Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset

Huomioita Ola-Pallonivelen Podcastista.

– Ojitettu ala on 1/3 valuma-alueesta ja että se nostaa syyssateiden aikaan veden virtaamaa, mutta talvella siksi saattaa sitten lohenkutu tuhoutua, kun vesi laskee liikaa kutupaikoilla. Miten talvella maan ollessa jäässä sieltä ojittamattomalta suolta tulisi apua virtaamaan?

–  veden tummuus TOC-orgaaninen hiili näkyy olevan ainoa vesiongelma ja nyt keskustelussa luullaan, että vain ojitusalueilta alueilta sitä tulee. Entäs se luonnon huuhtouma, jota vesiin tulee 96%. Miksi sitä ei mainita. Ilmeiseisti siitä tiedetä mitään.

– johtamalla vanhojen ojitusalueiden vedet luonnon suolle tehoaa vain kiintoaineille (ja vähän ravinteille), jos sellaista on todettu, mutta liuennutta DOC-orgaanista hiiltä se ei poista vedestä. Ne menee kyllä jokeen takaisin luonnon suon purkupurojen kautta. Vanhoilta ojituksilta ei kyllä yleensäkään tule enempää kiintoaineita kuin luonnontilaisilta soilta.

– vedenlaadun parantaminen näillä toimenpiteillä ei tule tapahtumaan, kun vedenlaatu tässä käsitetään humusvärin vähentämiseksi.

– lopuksi vielä riman alitus, että kevällä lumen sulavedet tulisivat nopeammin ojitusalueilta kuin luonnon soilta ei pidä paikkansa, vaan on juuri päinvastoin, sillä avoimelta alueelta lumet sulaa nopeammin kuin sankkaa metsää kasvavilta ojitusalueilta

– liuennut orgaaninen hiili DOC vesiekosysteemissä ei ole haitta, joka pitäisi saada pois, vaan  ravintoresurssi, joka sisältää ravinnon tärkeintä alkuainetta hiiltä (C), josta mikrobit tuottavat mikrolevää, joka on eläinplanktonin eliöiden (mm. hankajalkaisten) ravintoa, joka taas on kalojen ja raakkujen ruokaa

Simojoki on jo hyvä lohijoki, kunhan kutusoraikot korjataan ja vielä parempi, kun niitä lisätään.

Mitään ennallistamisia Simojoen valuma-alueilla ei tarvita.

Niistä ei ole mitään hyötyä.

Linkki: https://forest.fi/article/seeing-beyond-the-trees-new-ways-to-measure-forest-biodiversity/

Mielenkiintoinen julkaisu tämä Forest.fi google kääntäjällä.

Luonnon monimuotoisuuden uudet indikaattorit
Metsän monimuotoisuutta on mitattu osana Kansallismetsän kasvatusta 1990-luvulta lähtien.
”Tähän mennessä biologisen monimuotoisuuden arvioissa on käytetty sellaisia indikaattoreita kuin lahopuun määrä ja tyyppi, vanhojen metsien pinta-ala ja puulajien kirjo. Myös lehtipuiden osuus ja metsien suurten haapojen määrä ovat yleisesti käytettyjä mittareita.”</p>

Kurki ei näköjään ole Lapissa liikkunut.

Onko Metsuri motokuski liikkunut Lapissa ja katsellut pulloon otetun veden väriä?

On ihan eri asia katsoa veneestä vaaleampaan sorapohjaan kuin mutapohjaan.

Menkää Lappiin ottamaan itse niitä kirkkaampia vesinäytteitä kuin, mitä Oulujärvestä saa.

Minä olen ottanut Hukkajoelta kahteen kertaan. Eikä väri eroa yhtään tästä lähijoesta, jonka valuma-alue käsittää ojia milj.km.

Vastasin tuonne Foret.fi sivustolle Otsamolle.

Viimeisimmän tutkimuksen MetsäVesi Raportin 2020 mukaan metsätalouden TOC-kuorma on 4% ja luonnon taustahuuhtouma metsistä ja luonnon soilta 96% kaikesta pintavesiin tulevasta TOC-kuormasta. Metsätalous käsittää ojitusten turpeesta , hakkuutähteistä ja ojituksilla kasvavista metsistä irtoavan TOC-kuorman. Paljonkohan on turpeesta irtoavan osuus?
Taulukko 5 sivu 46/  Luonnontilaisen Välipuron valuma-alueen TOC-kuorma on suurempi kuin yhdenkään metsätalousalueen.

Fosforin lisäkuorma metsätaloudesta on 24 g/ha/v eli niin pieni, että on merkityksetön. Jo laskeuma on samaa luokkaa.

Metsätaloudesta tulevan typen osuus pintavesiin on vain n. 6% , kun otetaan huomioon koko typpikuorma pintavesiin yht. 120 000 tn/v.
MetsäVesi Raportti Taulukko 4 sivu 37.

Vesitalous 1/2016 sivu 29 . Puolet metsätalousalueiden valuma-alueista alittaa kiintoainekuormissa luonnontilaiset Liuhapuron, Mustospuron kiintoainekuormat.

Ei julkaistu.

Se on vaan ihmejuttu, kun pohjoisessa soita riittää ja vesistöt kirkkaita. Ainoastaan ojat puuttuu.

Eikö Ola voisi ottaa sellaisen Lapin veden kirkkaan vesinäytteen ja lähettää lukijoiden kuviin. Kertoa paikan ja veden nimen.

Koetin katella mistä löytyy AJ:n maininta, että hänen tutut Lapin kävijät ovat kertoneet, että kyllä niissä Lapin vesissäkin väriä on.