Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Mulla ilmeisesti puulämmitteisen saunan pesäkin on nielu.
Maaperään tulee esim talousmetsien kasvusta ja hakkuista juurien ja kantojen kautta elävää ja lopulta kuollutta biomassaa ja kun syöte on jatkuvaa, niin syntyy varasto, joka pysyy vakiona vakio syötteen myötä. esim luonnontilaiset metsät ja talousmetsät.
Myös maanpinnelle tulevasta karikkeesta kuten oksista, lehdistä ja neulasista sadevesi vie osan niiden hiilestä maaperään.
Tuhkassa on myös palamatonta hiiltä, joten metsäpalojen jälkeen luonon metsissä sadevesi vie sitä maan sisään.
Jos tuo Kurki pitää paikkansa, eikö meidän talousmetsien kivennäismaaperän pitäisi olla edelleen jonkin suuruinen nielu, eikä lähes nolla kuten inventaariomme esittää?
Tuo 40 tn/ha oleva pitkällä ajalla ennen 1960-lukua olleen metsien kasvun 4 m3/ha/v karikkeista syntynyt C-varasto ei ole nielu.
Nyt kun kasvu etelän metsissä on n. 7 m3/ha/v, niin 1960-luvun jälkeen uutta varastoa on alkanut kerääntyä 3 m3/ha/v lisäkasvulla tuon 40,0 tn C-varaston päälle. Se olisi nielu ja sen suuruus olisi jokin ajan kuluttua 3/4*40=30 tn. Sitä en tiedä missä ajassa syntyy, mutta uskoisin, että varasto saavuttaa maksiminsa aiemmin kuin 10 000 vuodessa, jonka jälkeen varaston poistuma on yhtä suuri kuin sinne tuleva vuosittainen täydennys ja vakio C-syötöllä pysyy sitten 30 tonnissa. Kaikkiaan maaperässä olisi sitten C-varastoa 70 tonnia.
Suomessa näytetään ajattelevan, että varasto saavuttaa maksiminsa aika luhyessä ajassa ja siksi Suomen vuosittaisesta C- karikesyötteestä vähennetään sieltä hajoava hiili ja nielu on nyt nollan tuntumassa.
Ruotsissa varaston muodostus C-karikesyötöllä kestänee sitten pitempään eikä vielä ole alkanut purkautumaan. Siksi kaikki hakkuissa syntyvä C-karikesyöte lasketaan C-nieluksi eikä ole vähennyksiä.
Näin olettaisin.
Kun vedenpinta nousi ja noin sata vuotta kuivana pysynyt pintaturve joutui veden alle, orgaanisen hiilen, typen ja fosforin pitoisuudet nousivat purovedessä. Alueilla, joissa ojia oli tukittu, päästöt olivat muuta aluetta huomattavasti suurempia. Veden pH-arvo laski ja raskasmetallipitoisuuden lisääntyivät. Tutkimuksesta kertoo ruotsalaislehti Skogsaktuellt.
Ruotsihan on jo hiilinielu mukaan laskien ojitettujen turvemaiden ilmastopäästöt. Miksi enää pelleillä ojien tukkimisella, kun voi myös vanhat ojatkin perkata ja vesien kuormitus pysyy lähes ennallaan. Voi uudisojittaa lisää ja nostaa metsien kasvua.
Suomessa sen sijaan pitää tukkia kaikki suo-ojat ja lopettaa hakkuut, vaikka metsätalouden osuus orgaanisen hiilen koko kuormasta on 4% ja Panu Halmeen mukaan ravinnepäästöt eivät ole nekään kovin suuret.
Niin minäkin ole tähän saakka ajatellut, että puuston nielu on koko elävän puun biomassan maajuuret mukana. Mutta tuo Suomen kerroin 0,77 antaa ajattelemisen aihetta ei Ruotsin 1,0..1,1 niinkään, sillä on lähes puolet siitä mitä Luke antoi minulle 1,24 muutama vuosi sitten. Vaikka kuten Luke nyt ilmoittaa , että puiden latvukset ovat pienentyneet, niin ovatko ne hävinneet kokonaan?
Noista Ruotsin eri nieluista, onko esim. kivennäismaiden nielu -20 Mtn-CO2 tase eli on varaston lisäys miinus poistuma vai onko vain lisäys? Näyttäisi olevan pelkkä lisäys varastoon.
Itse ajattelen niin tuon Ruotsin ”orgaanisen maaperän” luokan päästö -7 Mtn vastaa Suomen ojitettujen turvemaiden CO2-tasetta eli päästö miinus nielu, joka oli 2023 n. -11 Mtn. Vai olisiko vain päästö turvemailta?
Ruotsillä näkyy olevan 5-laisia laskentataseita, Jos edes ovat taseita. 1. Elävä puusto 2. Kivennäismaat 3. Kuollut orgaaninen materia ja 4. Orgaaninen maaperä ja 5. Muut päästöt ilmeisesti CH4 ja N2O
https://stat.fi/media/uploads/tup/khkinv/yymp_kahup_1990-2020_2021_23462_net.pdf
Tässä linkissä sivulla 45 taulukko 1.7
Suomella on vain 4-laisia laskentataseita. 1. kasvibiomassat (kiv.maat ja turvemaat) 2. Kivennäismaat DOM+SOM 3. Turvemaat DOM+SOM ja 4.Ojitettujen turvemaiden CH4+N2O päästöt
Ensinnäkin pitäisi tietää, mitä Ruotsin”elävä puusto” tarkoittaa samoin kuin Suomen ”kasvibiomassat”. Onko se vain maanpinnan yläpuolisen puuston biomassan CO2-nielu vai kuuluuko siihen myös maan alla oleva kannot ja juuret.
Tarkoittaako Suomen SOM mitä?
Linkissä sanotaan: DOM = kuollut orgaaninen aines (kuollut puu, karike). SOM= maan orgaaninen aines
SOM? Siis mitä on maan orgaaninen aines? Esim. vain hienojuuria, sienijuuria, pieneliöitä, mikrobeja, bakteereita. Onko puiden elävät juuret mukana?
Open AI sanoo näin.
SOM on maaperässä oleva orgaaninen aines, joka koostuu:kuolleista kasvien ja eläinten jäänteistä, juurista, mikrobeista ja niiden hajoamistuotteista, humuksestaSiis elävä puu olisi jaettu kahteen osaan maaan alla oleviin juuriin ja maan päällä olevaan runkoon+oksiin+ym.
Kävisi järkeen, kun Luke ilmoittaa hakkuusäästön 17,2 milj.m3 CO2-nielun olevan 13,2 Mtn kertoimella 0,77, joka vastaa vain runkopuun noin CO2-sidontaa että se tarkoittaisi vain maanpäällistä osaa puusta. Luken mukaan koko elävän puun kerroin olisi 1,25 luokkaa, mutta silloin maanpäällisen osan kertoimen pitäisi olla luokkaa 1,0 kuten Ruotsissa.
Nyt menee verailu Ruotsiin vaikeaksi.
Helpointa olisi laskea Suomen CO2-nielu Ruotsin luvuista jollain kertoimella esim 0,85.
Kyllä se maaperän hiilivarasto on luonnonmetsän sukkession aikana saanut täydennystä ja kasvanut suureksi.
Ilvesniemen linkeistä edellä käy ilmi, että luonnon metsän 5 m3/ha/v kasvun karikesyöte ja itse metsä uudistuminenn moneen kertaan tuottaa maapohjaan 50 tonnon muuttumattoman C-varaston ainakin 10 000 vuoden aikana, jos ei jo paljon aikaisemmin, mutta ei sen enempää sillä, kun C-varasto saavuttaa tämän tason, niin varastosta hajoaa hiiltä saman verran, kun sinne tulee uutta.
Pysyvä runkopuumäärä lienee suurempi luonnon metsissä vaikka talousmetsissä olisi 2-kertainen kasvu, sillä runkopuuta viedään pois hakkuissa.
Luonnon metsissä samat puut ovat satoja vuosia pystyssä ja C-kariketta tule vain oksista, lehdistä ja neulasista jotain muutama kymmenen kiloa hehtaarille vuodessa. Lisäksi joku puu kaatuu tuulessa tai kuolee pysyyn, kun taas talousmetsissä sitä tulee sen lisäksi hakkuissa 15…20 vuoden välein tonneittain, josta maapohjan hiilivarasto täyttyy nopeammin ja siitä tulee 2-suurempi.
Ruotsin malli ”kaikki hakkuukarike C-varastoon toistaiseksi” sovellettuna ojitetuille turvemaille, antaa niille uuden C-nielun. Soillahan ei ole metsien hakkuukarikkeesta muodostuvaa C-varastoa vasta, kun suo ojitetaan ja siellä alkaa kasvaa metsää. C-varaston muodostus alkaa puhtaalta pöydältä eli metsien 5 m3/ha/v kasvu alkaa muodostaa C-varastoa, joka Ilvesniemen mukaan lopulta nousee pysyväksi 50 tn/ha.
Eli ojitettujen turvemaiden metsien kaikki hakkuutähteet (oksat, neulaset, lehdet, latvukset, kannont ja juuret) alkaa muostaa maapohjaan C-varastoa, jolla ei ole mitään tekemistä C-turvevaraston kanssa. Samaan aikaan kun ojitettu ravinteikas turvemaaojitusalue on C-päästö, niin sen metsät kerryttävät hakkuukarikkeilla C-varastoa.
Tässä Ojasen tutkimuksessa (https://bg.copernicus.org/articles/16/3703/2019/#&gid=1&pid=1) Lettosuo avohakkuulla oli mukana myös hakkuutähteet, mutta ne oli käsitetty päästöksi.
Ruotsin tapaan laskien niiden pitäisi päin vastoin olla nielu.
Suomi häviää Ruotsille kaikessa.
-Ruotsin metsien kasvu on elpynyt notkahdusta 110 milj.m3 edeltävälle tasolle 125 milj.m3. Suomessa taas metsien kasvu junnaa 103 milj.m3 tienoilla kaukana huipusta 108 milj.m3:stä.
– Ruotsin metsiä on koetelleet laajat kaarnakuoriaistuhot ja metsäpalot ja lisänneet luonnon poistumaa, mutta Suomessa mitään katastrofeja ei ole ollut ja silti louonnon poistuma suurenee.
– Ruotsissa hakkuukarikenielu kivennäismailla on pysynyt ennallaan, kun taas Suomessa nielu on poistunut ja turvemailla tuplaantunut.
– jne
