Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset

Ja lopullinen syyllinen viranomaiset.

https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0048969721002163

Linkistä poimittua:

– Tämä tukee aiempia havaintoja siitä, että metsäpeitteen ja biomassan yleinen kasvu korkeilla leveysasteilla viime vuosikymmeninä on toinen tekijä, joka on vaikuttanut ruskistumisprosessiin.

Positiivinen korrelaatio kasvavien TOC-pitoisuuksien ja puuston tilavuuden välillä valuma-alueilla (kuva 4) tukee aiempia havaintoja, joiden mukaan metsäpeitteen ja biomassan yleinen kasvu pohjoisilla leveysasteilla viime vuosikymmeninä (”vihertymisvaikutus”) voi olla yksi ruskistumisen taustalla oleva tekijä (Finstad et al., 2016; Škerlep et al., 2019.

Tutkimuksessa ojitettujen soiden TOC kuormaero ojittamattomiin oli 8..14 mg/l lämpösumman mukaan ja selitetään sillä, että metsän kasvu tuottaa kariketta enemmän kariketta ja siksi TOC-huuhtouma on suurempi.

Aika omituista on, että otsikot kuitenkin kertovat, että ojitetut suot tuottavat enemmän TOC kuormaa vesiin kuin ojittamattomat.

Siis lisäyksen syy 25%..40% onkin ojitusalueiden metsissä ja sen tuottamissa karikkeissa. MetsäVesi-raportissa tuo ero oli 10%. Oliko siinä sitten huomioitu vain turvemaapohja. Tässähän tuota Metsien osuutta ei oltu laskettu.

Pitäisko kaikki Suomen metsät hakata pois, että metsien  TOC – kuorma 1,8 milj.tn/v vesiin saadaan loppumaan?

gives 25–45 kg ha/year higher TOC

Tuossa siis mukana on metsien tuottama karike-TOC -lisä.

Toivois foorumin tutkijoiden tarttuvan visakallon hyvään kysymykseen.

Ei kai täällä tutkijoita ole.

Tekoäly antaa ainakin yhden hyvän vastauksen:

– Seisovaan veteen kehittyy helposti leviä, bakteereja ja homeita.

– Ne voivat antaa vedelle vihertävän, ruskean tai samean ulkonäön.

– Ajan myötä kuolleet mikrobit myös värjäävät vettä.

Aki Ikonen:      Sukeltamani järven lahden pohjan kerros ei ole mitään mineraali kiintoainetta: hiesua, savea, silttiä tai hiekkaa. Orgaaninen kiintoaines on näpeissä aivan erilaista kuin humus, karikkeesta saat puristettua vaikka pallon, humuksesta et saa puristettua mitään massaa, se vain velloo vaaleanruskeana pilvenä.

No ei tietenkään ole mitään mineraalikiintoainetta, vaan orgaanista kiintoainetta POC, jota tulee suo-ojituksilta ja muustakin veteen pääsevästä (puiden lehti- tai neulaskarike) hajonneesta biomassasta, josta olen täällä pitänyt palopuheita, että suo-ojituksilta veden mukana tulevaa kiintoainetta on vähennettävä esim. Perkon esittämillä kosteikoilla, väliaikaislla tulvajärvillä, pitkällä tasaisella valumaojalla ynnä muilla menetelmillä. Tämä kiintoaine POC ei ole se vesiä tummentava, vaan vesien mukana kulkeutuva turpeen tai muun orgaanisen aineen kiintoaine.

Vesiä värjää vain veteen liuennut DOC orgaaninen hiili. On ollut vähän väärin puhua TOC:n vesien värjäämisestä, sillä se koostuu kahdesta osasta eli TOC=DOC +POC, josta vain DOC on se liennut ja värjäävä ja DOD on veden mukana kulkeutuva kiintoaine.

AJ esille ottama tutkimus edellä: Taulukon 3 tilastollisen tarkastelun mukaan P:n muutos ei ollut merkitsevä, mutta SS-muutos oli, samoin alumiini 1. vuonna.

Tuo tukimuksessa käytetty lyhenne SS=kiintoaine vastaisi POC:ta.

Koko tämä sähläys tulee siitä, että Aki Ikonen luuli minun tarkoittavan kiintoaineilla kivennäismaakiintoaineita.

Alenevalla hyvä ajatus parantaa metsämaapohjaa joutomailla. Turvepeltoja ennen paranneltiin parempaan kasvuun ajamalla niille savea ja savimaille vastaavasti turvetta. Teiden kunnostuksista tulee paljon routapaikkojen joutomaita, joita kannattaa kyllä ajaa turvemaille tai kivikoille pintaan. Jos turvetta on alle metrin voi nostaa kaivurilla kivennäispohjamaata pintaan kaivamalla syvä oja, jonne sitten viereen kaivetusta ojasta pintaturve pojalle ja kivennäimaa pintaan. Pintaturve näin tehden pohjaveden alapuolelle lopettaa myös turvepellon CO2-päästöt.