Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset

Miten meillä on metsien puumäärä on kasvanut 1500 Mm3:sta nykyiseen 2600 Mm3:oon?

Mikä kysymys tämä on?

Eikö Pakahe tiedä, että Suomen puuvaranto on kasvanut 50..60 vuodessa tuon verran ja samalla metsien TOC-päästötkin?

Kurki ei tainnut lukea kommenttejani, siellä oli kyllä luonnon ja ojittamottomien metsien P, N ja TOC vesistöpäästöt.

Tottakai luin, mutta MetsäVesi-raportin luvuilla mennään.

Olen todella pahoillani, mutta ei ole järkevää pyytää HS lukijaa katsomaan vedellä täytettyjä fantapulloja, vaikka itse kuinka uskoisi asiaansa.

Pakahehan voi ottaa ne oikean väriset vesinäytteet. Aika outoa, kun vesien tummumisesta kiistellään, niin vesinäytteet ei todista mitään. Lukijoiden kuvissa on myös Hukkajoen, tämän lähijoen ja Oulujärven vesinäytteet sivut 18 ja 19.

On ihan järjetöntä tapella tuulimyllyjä vastaan,

Luontojärjestöjen käsitykset Suomen luonnosta on heidän taisteluansa tulimyllyjä vastaan, joihin Pakahekin näkyy uskovan.

Onko metsätalouden 20g..40g fosforin vuosilisäpäästö hehtaarilta niin suuri, että se on uhka Itämerelle? Näitä tuulimyllyjä kyllä riittää.

En puhu maatalouden päästöistä, sillä Suomessa pitää voida tuottaa omat elintarvikkeet ja sieltä päästöjä vesistöön tulee aina.

Muistelen nyt, että metsätalouden lisäkuormituksella tarkoitetaan vain ojitusalueilta tulevia kuormituksia. Oli maininta tässä MetsäVesi-raportissa.

https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162009/VNTEAS_2020_6.pdf

Kävin läpi, mutta en löytänyt mainintaa. Saattoi olla jossain muussa linkissä.

Mahdollisesti sitten nuo kaikki synnit ojitusten lisäksi ovat noissa lisäkuormituksissa.

https://tietokayttoon.fi/julkaisut/raportti?pubid=URN:ISBN:978-952-287-826-7

Metsätalouden osuus metsistä ja soilta tulevasta typen kokonaiskuormituksesta on uuden arvion mukaan 16 % (7 300 tonnia/v), fosforikuormituksesta 25 % (440 tonnia/v) ja orgaanisen hiilen kuormituksesta 78 000 tonnia/v. Uusissa typpi- ja fosforikuormitusarvioissa näkyy selvästi metsäojitusten vaikutus. Metsätalouden osuus kaikesta ihmistoiminnan aiheuttamasta typpikuormituksesta nousee 6 %:sta 12 %:iin ja fosforikuormituksesta vastaavasti 8 %:sta 14 %:iin. Vuosittaiseksi metsistä ja soilta tulevaksi typen kokonaiskuormitukseksi arvioidaan 44 600 tonnia, fosforin kokonaiskuormitukseksi 1 760 tonnia ja orgaanisen hiilen kokonaiskuormitukseksi 1,8 miljoonaa tonnia.

Aki Ikonen: ”Metsätalousalueilla luonnontilaisia alueita suuremmat ainekuormat”

En ole sitä missään kiistänyt, vaan arvioinut, että nämä lisäpäästöt ovat merityksettömiä. Onko typen lisäpäästö 150 g/ha/v tai fosforin lisäpäästö 20..40 g/ha/v suuri?

Näillä MetsäVesi-luvuilla nyt mennään ja niitä käytetään päätöksiä tehtäessä.

Koko metsätalouden kuorma on 7300/18,25= 0,6 kg/ha/v ja 5 milj.ha suo-ojitusten 0,15 kg/ha/v yhteensä  750 tn/v, joka on enää 1/10 koko metsätalouden typpipäästöistä. Soiden päästöt vaihtelee ja varsinkin reheviltä soilta typpipäästöt ovat suuremmat. Typpihän on rehevyyden mitta eikä tuo 0,15 kg/ha/v lisäpäästö anna tarvetta ryhtyä mihinkään, sillä se on niin pieni. Etelä-Suomessa jo typpilaskeuma suoraan vesiin on 10-kertainen ja nousussa.

Fosforipäästöt ovat Finerin mukaan 20 g/ha/v ( https://vesitalous.fi/wp-content/uploads/2016/02/VT1601_.pdf) eli muutama ruokalusikallinen hehtaarilta.

TOC-lisäpäästöt ovat 4% vesistöihin tulevasta kaikesta TOC-kuormasta 1,8 milj.tonnia/v, joka sekin on kaikesta TOC-kuomasta vain murto-osa, sillä eihän kaikki TOC valu vesistöihin.

Aki Ikonen on tyypillinen luontotiedottaja, esittää lukuja kauhisteltavaksi kuinka pilaavat vesiä, muuta ei kerro mitään taustakuormituksista.

Luontojärjestöt aina jättää nämä taustakuormat kertomatta, sillä se saattaa kuulijossa johtaa kysymyksiin, että taustakuormathan ovat kauheat. Miten 4% voi olla syy kaikkien vesien tummumiseen?

Ja näiden typpi-, fosfoti- ja TOC- kuormitusten vuoksi järjestetään konferensseja huolestuneina Suomen metsätalouden kuormituksista Itämereen. Jo Itämereen suora  typpilaskeuma on 5..10 kg/ha/v.

Joko Nostokoukulle on selvinnyt, että luonnontilaisilta soita siältäviltä valuma-alueita tulee keskimäärin enemmän humuspäästöjä kuin ojitetuilta ja koko Suomen humuskuormitus vesitöihin on 1,8 milj.tn/v, joka on kasvanut 50 vuodessa lähes 2-kertaiseksi puuston lisääntymisen myötä, kun ojitusalueita niitä tulee vain 4% tuosta määrästä.

Tutkimusten mukaan.

Kertoisit nyt ainakin siitä lähijärven pilanneesta suosta nyt ainakin, miten siinä on metsä kasvanut ja mitä sille nyt kuulluu? Oliko metsähallituksen vai yksituyisten maiden yhteisojitus. Minäkin olen korjannut omat yteisojitukset, jotka tehtiin 1960-luvulla kasvamaan nyt kunnolla metsää. Olivat auralla vedettyä ja huonosti kasvavia 50 m ojavälillä.

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000011402159.html

Hesarissa mielipide vesien ruskettumisesta.

Alkaa mennä ihan oikeaan suuntaan.

Rantojen metsittyminen suuri syyllinen.