Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Varat tulisivat hiilimarkkinoilta, ei verovaroista. Puun käyttö vähenisi (jos niin halutaan) mekanismin vuoksi korkeintaan sillä määrällä, joka olisi tarpeen hiilineutraaliuden saavuttamiseen.
Empä osaa sanoa voisiko metsänomistaja osallistua tuohon hiilikauppaan ainakaan sillä määrällä, mitä hänen metsänsä sitovat hiiltä eli kasvu miinus hakkuut. Liian pyrökraattinen ja vaikea ja tulisi rajoitteita puun myyntiin. Häkkinen mainitsi lannoituksen, jossa metsänomistaja saisi lannoituskustannuksille maksajan tai että muussa käytössä olevaa maata metsitetään, jotka olisivat pitempiaikaisia nieluja.
Suurimmat CO2-nielut on saatavilla tuolla Tukholman tavalla savupiipuista tulevan CO2 talteenotto ja sen hautaaminen pois ilmakehäsätä. Saattaisi olla kannattavaa metsäteollisuudelle jo 80..100 e/CO2tn.
Luken Antti Asikainen M-tulevaisuudessa 14.3. kertoo, että EUn päästölaskelmat ovat muuttumassa ensi vuoden alussa siten että hiinlieluarvoja aletaan verrata vuosien 2016 ja 2018 toteutuneisiin metsien hiilinielulukuihin. Muutos muuttaa vuodesta 2026 eteenpäin Suomen tilannetta huomattavasti helpommaksi, kun vertailutaso laskee -4..-5 Mtonniin/v. Nykyinen arvo on -13,5 Mtn.
Laitoin AJ:lle pisteen. sillä ylittää TA ja AI punaiset viivat niin monessa asiassa, joista ei pitäisi edes keskustella.
Seppo Vuokon käsitys Luontopaneelin uusimmasta julkaisusta ”Suomen luonnon tila ja tulevaisuus – toimenpidekuilun analyysi ja ratkaisuja luontokadon pysäyttämiseksi” ja sen taustapaperi Suomen luonnon tila-ja tulevaisuus – skenaario luontokadon pysäyttämiseksi vaadittavista toimista, Suomen luontopaneelin julkaisuja 4a ja 4b 2023, ovat vakuuttavan näköisiä, mutta suoraan sanottuna täyttä roskaa.
Tuosta Kuukelista vielä, että miksi sitä pitää yrittää saada yleistymään muualla Suomessa, kun se on iät ja ajat ollut Lapin lintu, jossa jo lähes puolet on suojeltu ja Ruotsissakin se on myös pohjoisen ja keskisen osan lintu, jossa ei juuri ole maanviljelystä, verrattuna Suomen pohjanmaahan. Suomessa on arvioitu luokkaan (NT) silmällä pidettävät ja Ruotsissa elivoimaiseksi (LC).
https://laji.fi/taxon/MX.37095/occurrence
Lajitietokeskuksen havainnot ovat olleet nousussa viime vuosina ja vaihtelu havainnossa selittynee kannan vaihteluilla kuten kaikilla muillakin linnuilla.
https://laji.fi/project/MHL.3/stats?tab=species&species=MX.37095&year=2023
Talvikantakin on ollut nousssa viime vuosina
Ylen uutinen tietenkin. Aloitetaan maalailemalla muun maailman hälyttävää tilannetta ja siirrytään sitten vaivihkaa Suomeen, että lukija käsittäisi muun mailman huonon tilanteen myös olevan Suomessa sama. Jättivalmuska ei Suomessa eikä Ruotsissa ole uhanalainen kuten tekstissä väitetään. Oikeastaan mikään ei pidä paikkansa, sillä lajikeskus määrittelee sienen pienen populaation lajiksi ja kannan vaihtelut suuriksi. Lisäksi havainnot ovat lisääntyneet viimeisten 10 vuoden aikana eli se kertoo, sttä suuria puitakin on. Suomessahan puiden rinnankorkeusläpimitta on ollut kasvussa.
https://laji.fi/taxon/MX.72776
a
Tätäkin vastausta olen lähettänyt jo parikertaa Aki Ikoselle, mutta ei julkaistu.
Aki Ikonen: ”Punaisessa kirjassa vanhoissa metsissä on arvioitu 1163 indikaattori/<wbr />erityispiirrelajia, jonka lisäksi vanhoissa metsissä elää n 8200 metsien elinvoimaista (LC) lajia, jotka on myös arvioitu punaisessa kirjassa.”
Taulukon 5 mukaan muissa metsissä esiintyy 8336 indikaattori/<wbr />erityispiirrelajia (eli muut metsät ovat näille lajeille ensisijainen elinympäristö, joissa ne viihtyvät parhaiten ja ovat elinvoimaisimpia), joista vain 500 (6%) on uhanalaisia ja 7836 lajia ovat elinvoimaisia (LC) ja lisäksi kaikki vanhojen metsien lajit 1163 esiintyvät näissä muissa metsissä myös.
Vanhoissa metsissä indikaattori/<wbr />erityispiirrelajeja on 1163, joista 333 (29%) lajia on uhanalaisia ja vain 830 lajia on elinvoimaisia (LC). Vanhat metsät näillekään niiden tyypillisille lajeille eivät ole kovin hyvä elinympäristö, sillä uhanalaisuus on suuri.
Vanhoissa metsissä voivat myös esiintyä muiden metsien elinvoimaiset lajit ja uhanalaiset lajit, mutta ne eivät vanhoissa metsissä ole elinvoimaisia, vaan ovat siellä vähälukuisia ja uhanalaisia. Taulukon 5 mukaan vanhoissa metsissä on elinvoimaisia lajeja ainoastaan 813.En kyllä ymmärrä miksi jatkat tätä keskustelua.
Tuhkalannoitus turvemaille olisi nopein tapa nostaa ojitettujen turvemaiden kasvua jo kertalannoituksella 30..50 vuodeksi, mutta puuhakkeen poltto on uhattuna tuulisähkön vallatessa lämpölaitosten kattiloiden lämmityksen. Hallituksen pitäisi varmistaa lämpölaitosten puun poltto ja laittaa sille sähkölle korkeammat verot.
