Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Häkkisen kaavalla laskin tuolle 0,172 Mtn CH4:lle n. 4,3 kertauman 7 vuodessa exelissä laskien. Tasapainotila saavutettiin n. 12 vuodessa ollen n. 4,4-kertainen.
Onhan se hakusessa.
Luke on sen meille laskenut linkissä luonnon soille. Siinä ei ole ilmoitettu vuosittaista metaanipäästöä.
Taulukossa 1 metaanivarastoksi tulee 100*12,4= +1240 Mtn-ekv. Siinähän tuo alkukasauama eli metaanivarasto on jaettu 100 vuodelle. Siinä metaanin puoliintumisaikaa ei sanota mutta, jos se on 10 vuotta, niin alkukasauman huippu saavutetaan 20 vuodessa eli silloin siitä metaania alkaa hajota vuosittain sama määrä kuin sinne tulee uutta.
(12+2*16)= CO2:n moolimassa
(12+4*1) = CH4:n moolimassa
CO2:ta syntyy siis 2,75 kertainen massamäärä CH4:n hajotessa.
CH4 hajoaa CH4+ 2 O2 → CO2 + 2 H2O
Ok.
Tuon kokonaismetaanipäästön 0,176 Mtn hajotessa syntyy 2,75*0,176=+0,48 Mtn hiilidioksidia, joka on CO2-päästö.
Aika vähän.
Metaanipäästö 172 196 tn vastaa hiilidioksidin lämmittävää vaikutusta 90*0,172=+15,5 Mtn-ekv. Tämä päästö +15,5 Mtn-ekv ei lämmitä ilmastoa yhtään, sillä vastaavasti varastosta hajoaa sama määrä metaania. Ainoastaan tämä hajoavasta metaanista tullut CO2-päästö lämmittää lisää.
Metaanivarasto on lämmittänyt ilmastoa aikoinaan 20 vuoden ajan kumuloituessaan, mutta enää ei lämmitä ilmastoa lisää.
Näin ymmärtäisin metaanin.
Kyllä metaanista keskustelu kuuluu hiilinieluun.
Siten tuohon metaanin lämmitysvaikutukseen tulee varmaankin lisätä vuotuisen hajoamistuotteen lämpövaikutus: 172 196 tn*((12+2*16)/(12+4*1)) = 473539 tn CO2 vuosilisäyksenä.
Kerrotko mitä lukuja tuossa on? Mikä on 172196 luku ja mistä?
Voisit käyttää esimerkeissä esim Luken linkin tietoja tai maatalouden metaanilukuja, joita edellä esitin.
Luken tiedoista voi päätellä metaanin kertasyötön olevan n. +1240 Mtn, joka 20 vuoden jälkeen metaanin vakio vuosipäästöillä pysyy ennallaan, kun siitä hajoaa sama määrä vedeksi ja hiilidioksidiksi. Totta että tuosta hajoamisesta tulee lämmittävää vaikustusta CO2 osalta. Mikä sen suuruus on? En tiedä, kun en ole varma, onko tuo vuotuinen metaanin vuosipäästö + 62 Mtn-ekv luonnon soilla, jonka edellä laskin?
Tässä Luken linkissä olettaisin on tuo laskentaperiaate.
Metaanipäästö luonnon soille 100 vuodelle laskettu +12,4 Mtn/v. Eli tämä ”kertasyöttö” 20 vuoden ajalta olisi 100*12,4= +1240 Mtn-ekv. Tämä metaanivarasto on syntynyt 20 vuoden aikana aloituksesta jollain vuosipäästöllä kumuloitumalla. Sen jälkeen tämä varsato pysyy enallaan ei kumuloidu, kun metaanin vuosipäästö vain korvaa varaston vuosittaisen metaanin hajoamaisen. Tämä metaanivarasto sitten on se, joka antaa sen tietyn lämpötilan nousun ilmastolle. Sitä en tiedä mikä se on.
Keskimääräisen vuosipäästö tuosta 20 vuodessa kertyneestä varastosta on 1240/20= +62 Mtn.
En olleenkaan tiedä meneekö tämä näin.
https://pxweb2.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__tilma/statfin_tilma_pxt_11ig.px/
Linkistä valinnat Metaani, 2022, maatalous, metsätalous ja kalatalous antaa metaania 94 108 tn/2022 ja tarkoittanee vuosipäästöä eikä ole ekv-arvo. Jos tuon kertoo ekv-arvolla 88, niin vuosipäästö on noin +8.3 Mtn-ekv. Mutta tämähän ei kerro mitään lämmittävästä vaikutuksesta, sillä vuosipäästö korvaan vain vakiopäästön metaanin vuosittaisen hajoamisen. Vakiopäästöksi kusun sitä metaanivarastoa joka on syntynyt 20 vuodessa päästön alkamisesta metaanin puoliintumisajalla 10 vuotta. Tuo 20 vuoden metaanivarastohan 100*8,3=830 Mtn-ekv on se, joka antaa ilmastolle sen pysyvän tietyn suuruisen lämpöasteen nousun. Mikä se on en tiedä. Mutta tuo vuosipäästö ei +8,3 Mtn-ekv ei muuta tätä varston lämpötilavaikutusta yhtään, sillä korvaa vain metaanivaraston vuoisittaisen hajoamisen.
Maatalouden vuisittainen metaanipäästö on noin +4 Mtn-ekv, joka tulee laskelmasta, että nautaeläin päästää metaania +2 tn-ekv/v ja nautojen päästö on 40% kaikista maatalouden metaanipäästöistä. Naudat tuottavat 2*0,8=+1,6 Mtn-ekv ja muu maatalous +2,4 Mtn-ekv.
Laskelma tehty alla olevasta linkistä.
Väittääkö siis joku, ettei metaanin ilmastovaikutus vakiopäästöllä kumuloituisi?
Tottakai se metaanipäästö kumuloituu kun se alkaa kertasyöttöajan 20 vuotta puoliintumisajalla 10 vuotta. Sen jälkeen se on saavuttanut vakiopäästön eikä kumuloidu, kun vuosittainen päästö korvaa vain vuosittaisen metaanin hajoamisen. 20 vuoden jälkeen vakiopäästöllä metaani ei kumuloidu enää.
Tuo 300 ktn lienee nykyinen keskimääräinen vakiopäästö Suomessa.
Mistä tuo metaanipäästö tulee?
Kurki näyttää jukertavan iänikuisia ekv laskujaan.
Häkkiselle ei ollut tullut tuota mieleen, että luonnon suokin voi lisätä CO2-päästöjä. Koska tuo vuosittainen metaanipäästö luonnon soilla on päästö +62 Mtn-ekv, niin metaaniksi muuttuu luonnon soiden CO2-sidonnasta vain 0,7 Mtn, sillä kertoimella 90 saadaan sitten 90*0,7= +63 Mtn-ekv päästö, joka on lähellä tuota metaanin vakiopäästöä +62Mtn-ekv/v.
Häkkinenhän voi itse tänne laskea omilla kaavoillaan kertasyötön suuruuden ja kuinka suuren tonnipäästön luonnon soiden metaanin vakiopäästö aiheuttaa. Minä käytän pohjana tuota Luken kertasyötöstä antamaa päästöä +12,4 Mtn-ekv/v 100 vuoden perioodilla. Puhun ainakin Luken kanssa samaa kieltä.
Häkkinen: Miten luonnonsuo voi lisätä ilmakehään hiilidioksidia.
Metaani hajoaa vedeksi ja hiilidioksidiksi. Suomen 4 milj.ha luonnon suot sitovat CO2 ilmasta – 4 Mtn/v. Metaanin hiili (C) tulee suoturpeeseen sitoutuneesta hiilestä ja vähentää siten tuota soiden CO2-nielua 1 Mtn eli luonnon suot sitovat todellisuudessa vain -3 Mtn verran CO2 ilmasta per vuosi.
Ojitettujen soiden metaanipäästöjen pienenemisen vaikutus on jo taakse jäänyttä elämää. Eikä niistä mitään nielua voi enää laskea.
Tottakai voi ja pitäisi.
Luken luonnonsoiden linkistä selviää, että tämä 100*12,4= 1240 Mtn-ekv on metaanin vuosipäästöjen kertasyöte ja tuo 20 vuoden periodi kertoo sitten, että metaanin puoliintumisaika on 10 vuotta.
Kun metaanivaraston koko eli kertasyöttö on 20 vuoden jälkeen 1240 Mtn-ekv, niin vuosittainen päästö on 1240/20= +62 Mtn, joka voidaan katsoa nieluksi, jos se loppuu esim ojituksella.
