Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Täytyy, Kurki hyvä, erottaa metsät ja puuntuotanto-alueen toisistaan. Ne ovat kaksi eri asiaa.
Mitä Nostokoukko yrittää sanoa?
Ottaako kantaa Taulukkoon 5?
Minulle tuli tällainen ilmoitus ”Ei julkaista” toistosta.
Wolfman53:Hyvin ”hoidetuissa ” metsissä puusto on yksipuolista , eläin -lintu ja hyönteis ym . lajit vähenevät ja avohakatut metsät , joista kannotkin revitään , ovat luonnolle katastrofeja . Liian monet näkevät metsissä vain raha tukon . Pitäisi olla riittävästi luonnon metsää , jossa elämä saisi mennä omia latujaan. Metsä ei tarvitse ihmisiä , mutta tämä pallo ja me ihmiset tarvitsemme metsää.
Vastaus Wolfman53:lle: Käy ihmeessä Punaisen kirjan 2019 sivulla 43 katsomassa Taulukkosta 5, mitkä metsät ovat suurimmalle osalle metsälajeja ne parhaat elinympäristöt. Vanhat metsät ovat vain n. 1200 lajille ensisijainen elinympäristö ja muut metsät sitten n.8300 lajille eli valtaosalle arvioiduista n. 9500 metsälajeista.
Viesti on jätetty julkaisematta, koska
- viesti toistaa aiemmin julkaistua sisältöä tai ei liity keskustelun aiheeseen tai
- viesti tai nimimerkki on asiaton
Ranelta hyvä linkki.
Suomessa on suojeltu metsiä 3,1 ha. En tiedä kuinka paljon niistä sisältyy noihin Metsähallituksen monikäyttömietsiin 4,8 milj.ha, mutta ne ovat juuri sitä, miten metsien suojelu muualla Euroopassa käsitetään. Metsien suojelu on niiden hoitamista hakkuilla.
Suomessa ensinnäkin on 60% Euroopan tiukasti suojelluista metsistä yhteensä 2,1 milj.ha, joka täyttää 10% suojeluvaatimuksen ja sitten tämä 4,8 milj.ha, joka vastaa 24% (4,8/20) metsien suojelualaa, johon ei tarvita enää kuin 1,2 milj.ha kitumaita ja 30% suojeluvaatimus on hyvin kasassa ja taitaa ylittyäkin.
Korvenpojat
Suomessa metsäluonto on aina sopeutunut toistuviin mullistuksiin. Jääkaudet, myrskyt ja metsäpalot ovat meitä ihmisiä paljon ahneempia luonnon ”tuhovoimia”.
Niin hyviä komentteja tuossa Mikko Kauppisen jutussa, että tulee hilpeälle tuulelle.
Tämäkin, että Suomen metsät ovat sopeutuneen jääkaussiinkin.Nimimerkki Mettänpeikolta ei liene estetty yhtään kommenttia toiston vuoksi, niin on saanut toistella omia näkemyksiä tiuhaan. Hyvä ulosanti hänellä.
Lisäksi vähenevien hakkuiden myötä menetetyt vienti- ja verotulot sekä työlliset maaseutukunnissa.”
Sekä se, että puuta hakataan muissa maissa ainakin sama määrä, mitä Suomessa supistetaan.
Ojitettujen turvemaametsien CO2-maapäästöt ovat tietenkin vähentäneet niiden hiilivarastoa. Viimeinen Luken tieto vuodelta 2023 oli +11,4 Mtn. Jos tuolla laskee 60 vuodelta päästöt olisivat 60*11,4= +666 Mtn. Nythän näistä turvemaapäästöistä kiistellään onko niitä edes olemassa?
Jäävät reilusti pienemmäksi kuin elvään puustoon sitoutunut hiilivarasto 1300 Mtn puhumattakaan Ilvesniemen mukaan lasketun 2500 Mtonnin varaston, jossa mukana maaperään jäänyt kuollut hiili.
Kohtuullinen nyt ehdotettu alennus eli noin 10 milj. kuutiometriä
Mitäs järkeä siinä on, kun hakkuut siirtyvät muualle?
Lähetin tämän nyt kommenttikenttään. Eilen lähetin puolikymmentä eikä niistä julkaistu ainoatakaan.
Risuranelle: Juuri näin. Sama kaava ja sama tekijä ja Soimakallio tuomarina. Yllättävää, että sitten Luken Kari T. Korhonen saa runtata Soimakallion väitteen hakkuiden varaston pienentämisestä, sillä Suomessa metsien kokonais runkopuumäärän on noussut joka vuosi viimeisten 60 vuoden aikana. Viime vuonnakin runkopuuvaranto nousi 13,5 Mm3 ja yhteensä 1000 Mm3 60 vuodessa, joka on lisännyt elävää metsien puiden hiilivarastoa 1,3*1000=- 1300 Mtonnia 1960-luvulta lähtien ja Ilvesniemen 40/60 periaatteella mukana myös kuollut hiili 2,5*1000= -2500 Mtonnia.
Soimakallio on varmaan oikeassa
Oikeassa on, mutta antaa ymmärtää, että metsien kokonais hiilivarasto pienenee.
Asiantuntija Soimakallio on taas haastettu runttaamaan metsänomistajan käsityksiä hiilinieluista ja ilmaston muutoksesta. Kohteena on 1500 ha metsää omistava Mikko Kauppinen, joka sanoo, että ”Ilmasto pelastuu metsiä hakkaamalla”.
Kauppisella oli tuuria, kun on ostanut metsiä velkarahalla ja puun hinta nousi 1,5 -kertaiseksi.
Luonnonvarakeskuksen johtava tutkija Kari T. Korhonen. On totta, että Suomessa on tehokkaan metsätalouden avulla pystytty koko ajan lisäämään metsiin sitoutuneen hiilen määrää,
Juuri näin. Vastaus runttaa Soimakallion väitteen että hakkuiden varaston palautuminen siirtyy vuodelle 2100, sillä Suomessa metsien kokonais runkopuumäärän on noussut joka vuosi viime vuonnakin 13,5 Mm3 ja yhteensä 1000 Mm3 60 vuodessa ja nostanut elävää metsien hiilivarastoa 1,3*1000=- 1300 Mtonnia 1960-luvulta ja Ilvesniemen 40/60 periaatteella mukana myös kuollut hiili 2,5*1000= -2500 Mtonnia.Talvivaara ei ennallista enää mitään.Terrafamelta Nuasjärveen menee vesiä lupaehtojen mukaan.
Pelkästään tuulivoiman siirtämistä varten Fingrid tekee uutta aukkoa 60 000 hehtaaria. Tämän lisäksi tulevat myös tuulipuistojen omat siirtolinjat.
Suomessa on tullut metsäkatoa vuosittain n. 14 000..16 000 ha /v, jonka CO2-päästöksi on laskettu +3..+3,5 Mtn. Merkittävä päästö.