Käyttäjän Kuitupuunkasvattaja kirjoittamat vastaukset
-
Ensolainen evakko on siis päässyt testaamaan kuorituhkaa. Hienoa!
Keskustelin jokin aika sitten tuhkatutkijoiden kanssa ja keskuteluissa ruodittiin näin:
Suomi on lamassa ja järjenjuoksu on ollut menossa jäähän jo vuosia: Nuoriso on terapoitu siihen kuntoon, ettei mitään osata enää tehdä itsenäisesti eikä yksin. Vanhukset makaavat vaipoissaan… Mutta tuhka se on suojeltu ja kapseloitu läjitysalueille niin tarkkaan ettei sieltä vain pääse yhtään ravinteita mihinkään. Ei siis mihinkään hyötykäyttöönkään. Paha homma metsäalalle, kun päättäjiksi ja virkakoneistoon on pesiytynyt niin paljon käytännön toimista vieraantunutta porukkaa. Nyt tässä on tietenkin jo ihan oikeasti jäänyt luonnontieteen osaaminen puolitiehen.Suomessa läjitetään edelleenkin isoja määriä puuntuhkaa ja kuorituhkaa piiloon hyötykäytöltä. Valitettavasti iso osa siitä sekoitetaan turpeentuhkaan tai samassa pesässä palaa myös turvetta. Tuhka menee tämän vuoksi läjitykseen. Tähän on herätty vasta viimeisen parin vuoden ajan ja nyt on alkanut tuhkan uusi tulemeinen.
Kyllähän ne runkopuun ravinteet ovat siinä kuoressa ja juuri kuoren alla.
Oma pieni kokeilu oli peltoheitolla ja varsinaista kuviotakaan tuosta ei tullut. Uskon kyllä, että puu kasvaa rehevillä mailla helpostikin tuossa 5000 kpl/ha tiheydessä. Vertailun vuoksi puolalaiset istuttavat paikoin mäntyä 30 000kpl/ha ja siitä otetaan sitten keppejä harvennellen sitten jokatoinenpois -tyyliin. Eipähän tule liian isoja oksia.
Ensiharvennuksen kauppa kontortalla onnistui männyn mukana ja kuitu laitettiin mäntypinoon ja meni sulfaattikeittoon SE-yhtiölle. SE:llä on kokemuksia Ruotsista sen verran paljon, että kontorta keittyy siinä missä mäntykin. Tietenkin viisasta on miettiä jo viljelmää perustettaessa, että mihin tavara menee ja jos mahdollista, niin hyvä optiosopimus kaupasta.
Päätehakkuuikä lienee siinä 50 vuoden nurkilla. Voi onnistua kasvattaa pidempäänkin, jos tukit menisivät esim. pikkusahalle. Tämä pikkusahamahdollisuus tietenkin vaikeutuu 1.7.2013 jälkeen, kun Brysselin byrokraatit on saatu lobattua sahatavaran CE-merkkipakon taakse.
Kontorta muuten kasvaa alkukesästä helposti 50-100 cm vuosikasvun ja syksyllä tulee toinen 10-30 cm kasvu. Tämä loppukesän kasvu tulee ainakin nuorena ja lämpiminä kesinä. Aivan talvella se ei tietenkään kasva, mutta kohtuu myöhään nuo syyskasvut puutuvat.
Huski löysi jo syyn sille, että energiapuun kauppa käy hyvin.
Kun etenkään myyjä ei ole perillä asioista, niin muiden puutavaralajien osto on lähes pysähdyksissä ja kauppaa käydään energiapuun nimellä.
Hieno homma, että hintatietoja vaihdellaan.
Ilman muuta kilpailua ja suoraa toimintaa pitää olla. Päteviä urakoitsijoita löytyy ja nekin pitää tietenkin kilpailuttaa hyvin.
Ja sitten pojat rehellisellä pelillä suorakauppaa !!
Jos metsänomistaja on kiinnostunut puuntuhkan ja turpeentuhkan suhteista, oletan, että kerrotaan asia avoimesti, rehdisti ja rehellisesti.
Ne jotka haluavat mitäsattuu tuhkaa saakoot sitä.
Tervakselta erinomainen ehdotus:
Laittakaapa Metsäkeskuksessa 30 päivän tutustumisaika, niin kukin voi tutustua palveluun rauhassa.
Uusi palvelu on ilman muuta tulevaisuutta ja koko digimaailma on niin buginen, ettei ensimmäisistä vastoinkäymisistä saa lannistua.
Sulfiittiprosessiin ei otettu lehtipuuta lainkaan. Lisäksi kaksi tutumpaa sulfiittitehdasta käyttivät yksinomaan kuusta. Käsittääkseni Suomessakin on kuitenkin sulfiitikeittoon laitettu myös mäntyä, mutta kuusi oli ilman muuta pääraaka-aine.
Viimeiset sulfiittitehtaat laitettiin kiinni Suomessa vuonna 1991, Mänttä viimeisenä.
Sellunkeittäjän unelma olisi varmasti saada koko ajan tasalaatuista raaka-ainetta. Sulfiittikeitto ei nikottelisi, jos sinne laitettaisiin esim. meikäläistä kuusta, mustakuusta ja sitkankuusta sekaisin. Mutta jos optimoidaan, niin vain yhtä puulajia.
Hakkeen tasalaatuisuus tulee näkyville jo yhden puulajin sisällä esim. sulfaattiprosessissa. Nuori harvennusmäntyhake imee keittoliemen tasaisesti, mutta jos mukana on runsaasti tukeista katkottuja osia, joissa on sydänpuuta, niin johan on imeytyminen epätasaisempaa ja vaarana on tulla tikkuista rejektimassaa.
Taneli kirjoitti asiaa sellutehtaan näkökulmasta ja eri puulajien keitosta.
Jos Kemijärventyyppinen eräkeittämö olisi vielä olemassa, niin johan olisi helppoa saada haavat, koivut, kuuset ja männyt erilleen. Vaan kun ei ole – ei enää edes Koilli-Lapissa.
Niin ja kerroppa Taneli kontortasta, että onko kokemuksesi omakohtaista tehtaalta. Omat vähäiset kontortat ovat menneet sellutehtaan hyväksyminä ilomielin männyn mukana. Näin käsittääkseni Ruotsissakin tehdään, jossa kontortaa on huomattavasti meitä enemmän. Eli Pinus sylvestris ja Pinus contorta samaan liemeen vaan.
Lehtikuusi on asia erikseen. Siihenkin pitäisi olla pieni sellutehdas ja eräkeittämö, eikä tämä sovi bulkkisellun valmistajille.
Jopahan helpotti – siis tänne pääsy.
Terveisiä vaan Mozillan käyttäjille, että tyhjentäkää välimuisti ja päivittäkää ohjelma. Tämä autoi asiaa nyt.
Jatkanpa vielä toimivuudesta:
Jostain syystä oman koneeni Mozilla ei anna kirjautua sisään, mutta mitään virheilmoitusta ei tule.
Oman koneeni Explorer sensijaan antaa kirjautua.
Olen kyllä jättänyt Explorein käytön hyvin vähälle, koska Gatesin Bill pärjää kyllä ilman meikäläistä. (Toivottavasti Nokiallekin tulee puhelimiin pikaisesti joku muu käyttöjärjestelmä kuin Windows.)
Kuitupuunkasvattaja on ollut muutaman viikon karanteenissa. Jostain syystä palvelu ei anna kirjautua sisään, eikä kyllä mitään virheilmoitustakaan ole tullut väärästä salasanasta.
Kirjoituksissani on kyllä otettu kantaa asioihin, mutta käsittääkseni olen käyttäytynyt tyydyttävästi, eikä ainakaan palveluntuottajan olisi pitänyt pistää nimimerkkiäni hyllylle.
Nyt testaan yhteyttä toisella alustalla ja toisella koneella. Homma näyttää pelaavan.