Käyttäjän KuneKoski kirjoittamat vastaukset
-
Käytännössä voi tulla vaikeuksia, jos pelkkää lakia noudattamalla aikoo pärjätä. Vaikka omat tilukset ei olisi sertifioinnin piirissä, puun ostajat ovat niihin sitoutuneet. Edessä on hankintahakkuuta ja avarakatseisen puunostaja etsimistä. Pystykaupoissa kun jätetään säästöpuita, lahopuuta, tai niiden puuttuessa tehdään tekopökkelöitä sekä jätetään erilaisia suojakaistoja vesistöjen, pienvesien ja soiden reunoille. Metsälakihan ei noita vaadi. Vesilakimäärää jotain, mutta suurin osa tulee metsäsertifioinneista. PEFC on selvästi lakia tiukempi ja luontoväki ei pidä kyseisestä sertifikaattia oikein missään arvossa. Yle ja Hesari taas jakavat tuota luontoväen kantaa suurelle yleisölle. Yksittäinen metsänomistaja voi ehkä mennä sieltä, missä aita on matalin, mutta isossa mittakaavassa suurta yleisöä joutuu kuuntelemaan, halusi tai ei, tai tuntuu se reilulta tai ei.
Pääasiassa kai tuo tavara päätyy kuormalavoihin ja erilaisiin puupakkauksin. Kysyntä on varmaankin jatkuvaa, mutta rajallista. Paikallisesti voi olla merkittäväkin artikkeli, jos saha ja pakkausvalmistaja ovat lähekkäin. Ei kuitenkaan koko valtakunnan hittiartikkeli, jota lastattaisiin joka viikko laivaan maailman markkinoille. Liimattavaan tavaraan tarvitaan täyskanttista tavaraa ja silloin puhutaan normaaleista tukkipaksuuksista.
Milloin palstalaiset ovat viimeksi käyneet kaupasta kyselemässä, että löytyisikö vajaakanttista 3 metrin tavaraa? Kyllähän ne markkinat ja kysyntä aika pitkälle määrittelevät sen, mitä sahataan ja minkä saa kaupaksi ja ennen kaikkea mihin hintaan.
Olipa toimiala mikä hyvänsä, niin toiminta, jossa vain ollaan ottamassa eikä mitään antamassa takaisin päin, on lyhyellä aikavälillä tuottoisaa ryöstämistä, mutta pitkässä juoksussa tilanne saattaa olla toinen…
Teräöljylle on oma säiliönsä ja siellä normaali teräketjuöljy. Jotkut ajavat myös käytettyjä vaihteistoöljyjä sieltä läpi sekä sitkolla lisättyä käytettyä hydrauliöljyä. Nämä ovat kuitenkin ehkä vähemmistöä. Nykyään on tarjolla myös vaseliinivoitelu. Pysyy paljon paremmin laipalla, kärkipyörät kestävät pidempään ja kulutus kiloissa/litroissa huomattavasti pienempi.
Pieni laskuharjoitus tuosta hirvenmetsästysoikeuden vuokraamisen vastikkeellisuudesta. Jos hirvikanta on luokkaa 2,5-5 hirveä/1000 ha, niin silloin tuotto mahdollistaa 1-1,5 hirven metsästämisen vuosittain tuolta alueelta eli 1 aikuinen ja 1 vasa. 100 hehtaarin tilalta tuo saalis saataisiin kerran kymmenessä vuodessa ja 10 hehtaarin tilalta kerran sadassa vuodessa. Paljonko itse olisitte valmiita maksamaan vuosittain tuosta oikeudesta? Omat maani olen vuokrannut vastikkeetta ja koen enemmän saaneeni, kuin menettäneeni tuossa sopimuksessa.
Ei se tukkipöllikään pelkäksi sahatavaraksi tai vaneriksi muutu. Sieltä tulee kuorta, purua, pintaa, purilasta ja tasauspätkiä. On pelkästään metsänomistajan etu, että meillä on menestyvää mekaanista ja kemiallista metsäteollisuutta. Silloin kun puun kaikki osat ovat hyödynnettävissä, tuo se puulle taloudellista arvoa. Suomessa on mielestäni tässä onnistuttu melko hyvin.
Vastikkeeton hirven metsästyksen vuokrasopimus on oikeastaan metsätalouden harjoittamisen perusedellytys. Pienriistan osalta asiaa voi miettiä, mutta mitä myötämielisemmin metsästykseen suhtautuu, sitä varmemmin seuran puolella kuunnellaan myös maanomistajan huolia ja toiveita.
Kyllähän esityksellä Visan mainitsemaan teollisuuden puun saatiin olisi vaikutusta. Teollisuushan ei pyöri Suomen metsävarojen varassa, vaan niiden, jotka puuta myyvät. Meillä on paljon tiloja, joista teriin päätyy puuta paljon vähemmän, kuin olisi mahdollisuuksia. Toisaalta on niitä, jotka tekevät puukauppaa, vaikka mitään järkevää myytävää ei olisikaan. Tämä kai pääasiassa johtuu taloudellisesta tilanteesta. Juuri tähän porukkaan, johon Suomen valtiokin kuuluu, esityksellä olisi hyvinkin suuri vaikutus. Kerrannaisvaikutukset saattaisivat olla hyvinkin merkittävät. Moni maatalouden investointi jäisi varmaan tekemättä ja moni navetta kylmenisi. Myös kaupunkien asuntokauppaan tästä myös jonkinlainen jälki jäisi. Yhtä palaa kun käy liikuttamaan, niin seuraukset voi näkyä hyvinkin yllättävissä paikoissa.
Kyllä niin voi käydä, etenkin, jos ajo on aivan perässä ja varastotilaa tarvitaan heti. Tuo polkeminen onnistuu tasaisilla mailla, mutta kivisillä mailla, missä pinoja sovitellaan tiepohjalta kammettujen kivien väliin, se jää kyllä tekemättä. Tasaisilla mailla pinon kaatuminen ei mikään iso ongelma olekaan, mutta missä tie kulkee korkeuskäyrän suuntaan, on tienvieret viettäviä. Siinä, kun auringon puolella lumi sulaa ja varjon puoli on vahvasti jäässä, niin korkea pino voi kaatua.