Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Ojitettujen soiden metaanipäästöjen pienenemisen vaikutus on jo taakse jäänyttä elämää. Eikä niistä mitään nielua voi enää laskea.
Tottakai voi ja pitäisi.
Luken luonnonsoiden linkistä selviää, että tämä 100*12,4= 1240 Mtn-ekv on metaanin vuosipäästöjen kertasyöte ja tuo 20 vuoden periodi kertoo sitten, että metaanin puoliintumisaika on 10 vuotta.
Kun metaanivaraston koko eli kertasyöttö on 20 vuoden jälkeen 1240 Mtn-ekv, niin vuosittainen päästö on 1240/20= +62 Mtn, joka voidaan katsoa nieluksi, jos se loppuu esim ojituksella.
Olli Sallin kirjoitus on ihan asiallinen ja hyvä. Ihmettelen ettei julkaistu.
Olli Sallille vielä, että linkin tai lainauksen eteen voi kirjoittaa jonkin sanan esim ”linkki”, niin tekstistä tulee normaalin kokoista.
Kirjoitin itsekkin vastauksen Kuhikaiselle.
””Olisiko sitten kuitenkin niin että talousmetsällä on luontoarvoja? Tilanne on kyllä huvittava. Ensin metsää parjataan vaikka miksi puupelloksi ja sitten kun se suunnitellaan hakattavaksi niin se onkin monimuotoisuuden viimeinen tyyssija.”””
Osuvasti sanottu.
Punaisen kirjan Taulukon 5 sivulla 43 voi käydä katsomassa Suomen metsälajien ensisijaiset elinympäristöt. Juuri nuo parjatut puupellot ovat ensisijainen elinympäristö 8340 lajille ja ylistetyt vanhat metsät vain 1160 lajille. Lisäksi vanhat metsät eivät ole noillekkaan lajeille kovin hyvä elinympäristö, sillä uhanalaisuus on 30% luokkaa. Puupeltojen lajien uhanalaisuus on reilusti pienempi 7 % luokkaa.Häkkisellä saattaa metaanista olla se oikea tieto, mutta opettajan ammattia en suosittele.
No nyt tuli esille sellainen sana kuin ”Kertasyöttö”, joka alkaa selvittää paljon.
Siis Wikin kertomet 90 ja 30 ovat kertasyötölle 20 vuoden ajalle ja 100 vuoden ajalle eivät siis ikuiselle vakiopäästölle. Nyt alkaa tulla järkeä noihin kertoimiin.
Ja vakiosyötölle kertoimet ovat aina vähintään to Wikin 90 ja Häkkisellä on oma 160. Minulle riittää kyllä tuo Wikin kerroin.
Tämä mielessä olen yrittänyt näitä kertoimia selvitttää, sillä metaanipäästöjen loppuminen ojitusalueilla on nielu ja kuuluisi ottaa huomioon kasvihuonekaasutasetta laskettaessa ja se minua on askarruttanutkin kumpaa kerrointa siinä käytetään 30 vai 90 (Häkkisen 160), joilla on vinha ero.
Ymmärrän nyt, että tuossa Luken luonnon soiden päästölinkissä onkin kyse metaanin kertasyötteestä 100 vuoden periodilla, joka oli 4 milj.hehtaarille +12,4 Mtn-ekv/v. Se kertasyötteen suuruus on ollut 100*12,4= +1240 Mtn-ekv, joka siis on jaettu 100 vuodelle ja 20 vuoden periodille jaettuna se olisi 1240/20= + 62 Mtn/v.
Tämähän on järkyttävää.
Jos olettaa ojitettujen 6 milj.hehtaarin soiden metaanipäästöt samaksi kuin luonnonsoiden, niin metaanipäästöjen poistumanielu olisi -62 Mtn-ekv/v, kun Suomen kaikki ilmastopäästöt ovat nyt +42 Mtn-ekv.
Tosin ojitetut luonnon suot ovat olleet etupäässä ravinteikkaita korpia, joidenka metaanipäästö on pieni. Jos jättää alla olevan linkin taulukosta pois nuo eniten metaania päästävät saranevat siksi, että niitä lienee ojitettu vähän, niin metaanipäästö olisi +8 Mtn-ekv/v 100 vuoden periodilla ja silloin tuon kertasyötteen suuruus on 100*8= 800 Mtn-ekv, josta 20 vuoden periodin keskimääräinen vuosipäästö olisi 800/20=+ 40 Mtn-ekv
Suosittelen Kurkea tutustumaan esim MIT Climate Portal artikkeleihin. Sieltä löytyy selitys esim tähän 100 vuoden laskentaan. Kaavoja ei kylläkään. Näyttävät suosittelevan kerrointa 120, mikä minulla on 160. Heiltä näyttäisi puuttuvan sekundäärivaikutukset.
Siis tuossa linkissä metaanin 100 vuoden periodin kerroin onkin 120 ei 30 kuten Wikissä sanotaan. Onko nuo Wikin keroimet IPCC:n?
Juuri tätähän ihmettelinkin. Metaanin vakiopäästö puoliintumisajalla 12 v saavuttaa pysyvän maksimipäästön 24 vuodessa ja metaanivarasto ilmassa pysyy siitä lähtien vakio päästöllä samana ikuisuuden, sillä 24 vuoden jälkeen vuosittain hajoavaa metaania vastaava määrä uutta metaania tulee vakiopäästöstä tilalle eli metaanivarsto ilmassa ei enää kumuloidu.
Tämän metaanivaraston lämmittävä vaikutus ei laske millään periodilla kuten Wiki kertoo kertoimesta 90 kertoimeen 30, vaan pysyy siellä 90..160 välillä laskijasta riippuen.
Niinkö?
Linkissä Luke on laskenut luonnon soiden metaani päästöt 100 nvuoden periodilla ekv-kertoimella 30 ja ne ovat +12,4 Mtn-ekv/v.
Pitäisikö olla laskettu kertoimella haarukassa 90..160 ?
Toisaalta en ymmärrä ollenkaan 1/3 väitettä.
Käytän Wikipedian ekv arvoja.
Methane has a global warming potential (GWP) of 29.8 ± 11 compared to CO2 (potential of 1) over a 100-year period, and 82.5 ± 25.8 over a 20-year period.
Eikö tämä 29,8/82,5 ole noin 1/3
https://en.wikipedia.org/wiki/Methane
Ja kysymys oli miksi on erilaiset ekv-arvot 20 vuoden periodilla ja 100 vuoden periodilla, vaikka vakio metaanipäästön varasto ilmassa pysyy samana aikavälillä 20..100 vuotta?
Lehtikuusi kasvaa myös kuusikon pienaukossa monin verroin paremmin kuin kuusi. Kuusen maalla lehtikuusen kasvu on moninkertainen kuuseen verrattuna.
Ent. Metsäntutkimulaitoksen Tahvolan tilalla Muhoksella on lehtikuusistutusta vanhalla pellolla. Taulu siellä kertoo että kasvu on ollut 20 m3/ha ja jo 35 vuoden ikäisenä puut ovat 1m3 kokoisia.
Kysymys metaanista.
Vakio metaanipäästö kumuloituu varastomaksimiinsa 24 vuodessa ja kun vakio päästö jatkuu, metaania tulee varastoon sama määrä mitä sieltä poistuu, niin miksi metaanipäästön ekv=30 100 vuoden periodilla on 1/3 20 vuoden periodin (ekv=90) lämmittävästä vaikutuksesta, vaikka metaanivarasto pysyy koko ajan maksimissaan senkin 100 vuotta.
Häkkisellä taisi olla siihen vastaus.
Aleneva: Muokkausvelvoite avohakkuun jälkeen, Trico ilmaiseksi ja hirvikantaa alemmaksi. Noilla toimilla kasvaisi hiiilinielut ja puustomäärät mukavasti tulevina vuosina.
Juuri näin. Lisäksi tukeaa ojitusalueiden pintaturpeen hautaamiseksi pohjaveden alapuolelle niillä korpimaiden hakkuuaukoila, joissa CO2-maapäästöt voivat olla +20 tn/ha.
