Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Sen on kerrottu johtuvan mm suurista hakkuista, siis hakkuutähteistä? Lasketaanko asia toisin Suomessa.
Kyllä Suomessakin kaikki hakkuutähteet siirretään joka vuosi C-varastoon, mutta varastosta vähennetään vahimmasta päästä (ehkä 30 v vanhaa) hajoavan hiilen määrän verran, joka on lähes yhtä suuri kuin sisään tuleva. Siksi C-nielu Suomessa nyt on lähellä nollaa. Suomessa varasto on maksimissa.
Olettaisin, että Ruotsissa varastosta ajatellaan vähän eri tavalla eli kuten edellä oletin siinä varasto on hakemassa uutta korkeampaa tasoa metsien kasvun noustua 2-kertaiseksi ja sen varaston muodostuminen lasketaan kestävän ehkä satoja vuosia. Siksi ei varastosta poistuvaa hiiltä ei vähennetä vielä. Kun varasto joskus saavuttaa tällä metsien 2-kertaisella kasvulla oman pysyvän tasonsa, niin sen jälkeen haakkuukarikkeet eivät enää lisää varastoa eikä hakkuutähteiden C-nielua enää ole.
Tämä varasto olisi vähän sama kuin vakio päästöisellä metaanilla. Metaanin varasto saavuttaa maksiminsa vakiopäästöllä 20 vuodessa (puoliintumisaika 10 v) ja sen jälkeen metaanin lämmittävä vaikutus lakkaa, kun vanhimmasta päästä metaania hajoaa saman verran kuin varastoon tulee uutta.
Missä viipyy Annika Kankaan Ruotsin nielun arviointi? Olisi pitänyt tulla jo kuun alkupuolella.
Mitähän hyötyä on ollut Kalkkikäävälle Lapin vanhojen metsien suojelualueista, kun se on edelleen erittäin uhanalainen (EN), vaikka sille on Lapissa ja Kainuussa miljoona hehtaria suojelualueita ja niissä vanhoja metsiä?
Näkyy viime vuodelta olevan vain 12 havaintoa. Uhanalaisuus on vanhojen metsien väheneminen ja lahopuun vähenenimen. Suojelualueillako näin tapahtuu? Ei kai nyt kannattaisi ihan tuollasia satuilla.
Onko ennustuksia, milloin laji siirtyy luokkaan elinvoimaiset?
Ekologisen tiedon perusteella turvallinen tavoite voisi olla, että selkeästi normaalia kiertoaikaa vanhemmat, vähintään satavuotiaat puustoltaan edustavat metsät peittävät jatkuvasti noin 30 prosenttia metsämaisemasta.
Nyt joutuu kysymään.
Minkä ekologisen tiedon?
Aha Mikko Mönkkönen?
Ilvesniemen mukaan eteläisen Suomen metsän 5 m3 kasvu vuodessa tuottaa pitemmällä ajalla 10 000 vuodessa metsämaapohjaan keskimäärin 5 kg/m2= 50 tn/ha hiilivaraston (C).
Etelä-Suomessa kivennäismailla hehtaarilla keskimäärin on hiiltä (C) 100 tn yhteensä maan päällä metsässä 40 tn/ha ja maan alla 60 t/ha. Mittaukset on tehty 1980 ja 2000 linkissä ;” https://www.metsalehti.fi/artikkelit/avohakkuu-ei-havita-hiilivarastoa/#e6075564.”
Tässä olisi kasvua kivennäismaan hiilessä 10 tn/ha.
Tulisiko tuo lisä metsänkasvun noususta Etelä-Suomessa 1960 luvulta nykyiseen n. 7 m3 /ha/v, jolloin se oli 4m3/ha/v.
Suomen metsien kasvu 100 vuotta sitten oli puolet nykyisestä kuten Ruotsissakin.
Siksi näitä numeroita pyörittelen, että ymmärtäisi tuon Ruotsin kivennäismaiden nielun, joka on ollut n. -20 Mtn jo 25 vuotta siitä lähtien, kun valtiollisia hiilinieluja alettiin laskea.
Kun metsien kasvu on noussut 2-kertaiseksi, niin maapohjan keskimääräinen hiilivarasto tulee kasvamaan jossain ajassa myös 2-kertaiseksi. Luultavasti lyhyemmässä ajassa vakiintuu uudelle tasolla kuin 10 000 vuodessa. Tuo Ruotsin kivennäismaiden CO2-nielu on sitä luokkaa, mitä jää Ruotsin hakkuista ja muusta poistumasta yhteensä n. 100 milj.m3/v metsään karikkeita jotain 25 % ja kasvattaa maaperän hiilivarastoa täysimääräisesti. Varasto ei ole vielä täynnä.
Näitä korpien uhanalaisia lajeja näkyy olevan 80 Lajitietokeskuksen mukaan. Kävin ensimmäiset 10 lajia läpi.
Pelkästään pohjoisen lajeja näkyy olevan 3.
Kasvupaikkana korven lisäksi monet muutkin suotyypit tai kankaat.
Uhanalaisuus kaikilla suuret kannanvaihtelut ja pieni populaaatio, joita on vaikea suojella.
Jos joku aukoisi kaikki 80 lajia, niin löytyisiköhän yhtään uhanalaista lajia, joidenka vuoksi tarvitaan suojeltuja korpia Suomessa?
Eikö nuo luontotyypien ennallistamiset kuulu sinne jo suojeltuihin metsiin? Niitähän on jo suojeltuna 3 milj.ha ja muissa metsätalouden rajoitteissa on vielä 2 milj.ha.
Miksi niitä tuputetaan talousmetsiin? Luontohan kasvattaa ne umpeen.
Miten tämäkin paahderinneluontotyyppi yleensä toteutuu? Pitääkö niitä tehdä? Eikö pidä odottaa, että luonto tekee sen paahderinteen ja stten sattumalta sinne joku paahdelaji ilmaantuu.
Syke olisi halunnut paahderinteiden kylmiäkin puolia mukaan.
Minä olen tutkinut Punaista kirjaa 2019.
Suurin uhka Suomen uhanalaisille lajeille on Suomen luonnon umpeenkasvaminen ja Suomen ankara ilmasto.
Punaisen kirjan 2019 mukaan Suomessa on 2667 uhanalaista lajia, mutta niistä 2352 lajia on jo hakkuiden ulkopuolella tai hakkuurajoitteissa tai hakkuusuosituksissa (lehtoja ei saa päästää vanhoiksi metsiksi) tai suojelussa seuraavasti: perinneympäristöt 650 lajia, lehdot 377, harjumetsät 75, paahderinteet 58, paloalueet 25, suot 120, vedet 156, rannat 283, kalliot 298 ja tunturipaljakat 309.Sitten jää 2667-2352= 315 uhanalaista metsälajia, joissa mukana myös toisenlaisen ilmaston lajit, jotka Suomen ankarassa luonnossa ovat uhanalaisia ja pienen popun lajit, jotka suurten kannanvaihteluiden vuoksi saattavat kadota vuosikymmeniksi ja sitten kun jostain tuntemattomasta syystä runsastuvat taas löydetään.
Eikä yhtään metsälajia ei ole hävinnyt Suomen metsistä metsätalouden vuoksi 50 vuoteen.
Päin vastoin on löytynyt hävinneiksi luokiteltuja ainakin nämä lajit ihan viime vuosina.
– Aidaspampukka 2007
– Keltalaitapiilopää 1989
– Puistokiilakki 2022 2025
– Loisnokijäkälä 2024
– Rothinatarkivari 2025Minulla on nämä listaukset tallennettu ja löytyvät nopeasti.
Vaikuttaa entistä vahvemmin siltä että valtiovarainministeri Purra tulee ottamaan vahtivuorollaan 60 miljardia uutta velkaa…
Troikka tulee ja laskee kaikkia palkkoja 40%. Näin sitten korjataan beljakovilaisen ay-liikkeen kilpailijamaita korkeammat palkankorotukset vimeiseltä 15 vuodelta.
Riikka Purrahan sanoo linkissä, että Suomenssa pitäisi alkaa keskustella eurosta luopumisesta. Omalla valuutallahan tuo palkkatason korjaus oikeaksi olisi helppo. Devalvoitaisiin. Mutta taasen on tilanne olisi sama kuin Holkerin hallituksen 40 % palkankorotusten jälkeen. Ei oikein voisi devalvoidakaan, kun velka 200 miljardia (sama summa kuin Venäjän jäädyteyt varat) jäisi valuuttavelaksi ja 40% devalvaatiossa velka nousisi lähes 2-kertaiseksi.
Beljakovilainen ay-liike on historiansa aikana aiheuttanut molemmat Suomen historian suurimmat lamat 1990-luvun alun Megalaman ja finanssikriisin aikaisen maailman pisimmän 15 vuotta kestäneen Jarrulaman, josta vieläkään ei ole toivottu, kun talous ei ole kasvanut sen jälkeen yhtään. Muualla maailmassa talous on kyllä porskuttanut ja Ruotsissa kasvanut tänä aikana 25%.
Asiantuntijat laskivat: Hakkuista voi kadota jopa viidennes ennallistamisvaatimusten takia
https://www.hs.fi/alueet/art-2000011698270.html
Syke olisi halunnut Suomeen soita enemmän tukkimalla ojia. Ei saanut niitä ja suuttui.
Hyvää työtä hallitukselta.
Sykehän voisi tehdä niitä hiekkalaatikkoleikkejään Suomen 4 miljoonan hehtaarin luonnon soilla, eikä talousmetsien korpikuusikoissa.
Mönkkösen kolumnista.
Luontokato on käsitteenä hieman harhaanjohtava, koska ei luonto meneillään olevassa muutoksessa mihinkään lopullisesti katoa. Pikemminkin se köyhtyy, kun edellä kuvattu luonnon monimuotoisuus hupenee.
Juuri näin käy, kun metsästä tulee vanha metsä. Lajimäärä romahtaa.
Maankäytön muutokset ovat myös Suomessa keskeisin tekijä, joka kiihdyttää luontokatoa. Tähän lukeutuu aiemmin avoimien elinympäristöjen, kuten niittyjen, ketojen ja laidunmaiden, sulkeutuminen. Suomessa on myös ojitettu yli 5 miljoonaa hehtaaria soita maanviljelyksen ja metsätalouden tarpeisiin, mikä on muuttanut ja heikentänyt soiden lisäksi purojen, jokien ja järvien sekä merien elinympäristöjen laatua ja määrää.
Nyt on kyllä havaittavissa järjen köyhyyttä. Että ihan maankäyttö aiheuttasi avointen ympäristöjen sulkeutumisen, kun päivastoin ihminen joutuu niitä avoimina ylläpitämään? Näissa avoimissa alueissa perinneympäristöt, paahderinteet, harjut ja paloalueet on 735 uhanalaista lajia, joita uhkaa vain ja ainostaan Suomen luonto.
Ja tässä pintavesi asiassa paistaa se tietämättömyys, että ei tiedetä MetsäVesi-raportista 2020 mitään. Eli luonnon tilaisilta valuma-alueilta (ei ojituiksia) tulee saman verran tummentavia humus-kuormia kuin metsätalousalueiden valuma-alueiltakin (on ojituksia). Fosfori ja typpikuormat eivät ole suuret, jotta niitä voisi päästä kauhistelemaan. Purojen, jokien ja järvien värjäävän TOC-kuorman tuottaa 96 %:sti Suomen luonto ja eritoten näiden rantavesien suojakaistat.
Metsätaloustoimet eri muodoissaan ovat Suomessa yksi tärkeä luonnon köyhtymisen ajuri. Niiden seurauksena monimuotoisuudelle tärkeiden piirteiden ja elinympäristöjen määrä metsissä vähenee. Monia lajeja ovat ajaneet ahtaalle erityisesti vanhojen metsien ja puiden määrän väheneminen, lahopuun alhainen määrä ja puulajisuhteiden muutokset. Samalla ne ovat heikentäneet metsäluontotyyppien toimintaa.
Voi helevattu tätäkin.
Suomen metsät ovat lajien elivoimaisuudeltaan 96% eli maailman parhaat.
Vanhoissa metsissä lajien määrällä mitattuna on heikoin lajien monimuotoisuus. Jos siellä tehtäisiin lajien uhanalaisuusarvio, niin 50..70 % Suomen lajeista olisi uhanalaisia.
Kylläpä siinä yhteen kolumniin on saatu mahtumaan kaikki Hamasin Sanomien ympäristöpolitiikka.
Luontokadon yhteiskunnalliset seuraukset
Luontokato ei ole vain ekologinen ongelma, vaan sen seuraukset ulottuvat syvälle yhteiskuntaan. Ekosysteemien heikentyminen vaikuttaa suoraan talouden kestävyyteen, huoltovarmuuteen ja jopa kansalliseen turvallisuuteen.
Voi jumankauta.
Suomessa ei ole sellaista luontokatoa, josta edes tarvitsisi puhua.
