Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Vastasin tuonne Foret.fi sivustolle Otsamolle.
Viimeisimmän tutkimuksen MetsäVesi Raportin 2020 mukaan metsätalouden TOC-kuorma on 4% ja luonnon taustahuuhtouma metsistä ja luonnon soilta 96% kaikesta pintavesiin tulevasta TOC-kuormasta. Metsätalous käsittää ojitusten turpeesta , hakkuutähteistä ja ojituksilla kasvavista metsistä irtoavan TOC-kuorman. Paljonkohan on turpeesta irtoavan osuus?
Taulukko 5 sivu 46/ Luonnontilaisen Välipuron valuma-alueen TOC-kuorma on suurempi kuin yhdenkään metsätalousalueen.Fosforin lisäkuorma metsätaloudesta on 24 g/ha/v eli niin pieni, että on merkityksetön. Jo laskeuma on samaa luokkaa.
Metsätaloudesta tulevan typen osuus pintavesiin on vain n. 6% , kun otetaan huomioon koko typpikuorma pintavesiin yht. 120 000 tn/v.
MetsäVesi Raportti Taulukko 4 sivu 37.Vesitalous 1/2016 sivu 29 . Puolet metsätalousalueiden valuma-alueista alittaa kiintoainekuormissa luonnontilaiset Liuhapuron, Mustospuron kiintoainekuormat.
Ei julkaistu.
Se on vaan ihmejuttu, kun pohjoisessa soita riittää ja vesistöt kirkkaita. Ainoastaan ojat puuttuu.
Eikö Ola voisi ottaa sellaisen Lapin veden kirkkaan vesinäytteen ja lähettää lukijoiden kuviin. Kertoa paikan ja veden nimen.
Koetin katella mistä löytyy AJ:n maininta, että hänen tutut Lapin kävijät ovat kertoneet, että kyllä niissä Lapin vesissäkin väriä on.
Olipas näpsäkkä lausunto tekoälyltä. Tuo kelpaisi vaihtaa sinne Syken nettipalveluun kohtaan jota Kurki kritisoi.
Toivottavasti, kun SYKEN
Leif Schulman pääjohtaja,
luki kommenteista vastauksia.Löytyy netistä haulla; ”Lukijalta: Ennallistamisesta pitää keskustella tosiasioiden pohjalta”
Tohtoris miehiä. Hänen mukaansa turvemaiden ojitusalueilta tulevat vedet voivat pilata humuksella vesistöjä vuosikymmeniä.Hänen mukaansa turvemaiden ojitusalueilta tulevat vedet voivat pilata humuksella vesistöjä vuosikymmeniä.
Miten metsätalouden ojitettujen turvemaiden humuksesta 4% turpeesta irronnut 1% voi pilata vesiä. Se on vale kahdestakin syystä. 1% on jo muutenkin liian pieni pilaamaan mitään ja eikä orgaaninen hiili pilaa muutenkaan mitään. Voipi sanoa, että se on liian pieni siihen tarkoitukseen, miksi kaikki humus on olemassa, mutta kuusen neulasista ym. tuleva 96% osuus alkaa jo riittää vesien eliöstölle ruuaksi asti.
Minulla taas on Oulujärveltä vesinäyte.
Linkki: https://www.metsalehti.fi/lukijoiden-kuvat/vesinayte-oulujarvelta/
Tekoäly on siitä huono todistaja, että se tuo esille kaikki netistä löytyvät luontojärjestöjen julkaisemat valheet.
Suomen pintavesiin metsätatoudesta tulee vain 4% orgaanisesta hiilestä TOC.
Kuusten neulasen virtavesien purojen ja jokien suojakaistoilla ovat pahimmat ruskean veden lähteet.
Tekoäly:
Metsätalouden osuus kaikesta metsistä ja soilta tulevasta orgaanisen hiilen (TOC) huuhtoumasta on Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Suomen ympäristökeskuksen (Syke) laskelmien mukaan noin 4 %–> Loput noin 96 % tästä kuormasta on niin sanottua luonnon taustahuuhtoumaa. Se tarkoittaa orgaanista ainesta ja humusta, jota huuhtoutuisi vesistöihin luonnontilaisilta metsä- ja suomailta ilman ihmisen toimintaakin.
Johtaja on oikeassa, ei ole vaikutusta veden laatuun. Se on paskottu jo aiemmin ja näkyvyys 20cm.
Oulujärvestä tulee hanaveden väristä vettä Oulujokeen.
Miten se Oulujoen vesi olisi paskottu, kun kaikkien joen varren taajamien viemärivedet menevät putkea pitkin Oulun pohjoispuolella olevaan vedenpuhdistamoon. Datakeskukselta valunut saven värinen vesi ei ole vaikuttanut mitenkään Oulun hanaveden laatuun, kertoo Oulun vesilaitos.
Ola voisi laittaa vesinäytteen tästä tervan värisestä vedestä.
Navero (60 cm)-mätästys 10 m välein. Siitä riittää mättäille maata.
Vanhan sammaloituneen ojituksen 50 m saran väliin 2-ojaa niin syviä, että mättäille riittää maata.
Sukevalla kehutaan mätästystä ja jalostetun männyn istutusta, mutta ei selitetä tarkemmin millaisesta mätästyksestä on kyse. Olisiko kyse 2-ojaa vanhojen ojien väliin. Itse olen tehnyt syvät 2 ojaa levittämällä ojamaat molemmin puolin tasaisesti.
Olen seurannut yhden metsätien varressa vuosien ajan tuollaista rämepohjan uudistamista 2 ojaa+mätästys+männyn taimet, josta hakattiin vanha alkuperäinen heikko metsä pois. Pitkiä vanhaa huonosti metsää kasvavia sarkoja näkyy olevan vielä jäljellä monta. Näilla 2 uudistussarralla männyn taimien vuosikasvut kuin Sukevalla.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/ab51c61d-474f-4e21-a74f-3f51cf46851d
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/46ddebec-b46f-5c1d-9408-42b7a7351131
Vasta sitten kun mittaustuloksia on 20 vuoden ajalta voi tehdä arvion menetelmän toimivuudesta.
Pieneliöt ovat kalojen ruokaa. Puunippujen pitäisi sijaita jähellä vesistön rantaa, että kalat päsee syömään mikrobien tuottamaa eläinplanktonia.
Roskalan pyynti vähentää sitten fosforia vesistöistä.
