Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Tottakai 500..800 työpaikkaa mikä tahansa kunta ottaisi.
Kaivos vain 6*6 km2 olisi onnenpotku Taivalkoskelle.
Mitään karttaa ei ole enää käytössä, kun tuo Maanmittauslaitoksen kartta ei toimi.
Täytyy vielä tehdä paljon työtä, että tämä TOC-orgaaninen hiilen osuudet vesissä ymmärretään oikein ja tulee kaikkien tietoisuuteen. Tehtävä on vaikea, kun sitä eivät saa sanotuksi edes Luken tutkijat.
Odottaisin Anne Mari Laurenin ulostuloa.
Hänhän jo pilkkasi Luken tutkimuksia haakuutähteiden ottamisesta mukaan paisuttelemaan turvemaiden CO2-päästöjä.
Luken Mika Nieminen pari vuotta sitten vihjasi minulle tästä ”MetsäVesi Raportista”.
En tietäisi siitä mitään, jos tätä vihjettä ei olisi tullut.
Tosin hänellä varmasti tietoa on, sillä tässäkin tutkimuksessa jo esipuheessa mainitsee:
Highlights:
Puuston tilavuus korreloi positiivisesti kasvavien TOC-pitoisuuksien kanssa.
Tree stand volume correlated positively with increasing TOC concentrations.
https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0048969721002163
Eikö tuossa Peltsi Peltolan podcastissa AJ:tä häirinnyt yhtään se, että puhuttiin vesien tummumisesta kuinka sitä pitäisi estää vesiä puhdistamalla, mutta ei mainittu mitään TOC-taustakuormasta, joka n. kymmenkertainen metsätaloudesta tulevasta kuormasta.
Siinä keskustelijat puhuivat vielä vain ojitusalueen turpeesta irtovasta TOC- kuormasta.
Keskustelivat uskossa, että ”Suo-ojitukset ovat pilanneet kaikki Suomen sisävedet”.
Heillä ei ollut mitään tietoa, että kasvavista metsistäkin tulisi tummentavaa humusta.
Huom. Vaikka metsätalouden lisäistä vesistökuormaa saataisiin vähennettyä, vähintään luonnonhuuhtouma jää voimaan, ja se muodostaa useimmiten valtaosan kuormituksesta.
Juuri näin. Eihän luonnontilaisia kuormia alemmaksi ole mitään järkeä alkaa puhdistamaan. Pitäähän ymmärtää, että aina on luonnon taustakuormaa olemassa. Kuten kaikkien tuntema Liuhajoki luonnon kuormineen. Ojitetun metsää kasvavan suon turpeesta irronnut TOC-kuorma on sama kuin, mitä se oli luonnon suona.
Ei ole mitään järkeä ruveta tekemään puhdistavia toimia vesien värin vuoksi, kun tämä humus on vesiekosyteemin ravintoresurssi ja toiseksi liuenneena veteen DOC ei suodatu. Kalakanta elää sitä. Oulujärvi suurena kirkkaana altaana ei itse tuottaisi planktonia mistään (kuten ei puhdas hanavesikään), vaan saa ravintoresurssinsa tummia vesisiä tuovista sivujoista ja puroista.
TOC-orgaanisen hiilen turpeesta irronnut osuus on vain 1% luokkaa kaikesta TOC-kuormasta pintavesiin. Metsätalouden osuus on 4%, jossa siis mukana turpeesta irronnut, hakkuutähteista irronnut ja ojituksilla kasvavan metsän osuus. Millä järjellä tämän 1% osuuden poistaminen kirkastaisi pintavesiä. Järkeväähän olisi yrittää ottaa tuosta 99% osuudesta. Esim hakata kaikki virtavesien varrella olevat suojakaistat pois. Niiltähän se 96% TOC-kuormasta tuleekin. Ja vielä minkä järjen mukaan yleensäkään TOC-pitäisi puhdistaa, kun vesieliöstö sitä tarvitsee?
Ravinteista metsätalouden fosforilisä on 20..25 g/ha/v. Saman verran tulee jo ilmasta laskeumana.
Vain tästä fosforin mitättömästä määrästä tietämätön vaatii fosforille puhdistustoimia.
Ja jos vielä tämänkin jälkeen vaatii, niin voi hyvällä syyllä kutsua itseään luontoaktivistiksi.
Typen lisä on 0,4 kg/ha/v.
Jo typpilaskeuma Etelä-Suomessa on 4 kg/ha/v ja keskimäärin 2 kg/ha/Suomen sisävesipinnalle 2,5 milj,ha tulee lähes saman verran kuin kuin metsätaloudesta 7300 tn/v.
Kiintoainekuormia, jos mittauksin on osoitettu, että niitä tulee enemmän kuin luonnonttilaisilta valuma-alueilta, voi yrittää puhdistaa esim johtamalla vesiä luonnon suolle tai pitentämällä vesien kulkumatkaa sammaloituneissa ojissa ennen vesistöön pääsyä.
Puutuomakselta kysyn, että mitä mieltä hän on tämän Vationeuvoston tilaaman MetsäVesi Raportin 2020 sivun 44 lainauksesta:
Orgaanisen hiilen pitoisuuksissa ero oli vain 10 %: metsätalousalueilla 22,1 mg/L verrattuna luonnontilaisiin alueisiin (20 mg/L)
Tuossa 10% pitoisuuslisässä on mukana ojituksilla lasvavan metsän TOC-kuorma myös. Ilmeisesti ei ole mitään lisää olemassa, kun metsät huomoioidaan. Ruskistavaa humuskuormaa tulee ihan sama määrä molemmista.
Katso taulukkoa 5 sivulla 46.
Ekö luonnontilaisen Välipuron valuma-alueen TOC-humuspitoisuus ole suurin, vaikka mukana on 9 metsätalouden valuma-aluettakin ja mittauksia on tehty 40 vuotta.
Tähän linkkiin voi myos tutustua sivu 29 ”Vesitalous 1/2016”, siellä näitä samoja valuma-alueita on myös verrattu.
Huomaa, että luonnontilaisten Liuhapuron ja Mustospuron (Pyhähäkissä) kiintoainekuormat ovat suuremmat kuin puolen 8/16 metsätalouden valuma-alueiden.
