Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Kuulostaako hybridivaikuttamiselta? Näin Venäjä on vaikuttanut Suomen taloudelliseen kehitykseen tuhoavasti ja vaikuttaa edelleen.
Suomen Neuvostoliiton suurlähettiläs Aleksei Beljakovin nimeä kantava ”Beljakovin oppi” suomalaiselle ay-liikkeelle, miten kilpailijamaita korkeammilla palkankorotuksilla Suomi ajetaan taloudellisesti umpikujaan ja vallankumoukselliseen tilaan.
1. Jos työnantajat eivät niihin suostu, niin aloitetaan lakkoilu tavoitteena
yleislakko , katkaistaan ulkomaankauppa (AKT), joka seurauksena Suomen talous ajautuu umpikujaan ja näin Suomeen saadaan kommunistiselle vallankumoukselle otollinen tilanne.2. Jos taas työnantajat hyväksyvät palkankorotusvaatimukset, niin Suomen
kilpailukyky menee, työttömyys kasvaa ja Suomen talous ajautuu umpikujaan ja näin Suomessa on taas kommunistiselle vallankumoukselle otollinen tilanne.Aleksei Stepanovits Beljakov oli 1970-alussa Neuvostoliiton Suomen
suurlähettiläs, jonka Kekkonen passitti maitojunalla Moskovaan, kun vehkeili suomalaisten ay-johtajien kanssa Suomen yhteiskuntajärjestelmän muuttamiseksi kommunistiseksi.Sinisilmäiset suomalaiset eivät huomanneet ajoissa Venäjän hybridivaikuttamista ,jonka seurauksena omat energialähteet julistettiin pannaan ja olisi jääty pahimmassa tapauksessa täysin venäläisten armoille energian suhteen.
Kimmo Kiljunen Venäjän hyödyllinen idiootti teki suuressa valiokunnassa aloitteen turpeen määrittelemiseksi fossiiliseksi. Äänet menivät tasan ja arpa ratkaisi.
Järvet ovat vain puhdistumaan päin.
Järvet eivät ole puhdistumaan päin väristä, vaan väri vaihtelee sademäärän mukaan ja on vaihdellut iät ajat.
Menikö kuskilta ohi, että vastasin pakahe-ikoselle, ettå se käsin kosketeltava sakka siellä veden pohjassa on kiintoainetta POC.
Ja mistä kuski tietää että tuo POC-sakka olisi tullut vain ojituksilta kaikkiin järviin, kun sitä ojitusten TOC-kuormaa muutenkin on vain 4% kaikesta TOC-kuormasta?
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000011495616.html
Täälläkö se Aki Ikonen nyt paasaa, ettei vesinäyte luonnon suon vedestä yhtä ruskeana kuin ojitusalueiltakin tuleva vesi kelpaa todisteeksi ja että väriä antava TOC -osa ei häviä 6..12 kk:ssa. Jokainen voi käydä katsomassa näitä vesinäytteitä Metsälehden lukijoiden kuvissa ja käydä myös itse ottammassa vesinäytteitä ja todeta omalla tutkimuksellaan tosiasiat. Ei tarvise olla olla kenenkään aktivoituneen luontoa suojelevan metsänomistajan? väitteiden varassa.
”Suomen soiden päästöt uhkaavat Itämerta”.
Luonnon soilta tulee yhtälailla ruskeaa vettä kuin ojitusalueiltakin ja ruskeus vesistä lähes katoaa 6..12 kk:ssa. Lisäksi ruskeus vaihtelee sadannan mukaan välillä lähes kirkkaasta vedestä kuten nyt tänä kesänä pitkän kuivan kauden jälkeen taas ruskeaksi kovien sateiden jälkeen.
Väite, että luonnon soille ne kuormitukset jäävät, kun ei ole ojia, on kansanomainen pradigma (mielikuvitukseen eperustuva yleinen käsitys) ja kehottaisin Aki Ikosta tutkimaan vaikka karttoja Paikkatietoikkunasta, kuinka oikein nimettyjä puroja luonnon soilta lähtee. Aki Ikoselta voisi kysyä, miten ne tutkijtat ovat sitten vesistä voineet havannoida luonnonsoiden päästöjä yleensäkkään?Finerin ym. tutkimus löytyy netsitä haulla ”Ajantasaista tietoa
metsätalouden vesistökuormituksesta, Vesitalous 1, 2016”.Suvulta 29 kuva 2 selventää, että yksi pahimmista vesiä tummentavasta valuma-alueesta löytyy Hiidenportin kansallispuitosta Liuhapurolta ja TOC-kuormat näiltä luonnontilaisilta valuma-alueelta (ei ojituksia) ovat vielä keskimäärin suuremmat kuin metsälousalueelta (on ojituksia).
https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0048969721002163
Linkistä: Positiivinen korrelaatio kasvavien TOC-pitoisuuksien ja puuston tilavuuden välillä valuma-alueilla (kuva 4) tukee aiempia havaintoja, joiden mukaan metsäpeitteen ja biomassan yleinen kasvu pohjoisilla leveysasteilla viime vuosikymmeninä (”vihertymisvaikutus”) voi olla yksi ruskistumisen taustalla oleva tekijä (Finstad et al., 2016; Škerlep et al., 2019.
Nyt linkin tutkija ottavat esille hypoteesin, että TOC-lisä luonnontilaisiin soihin johtuu ojituksilla kasvavan metsän karikkeista.
Lasketaanpa vähän: Linkin kuvasta 1.
– kivenäismailta tulevien vesien TOC-pitoisuus on keskimäärin n. 10 mg/l/v.
– luonnontilaiselta turvemaalta tulevan veden TOC-pitoisuus on keskimäärin on 30 mg/l/v
– ojitetulta turvemaalta tulevan veden TOC-pitoisuus on keskimäärin 40 mg/l/v eli 10 mg suurempi kuin ojittamattomalta suolta.
Jos tuota kivennäismailta tulevien vesien TOC- pitoisuutta 10 mg/l/v pitäisi metsien osuutena ojitetuilla kivennäismailla, sillä siinä mukana lienee metsien karikekin, sitä tosin ei sanota, niin se olisi tuon ojitettujen soiden lisän 10 mg/l/v suuruinen.
Johtopäätöksena tästä pitkästä keskustelusta olisi sama kuin Rukopiikillä, että mitään vesien suojelutoimia ei kannata ruveta tekemään. Metsätaloudesta tulevat P-, N- ja TOC-kuormitukset ovat niin pieniä ja mitättömiä taustakuormituksiin nähden.
Jotain helposti syntyvää puhditustointa voisi tehdä. Esimerkiksi ojitusalueen vesien johtaminen alempna olevalle luonnon suolle tai tulvajärven tekeminen serpentiineillä veden virtauksen pitentämisellä, joilla olisi samalla puhdistusvaikutusta kaikille kolmelle kuormitukselle ja lannoitusvaikutusta kuten tulvajärvi metsälle.
Jos käytetään lisäksi MetsäVesi-hankkeen arviota kaikista orgaanisen hiilen kokonaispäästöstä metsistä ja soilta eli 1 840 000 tn/v, ojituksen tuoma lisäys tähän voisi olla esimerkiksi 184000 tn, eli 10 prosentin suuruusluokkaa. Tämän verran korkeintaan kaikkien metsäojitusten tukkiminen tai ojien kunnostamatta jättäminen voisi siis auttaa vesien tummumisen torjumisessa.
Näinhän MetsäVesi-raportin sivu 44 mukaan onkin arvioitu kun verrataan pelkastään valuma-alueita.
Orgaanisen hiilen pitoisuuksissa ero oli vain 10 %: metsätalousalueilla 22,1 mg/L verrattuna luon-nontilaisiin alueisiin (20 mg/L)
Mutta TOC (DOC+POC)-lisäkuorma MetsäVeden mukaan on vain 4%. Siinä on mukana myös kiintoainekuorma TOC. Sen osuus on ojituksen jälkeen suuri, mutta lskee ojien sammaloiduttua.
