta:
Jostain syystä oman koneeni Mozilla ei anna kirjautua sisään, mutta mitään virheilmoitusta ei tule.
Oman koneeni Explorer sensijaan antaa kirjautua.
Olen kyllä jättänyt Explorein käytön hyvin vähälle, koska Gatesin Bill pärjää kyllä ilman meikäläistä. (Toivottavasti Nokiallekin tulee puhelimiin pikaisesti joku muu käyttöjärjestelmä kuin Windows.)
Kuitupuunkasvattaja on ollut muutaman viikon karanteenissa. Jostain syystä palvelu ei anna kirjautua sisään, eikä kyllä mitään virheilmoitustakaan ole tullut väärästä salasanasta.
Kirjoituksissani on kyllä otettu kantaa asioihin, mutta käsittääkseni olen käyttäytynyt tyydyttävästi, eikä ainakaan palveluntuottajan olisi pitänyt pistää nimimerkkiäni hyllylle.
Nyt testaan yhteyttä toisella alustalla ja toisella koneella. Homma näyttää pelaavan.
Teinpähän kerran kaupat hakkeesta, jossa hakkurilla haketettiin täysperävaunuun sekä vetoautoon että kärryyn.
Yllätyin hiukka, että kuinka paljon hakkuri joutui jättämään tyhjää aina yläosaan ja kuinka epätasaisesti yläosa täyttyi. Tämä johtui hakkurin puhalluksesta.
Tässä tapauksessa kauppa oli sovittu käyttöpaikalle ja käyttöpaikalla oli vaaka, mutta tuli ainakin yksi ylimääräinen kuorma sen takia, että tyhjää tilaa jäi. Painojen ei pitänyt tulla vielä vastaan. (Haketettava tavara oli esikuivattua).
Tilavuusmitta kontissa on arvailua. Kukaan tuskin menee konttiin tasoittelemaan edes pintaa tasaiseksi. Jos kuorman meinaisi käyttää vaakalla, olisi haasteena saada monesta esinäytteestä sekoitettu riittävän edustava näyte, josta sitten määritettäisiin kosteus.
Joillakin energiapuunmyyjillä on ollut ongelmaa, kun hakkuri on jättänyt kuutiotolkulla risua, roskaa ja hienoainesta haketuspaikalle. Kaikki tämä on pois energiasisällöstä, mutta kaikki tämä hienoaines on pois myös metsän ravinnekierrosta.
Ironille peukut pystyyn vaan…
Se (elikkä Hän) saattaa löytyä joko täältä tai vaikka joltakin netin senssipalstalta.
Eikä siitä pidä olla vielä huolissaan, jos Kisi säikähti innokkaita puhemiehiä ja -naisia. Annetaan Kisille hiukka työrauhaa…
Metsäala naisistuu ja myös iso osa metsänomistajista on naisia. Monet ovat tietenkin eläkeikäisiä, mutta paljon on myös niitä, jotka aloittavat uusina metsänomistajina vaikkapa sukupolvenvaihdoksen kautta ja yksi sukupolvi on hypätty yli.
Metsäalalla voisi kyllä olla enemmän aktiviteettejä, jossa alan ihmiset tapaisivat toisiaan. Metsätilanomistajien yhdistykset ovat monesti eläkeläisten kokoontumisia ja samoin monet retkeilyt kokoavat kovasti senioreja paikalle.
Sekin on tietenkin hyvä, että seniorit ovat aktiivisia, mutta kannattaa muistaa, että jos pitää kiinni palstoistaan hautaan asti, saattaa seuraava sukupolvi olla jo kasvanut aivan muihin hommiin kiinni. Metsäinto oli ja meni.
Miksi klapeja pitää tehdä metsässä kannolla?
Omat tehokkuuslaskelmani kertovat, että tehokkaimmin ja edullisimman klapit syntyvät käyttämällä urakoitsijan harvennusmotoa ja klapeiksi tavara tehdään sitten klapitehtaassa.
Klapien kuivausenergia saadaan puruista ja kuivausroskasta.
Sähkömoottori klapintekokoneessa on yliveto polttoöljykäyttöiseen verrattuna.
Tarpeita on tietenkin monia ja peruskoneelle eli isäntälinjan hakkuuyhdistelmälle pitää saada lisää kuormaa ja käyttötunteja, jos ne ovat jo talossa.