Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
https://www.hs.fi/alueet/art-2000011236084.html
Ilmeisesti tuossa linkissä on kysymys TOC päästöistä eli humuksesta ja kiintoainepäästöistä. En pääse sitä lukemaan, kun en ole tilaaja.
Noista ravinne päästöistä typpi ja fosfori, että ojitusalueet puhdistavat typpilskeumaa ja fosforipäästöt ovat mitättömät. Niistä kannata kirjoitella, mutta tyhmään kansaanhan nämäkin Hesarin kauhupäästöt uppoaa.
Humuspäästöja (TOC) tulee kaikilta maapinnoilta, jossa on kasvillisuutta, ei vain turvemailta, sillä humusta syntyy kaikkien kasvien kuolleista jätteistä. Pellot, joilta ei korjata satoa, syntyy humusta valtavat määrät verrattuna suomaihin, joidenka biomassan muodostus on aika alhainen. Esimekiksi vesistöjen rantaniityt, jotka kaikki Suomessa ennen niitettiin eläinten rehuksi, saavat nyt hajota rantaniityille ja antavat TOC tehorusketusta vesistöille.
Ennallistamisrahaa tulisi käyttää ruoppaamaan näitä Suomen jo luonnostaan matalia umpeenkasvavia järviä syvemmiksi ja samalla poistaa ojitusalueilta tullutta kiintoainekertymää pienten purojen järvisuistoista ja että ojitusalueiden vedet kulkee ojassa mahdollismman pitkän matkan ennen vesitöihin pääsyä.
Linkissä vähän laajempaa selvitystä vesien rukettumisesta. Ettei totuus unohtuisi. Hukkajoenkin vesi on ruskeaa.
https://vesitalous.fi/wp-content/uploads/2014/12/Vesitalous_1406_netti.pdf
https://yle.fi/a/74-20140329/ Ruotsin Metsämaanielun laskenta.
Ojanen: 1) Ruotsi raportoi erikseen ”Kuollut orgaaninen materia” -hiilivaraston (DOM) ja maaperän hiilivaraston (SOM) muutokset. On tuo DOM mukana Suomellakin, mutta Suomella DOM ja SOM ovat yhdessä maaperän hiilivarastona. Eli ei DOM puutu Suomelta.
Epäilen vähän tuota, että Ruotsin Metsämaanielun luokka ”Kuollut orgaaninen materiaali” -19 Mtn olisi ojitettujen turvemaiden kuollut karikenielu DOM ja maapäästö SOM keskiviivan yläpuolella +7 Mtn-ekv. Eihän ”Kivennäismaiden” luokkaakaan ole näin jaettu.
Linkistä vuonna 2023 Ruotsin ”orgaaninen maaperä” oli päästö +7 Mtn-ekv ja sanoisin, että se on ojitettujen turvemaiden summa DOM (karikenielu)+SOM (maapäästö) ja vastaa Suomen ojitettujen turvemaiden DOM+SOM tasetta, joka vuonna 2023 Luken mukaan oli +11,4 Mtn-ekv.
Tätä ”Kuollut orgaaninen materiaali” vastaavaa luokkaa Suomen Metsämaan nielun laskennassa en löydä Suomesta.
Annika Kangas sen selvittää tai sitten ei.
Suomen metsien kasvun pysähtyminen on selitetty muilla syillä ilmaston lämpeneminen, metsätuhot, kuivuus, hakkuut jne, mutta ei ole mitään mainintaa tuosta metsien kasvuteoriasta syynä kasvun heikkenemiseen eli että kasvun säilyttämiseksi pitää hakata kaikki kasvu vuosittain.
Nythän hakkuusäästöä on ollut 60 vuotta, joka jo sinänsä kääntää kasvun alenevaksi.
Näyttää siltä että nyt suunnitellaan ilmastotoimia todella lyhyellä juoksulla, 25 vuoden kvartaalilla, eli tähdätään vuoteen 2035 – 2050.
Tuossa 25 vuodessa on mahdollista nostaa Suomen metsien kasvua tuhkalannoituksilla, joutomaiden metsityksellä (lisätään metsäpinta-alaa) ja hyvällä metsänhoidolla se 10 milj.m3/v ilman hakkuiden rajoituksia.
Vain näillä toimilla metsien kasvua voi lisätä eikä samalla poistumaa tarvitse suhteessa nostaa (hakkuita lisätä). Ainakin joksikin aikaa muutama 10 vuotta.
Näkyy Ojanen vastailleen lisää.
Ojanen Soimakallion väitteestä 10 milj.m3 lisähakkuusäästö tuo 20 Mtonnin CO2-nielua lisää vuosikymmenien kuluessa:
Ojanen: ”Miten hiilinielu muuttuu, jos hakkuiden taso on jatkossa pysyvästi pienempi esim. 10 milj. m3/v verran?” Ja kun hakkuut vuodesta toiseen ovat perusskenaariota pienemmät, tämä lisää myös kasvua, eli sitten ”hakkuusäästö” onkin merkittävästi suurempi kuin ”10 milj. m3/v verran”.
Niin kun”hakkuiden taso olisi pysyvästi pienempi” eli kuinka kauan kestää, että saavutetaan tuo toinen hakkusäästö 10 milj.m3. Soimakallion mukaan kymmeniä vuosia: ”Simulointimallien mukaan metsien hiilinielu muodostuu lähivuosikymmeninä sitä suuremmaksi, mitä vähemmän metsiä hakataan, kirjoittavat Sampo Soimakallio ja Markku Ollikainen.”
Soimakallio: Esimerkiksi Luonnonvarakeskuksen kansallista energia- ja ilmastopolitiikkaa varten laatimien skenaarioiden mukaan 10 miljoonan kuutiometrin väheneminen metsien vuotuisissa hakkuissa kasvattaisi metsien vuotuista hiilinielua lähes 20 miljoonaa hiilidioksiditonnia.
Tämä ei oikein istu metsien kasvuteoriaan.
Metsien maksimaalista vuosikasvua voidaan ylläpitää pitkässä juoksussa vain, jos poistuma on yhtä suuri kuin kasvu. Kaikki hakkuusäästö ajan myötä laskee metsien kokonaiskasvua.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipide/66e04d99-dad4-45b0-bcd7-edb89b00461b
Suomi on sitoutunut EU:n asettamiin tavoitteisiin ja kaikkien jäsenmaiden pitää löytää keinot, millä niihin päästään. Meillä kuvitellaan, että Suomi tai muut puuta tuottavat jäsenmaat saisivat loputtomasti ymmärrystä poiketa nettopäästövähennysperiaatteesta, huomauttaa Seppälä.
Aluksi Seppälä puhuu ilmastolain hiilineutraaliustavoitteesta vuoteen 2035 mennessä, joka muilla EU- mailla on ties missä. Monella se on vuosi 2050.
Ja sitten, että Suomi on sitoutunut EUn tavoitteisiin. Eihän EU ole vuotta 2035 päättänyt vaan Suomi itse ja sitä tavoitetta voi siirtää vaikka 20,,30 vuodella eteenpäin. Se ei tietenkään kuulu Seppälän ja ilmastopaneelin tavoitteisiin.
–Jos Suomi ei täytä itselleen asettamaa tavoitetta olla hiilineutraali vuonna 2035, se on tietenkin mainehaitta Suomelle. Siinä voidaan menettää investointeja ja muita kasvun mahdollisuuksia, joilla voitaisiin uudistaa elinkeinoelämää ja tuotantoa.
Ja sitten Seppälä uhkaa Suomea mainehaitalla, että Suomen vienti laitetaan boikottiin, kun vasta Trumppi irtaantui Pariisin ilmastosopimuksesta ja USAssa lopetti kaikki vihreän siirtymän tuet.
Suomen Ilmastopaneeli pitäisi lakkauttaa Venäjän hybridivaikuttajana.
Norokorpi:Pienilmaston ja valaistuksen raju muutos tekee mahdottomaksi useimpien metsälajien, erityisesti uhanalaisten lajien, elämän.
Norokorpi jakaa yksipuolista tietoa. Kaikista uhanalaista metsälajeista 833 paahderinteilla elää 58 (7%), joille pitääkin olla avohakkuuta. Lisäksi lehtojen uhanalaiset lajit 377 (45,3%) sekä rantojen uhanalaiset 283 lajit pitää poistaa metsien uhanalaisten lajien listalta, sillä lehdoille on omat hakkuusuositukset ja rannoille on lain määrittelemät suojakaistat, joille ei sallita avohakkuuita.
Nyt uhanalaisia metsälajeja olisi enää 833-58-377-283= 115, joihin avohakkuilla olisi vaikutusta. Tämänkin 115 lajia on yläkanttiin, sillä siitä pitäisi poistaa vielä paloalueiden lajit 25 ja pienen popun ja toisenlaisen ilmaston lajit.
Norokorpi voisi paremminkin käyttää ilmaisua, avohakkuu tekee ”muutamalle metsälajille” elämän mahdottomaksi.
Lisäksi Norokorpi sortuu alokasmaiseen todisteluun yhden hehtaarin avokakkuun esimerkillä yleistämään sen koskemaan Suomen kaikkia metsiä. Sen avohakkuun vieressä kasvaviin metsiin avohakkuulla ei ole vaikutusta ja ajan myötä ne ”muutamat metsälajitkin” kyllä tulevat sinne.
Olisiko oikeampi tulkinta, että vanhoista metsistä on pulaa ja siksi niitä tarvitsevien lajien uhanalaisuus on noin korkea.
Ne vanhojen kangasmetsien ja vanhojen lehtojen uhanalaiset lajit ovat suurimmaksi osaksi toisenlaisen ilmaston lajeja, jotka menestyvät huonosti Suomen metsäluonnossa tai ovat pienen popun lajeja, joilla on suuret kannan vaihtelut ja ovat luonnostaan vähälukuisia ja uhanalaisia.
Kalkkikääpä (EN) on kokonaan suomalainen laji, mutta erittäin uhanalainen, vaikka sille on 1 milj. ha metsien suojelualueita. Uskooko kukaan, että lisää metsien suojelua tekisi siitä elinvoimaisen, kun näkyy olevan vielä Lapin ja Itä-Kainuun laji.
Laji piste fiissä sen uhanalisuus on vanhojen metsien väheneminen. Miten siellä lailla suojelluissa metsissä vanhat metsät voivat vähetä?
Metsälajien uhanalaisuus Suomessa on tällainen valhe.
Jokainenhan voi tarkistaa tämän asian laji piste fiistä. Aloittaa vanhojen lehtojen uhanalaisten lajien availun ja vertaa sitten esiintymisalueita ja uhanalaisuuksia.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipide/bdec017c-8c03-4304-863f-a38c93e1a02f
Yrjo Norokorpi lyttää avohakkuut. Tuhoaa metsän monimuotoisuuden.
Avohakkuut ei hävitä metsien monimuotoisuutta. Siinä aukon vieressä kasvavassa vanhassa metsästä ei tapahdu mitään. Ihmeellistä että metsäammattilainen sortuu tällaiseen yhden hehtaarin populismiin. Eihän se yksi hehtaari ole kaikkien Suomen metsien kuva.https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000007741686.html
Ihmetystä herättää, että mistähän nämä uhanalaiset lajit sinne Janakkalan avohakkuulle ilmestyivät, jossa oli vähän lahopuuta pitkällään? Itiöitä täytyi olla ihan siinä lähimetsässä.
– Harjaskääpä (VU). Tämä oli opiskeluaikana niin harvinainen, että sitä lähdettiin katsomaan Itä-Suomeen, jossa tunnettiin esiintymä, Timo Lehesvirta sanoo. Harjaskääpä vaatii paahteisella paikalla esiintyvää lahopuuta ja sitä tälle avohakkuulle on jätetty.
Laji on tyypillinen yksivuotinen pienen populaation laji kannan vaihteluineen.
