Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
https://vesitalous.fi/wp-<wbr />content/uploads/2016/02/<wbr />VT1601_.pdf
Tutkimuksessa olevia 22 valuma-aluetta nimen perusteella yhtäkään on vaikea löytää Paikkatietoikkunasta.
Suurimman typpikuormituksen antava Kotioja luullakseni löytyy Ranuan kunnan Portimojärveltä. Laskee Portimojärveen laskevaan Ylijokeen Yli-Portimojärven pohjoispuolella.
Sekin syy mahdollisesti tuohon valtavaan typpikuormitukseen löytyy kolmelta pelloilta, joista Kotioja virtaa yhden pellon reunaojanakin ja muut kaksi peltoa myös purkaa vetensä Kotiojaan.
Kokonaisfosforin kuormitus Kotiojalla on myös suurin eli peltoon viittaa sekin.
Tosin Kotioja on pitkä enkä tiedä mistä kohtaa näytteitä otetaan. Voihan olla että peltojen yläpuolelta näytteet ovat.
Aiheellinen kansalaisaloite joka ei tietenkään johda mihinkään.
Eikä edes ole aiheellinen.
Sinileville riittää ravinteita kukkia, vaikka ei olisi yhtään kaivettua ojaa. Ojitusten typpi- ja fsforilisäkuormitus on niin pieni.
Sinilevät puhdisti tänä kesänä Suomen vedet nopesti ravinteista pitkä hellekausi. Ravinteet loppuivat parissa viikossa. Sinilevälle tosin miljoonien vuosien kehityksessä on kehittänyt tämän varalle kyky ottaa typpeä suoraan ilmasta, joka sitten lisää vesien typpikurmaa sinilevän kuollessa kylmyyteen syksyllä. Sinilevä on osa luonnon ekosysteemiä eikä niistä voi päästä eroon.
Suomen kaikki rehevät vesistöt kukkivat sinilevää (sisäinen kuormitus) luonnostaan joka kesä vaikka niihin ei lasksi yhtään ojaa.
Tuolle kansalaisaloitteelle hyvä peruste vielä olisi, ettei tarvitsisi kunnostaa vesiä hoitokalastamalla, vaikka valuma-aleella ei ole yhtään ojaa.
Tämä TOC-nielu 1,8 Mtn/v on puolet CO2-maapäästöihin verrattuna.
TOC-päästö 1,8 Mtn vastaa CO2-nielua -6,6 Mtn ( 3,67*1,8). Tämä vielä lisää hämminkiin, kun on vaadittu maapäästöjen poistammista kokonaan metsämaan CO2-nielun laskelmista epävarmoina.
Maalaiseppo: On harhaista tuiottaa vain metsän (puusto + maaperä) hiilivarastoa ja sen perusteella päätellä, että haakkaamaton metsä olisi paras hiilivarasto.
Juuri näin. Ja tässäkin JK-metsä metsä voittaa.
Veli-Jusi Jalkanen linkissä.
Nyt kun epäilemättä enemmän ympäritöpoliittisesti aktivoitunut LUKE tekee tutkimuksia, vanhat tulokset voidaankin heittää romukoppaan.
TOC (Total Organic Carbon) on veden kokonaisorgaanisen hiilen määrä, ja se mitataan yleensä erottamalla ensin epäorgaaninen hiili ja sitten hapettamalla orgaaninen hiili hiilidioksidiksi, jonka määrä mitataan.
MetsäVesi-raportin mukaan vesistöön liukenee hiiltä (C) Mtn/v 1,8 Mtn/v. Vedet ovat merkittävä hiilinielu, sillä Luke laski CO2-maapäästöjä +11,2 Mtn/2023.
Vesistöön menevä hiili TOC ei ole kuin osa kaikesta orgaanisesta hiilestä mitä muodostuu Suomen maaperällä. Saattaa olla monin kertainen ja korvata tuon maapäästön.
Risto Ihamäki Aarre-lehdessän otti asia esille.
Lukellahan tätä ei ole eriteltynä, mutta taitaa olla kuitenkin tiedossa.
Luken Hannu Ilvesniemi on saanut ihan päinvastaisen tuloksen avohakkuiden maapohjan hiilivarastosta. Hän onkin mitannut maaperän hiiltä ei tehnyt ennustuksia oletuksista.
Hiilivarasto ei vähene, vaan kasvaa.
Biosoil-tutkimus osoitti, että metsämaassa olevan hiilen määrän muutokset suhteessa maaperän kokonaishiilivarantoon ovat vähäisiä. Hiilen määrä ei vähentynyt edes avohakkuun jälkeisinä vuosina, vaan hiiltä karttui keskimäärin jopa hieman lisää.
Linkki: https://www.metsalehti.fi/artikkelit/avohakkuu-ei-havita-hiilivarastoa/#5dfaa1a5
Tarkemmin tutkimukseen tutustumatta taas näkyy olevan harhaan johdatusta. Tutkimuksen tulokset koskee sitä yhtä kuuluisaa hehtaarin metsäpinta-alaa.
Jos talousmetsän kiertoaika avohakkuun jätkeen 70 vuotta, niin silloin pitää summata koko 70 ha pinta-alan maaperässä oleva hiili.
Vain siitä on saatavissa oikeaa ei-harhaan johtavaa tieoa, jota YLE nyt levittää.
AJ: Metsätalouden lisäiseen osuuteen kuuluu tuossa kaikki synnit – sekä metsäojitukset, harvennukset että avohakkuut.
Näin taitaa olla. MetsäVesi-raportin sivulla 37 Taulukossa 4 on tuo metsätalouden typpilisä 7300 tn/v jaettu 7300/0,4= 18,25 milj. hehtaarille eli talousmetsille. Mikä sitten on ojitetuilta soilta tuleva typpilisä, kun sitä lasketaan tulevan hakkuistakin ja maanmuokkauksista.
Jos käyttää MetsäVesi-raportin sivulla 45 kuvan 16/kuvan a) typen lisäkuormaa keskimäärin 150 g/ha yli luonnontilaisen suon, niin ojitetulta suoalalta tulisi typpilisää 0,15 kg/ha*5000 000 ha = 750 tn, joka olisi noin 10-osa kaikesta typpilisästa 7300 tn/v.
Typpilisä 0,15 kg/ha/v on mitätön ilmasta tulevaan keskimääräiseen typpilaskeumaan n. 2,2 kg/ha/v.
Samalla sivulla fosforilisä olisi 20g/ha/v ja humukselle veikkaan kuvasta 0 lisäkuorman.
Nämä ojitusalueiden vesistökuormitukset on aika merkityksettömiä, kun järjellä ajatellaan.
