Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Ilkka Herlin oli eilen uutisissa Kuusamon Kuusinkijoen entisöinnin valmistuttua, jota on tukenut rahallisesti.
Mainitsi seuraavaksi Suomesta Itämereen valuvien ravinteiden vähentämisestä.
Linkistä:
Ilkka Herlin on viettänyt vapaa-aikaansa Kuusamossa vuodesta 1978 lähtien. Hänet tunnetaan vahvana Itämeren suojelun puolestapuhujana ja suojelun rahoittajana.
– Olen viihtynyt Kuusamossa pitkään, ja lahjoitus on velkani Kuusamolle. Kuusamossakin metsiä on hakattu paljon vuosikymmenten aikana ja vedet ovat samentuneet. Meidän on tehtävä kaikkemme, että saamme palautettua luontoa ennalleen, Ilkka Herlin sanoo.
Pakahe voisi seilvittää oman käsityksensä, mitä tuo luku 801 arvioitua lajia /Vanhat kangasmetsät tarkoittaa Taulukossa 5.
Samoin mitä luku 3149 arvioitua lajia/ Muut kangasmetsät.
Ovatko Vanhat kangasmetsät ja Muut kangasmetsät arvioitujen lajien ensisijaisia elinympäristöjä, joissa ne menestyvät parhaiten ja sitten niistä on läydetty uhanalaisia lajeja?
Minä sain vastauksen Esko Hyväriseltä, että Taulukon 5 arvioidut lajit eivät ole päällekkäisiä.
Vanhojen metsien lajien uhanalaisuusarviossa keskitytään pääasiassa vanhoissa metsissä eläviin lajeihin ja niiden uhanalaisuuteen.
No eikö samoin keskitytä Taulukon 5 ”Muissa metsissä” eläviin 8336 lajiin?
Esko Hyvärinen näkyy vielä vesittävän vanhojen metsien monimuotoisuutta siirtämällä niiden ensisijaista lajistoa muihin metsiin. Vanhojen metsien lahopuulajit menestyvät talousmetsissä myös, kun lahopuuta on riittävästi.
Metsissä on n 4800 hyönteislajia ja n 2700 sieni/jäkälälajia.
Totta, että hyönteiset ja seinet ja jäkälät muodostavat yhdessä suurimman metsässä elävien lajiston. Lajitietokeskuksen mukaan nuo luvut ovat vähän korkeammat 6277 hyönteiset ja 3299 sienet ja jäkälät. Yhteensä 9578 lajia kaikista arvioiduista 10317 lajista, joka on 93%.
Vanhoihin metsiin Lajitietokeskus sijoittaa hyönteisiä vain 546 lajia eli 11-osan kaikista ja sienistä ja jäkälistä 537 lajia eli 1/6 osan.
Vanhoihin metsiin Lajitietokeskus sijoittaa vain 1157 lajia kaikista 10317 lajista eli vai 11%. Punaisessa kirjassa luku oli 1163.
Metsien elinvoimaisia lajeja Lajitietokeskus ilmoittaa 9261 lajia eli uhanalsia lajeja jää sitten 1056 lajia, kun Punaisen kirjan mukaan niitä oli 833. Johtunee siitä, että Punainen kirja on arvioinut 818 lajia vähemmän kuin Lajitietokeskus. Mutta suhteelisesti luvut ovat lähellä toisiaan.
Lajitietokeskus vahvistaa Punaisen kirjan Taulukon 5 informaation aivan kuten Seppo Vuokonkin käsitykset.
Jos Suomen kaikki metsien lajit 9500..10300 arvioitasiin vaihojen metsien elinympäristöistä, niin elinvoimaisia lajeja (LC) mahdollisesti olisi 1500..2000 lajia, hävinneitä(RE) satoja ellei tuhansia ja loput olisivat eriasteisia uhanalaisluokkia (VU, EN ja CR).
Ikävä kyllä mikään ei muuttunut edellisiin arvioihin.
Vuokko ja Vuokko! Entäs ne muut kymmenet Suomen omat tutkijat!
Ne suomalaiset tutkijat ovat väsänneet tuon Punaisen kirja 2019 ja Taulukon 5 sivulla 43.
Nyt Hussekin tutkimaan itse kirjaa ja kertoo sitten tänne, kuinka Vuokko on väärässä.
Vuokon käsityksen vanhoista metsistä todistaa tuo sumalaisten tutkijoiden yhteenveto Taulukossa 5 sivu 43.
Vuokko: Vanha metsä on niukkalajinen yhteisö, jossa oikeastaan vain lahonsyöjät voivat hyvin. Kasvinsyöjille on ravintoa niukasti. Luonnonsuojelijat ja siinä samalla luontopaneelikin, ovat myöntäneet vanhan metsän yksipuolisuuden, kun he vaativat lehtojen hoitamista, siis estämään niiden kehittymisen vanhoiksi metsiksi. Samalla tavalla tuoreitten kangasmaiden metsissä lajisto on runsaimmillaan nuorissa kehitysvaiheissa ja lahopuulajistoa lukuun ottamatta köyhtyy metsän vanhetessa.
Punainen kirja on arvio Suomen uhanalaisista lajeista, se ei ole mikään metsätyyppien kaikkien lajien luettelo.
Miksi Taulukon 5 informaatiota ei saisi tuoda julki, kun se on arvio uhanalaisista lajeista.
Arvioituja lajeja on 1163, mutta tietenkin vanhoissakin metsissäkin elävät yleiset ja elinvoimaiset noin 9200 metsien lajia.
No ei elä ihan kaikki. Kasvilajeista (joilla on juuret maassa) Seppo Vuokon mukaan jo aukolla elää n. 110 lajia plus kaikki sadat kukkien pölyttäjät ja niistä riippuvat ja vanhoissa metsissä vain n.30 lajia. Luontopaneelin mukaan lehtojakaan ei saa päästää kehittymään luontaisesti, sillä ne kuusettuvat ja niiden lehtolajistö köytyy, vaan siellä on hakkulla estettävä kuusettuminen.
Noista vanhojen metsien ensisijaisista 1163 lajista uhanalaisia on 333 lajia eli n. 30%. Elinvoimaisia (LC) ja silmälläpidettäviä (NT) on sitten 830 lajia.
Muiden metsien lajeja (tunturikoivikot ei mukana) 8277 lajia ja niistä 500 uhanalista eli n. 6%. Elinvoimaisia (LC) aj silmallä pidettäviä (NT) on sitten 7777 lajia.
Voihan niissä vanhoissa metsissä näitä muiden metsien elinvoimaisia lajeja esiintyäkin vähälukuisina (uhanalaisina), mutta ei kaikkia. Muissa metsissä kyllä vanhojen metsien lajit voivat esiintyä, kunhan siellä on riittävästi lahopuuta.
Tuo metsien uhanalaisten lajien summa 333+500= 833 lajia pitää vielä paikkansa.
Tässä nähdään nyt lajien koko kuva, miten asettuvat Suomen metsissä?
Ei kai ihminen voi metsäluonnolta vaatia 100% täydellisyyttä, kun luontokin tyytyy vähempään. Riittää että se on nykyisin niin hyvä, että sitä on mahdoton nostaa.
Tuo että metsien lajien uhanalaisuus pysyi ennallaan 9% vuosien 2010-luvun jo riittää, ja sekin metsälajien osalta suuri valhe eli puolet liikaa. Kun lehdot, paahderinteet, paloalueet ja rannat rajoitteineen jättää pois hyvä, että jää enää 370 lajia, joita metsätalous uhkaa. Eli ollaan siinä Lontoon NM:n luvussa 96%.
Kun lajien uhanalaisuudella ei oikein saa Suomen metsäluontoa teilattua Euroopan huonoimmasksi, niin sitten otetaan esille metsien luontotyypit. Nehän kaikki ovat uhanalaisia jostain kumman syystä. Kuivat kankaatkin typpisateiden ja lahopuun vuoksi ja kaikki muut lahopuun vuoksi, vaikka sitä on ollut lahopuulajelle nykyisinkin riittävästi.
Kun tällä metsätyyppien uhanalaisuudella ei ole ollut mitään vaikutusta metsälajien uhanalaisuuteen eikä mihinkään muuhunkaan, niin miksi niista edes puhutaan?
Punainen kirja ei ole suojelualueiden luettelo vaan arvio lajien uhanalaisuuksista.
Etelä-Suomen metsien lisäsuojelu tarkoittaa vahojen metsien suojelua, sillä on vaadittu kaikkia valtion vanhojen metsien suojelua.
Siinä mielessä Taulukon 5 ikävä informaatio lajien huonosta menestymisestä vanhoissa metsissä koskee suojelumetsisiä yks yhteen.
Miksi pitää olla suojeltua enemmän, kun saman asian ajaa talousmetsät paremmin. Talousmetsissä on samat lajit kuin suojelumetsissäkin.
Jos rinnastaa nuo vanhat metsät suojelumetsiin, niin suojelumetsät laskevat Suomen metsien monimuotoisuutta lajien osalta.
Punaisen kirjan Taulukon 5 sivulla 43 vanhat metsät ovat ensisijainen elinympäristö vain 1163 lajille ja muut metsät 8336 lajille.
Kuta enemmän suojelumetsiä on sitä heikompi on metsien monimuotoisuus lajien pohjalta arvioiden.
Tämä on tutkittua tietoa, joka löytyy Punaisesta kirjasta 2019.
Olisi hauska tehdä uhanalaistutkimus vanhoista metsistä kaikkien 9499 metsälajin osalta. Kuinka monta näistä 9499 lajista siellä olisi uhanalaisia?
Kasvitieteilijä Seppo Vuokon mukaan aukolta löytyy 110 erilaista kasvilajia, mutta vanhoista metsistä vain noin 30 lajia. Tuosta tulisi jo 80 lajille luokka hävinneet (RE).
Suomen idiootit kun liittyivät euroon, niin samalla tuhosivat varoitteluista huolimatta Suomen kilpailukyvyn.
No ei. Euroon liityttiin alhaisella markan suhteella eli liittyessä vielä devalvoitiin.
Kehveli voisi kertoa miksi Suomen kilpailuky sen jälkeen on rapautunut ja kaipailee markkaa, että voitaisiin sillä laskea palkkoja.
Mistä kokonaiskustannukset muodostuvat? Ei kai siihen vaikuta pelkästään palkkakustannukset?
Voit ruveta ynnäilemään sieltä puunkaadosta lähtien palkkakustannuksia kokonaan suomalaisen työn alaiseen tuotantoketjuun, joka päättyy vientisamaan. Siellä ne kaikki palkkakustannukset ovat mukana ei vain sullutehtaan palkat. Tuotantoketjun verotkin ja sos- kustannukset menevät julkisien sektorin palkkojen maksuun tai tulonsiirtoihin tai eläkkeisiin ja ovat ”palkkakustannuksia”. Lainojen korotkin ovat lainaajalle palkkakutannuksia samassa suhteessa kuin metsäteollisuudellekin, jos voitto on 10% ja loput palkkakustannuksia. Kaikki muutkin suomalaiset hakinnat metsäteollisuudessa ovat 10%/90%, jos voitto on 10% .
Näillä karkeilla ja helposti omaksuttavilla tiedoilla Suomen metsäteollisuudesta potkii pitkälle eikä tee itsestään hölmöä.
