Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Se on vissi ero kun on oma valuutta kruunu. Jos olisi markka käytössä niin kilpailukykyä voitaisiin ylläpitää.
Vasemmistossa ja ay-liikkeessä oltiin aina pöyristyneitä devalvaatiosta, joka heidän mielestä oli tulonsiirto köyhiltä suurpääomalle.
Tottahan tuo oli. Markan devalvaatiolla laskettiin palkat kilpailijamaiden tasolle, että tärkein suomalainen vientiala metsäteollisuus voisi jatkaa toimintaanssa ja työllistää.
Vasemmisto ja beljakovilainen ay-liike olisi surutta lopettanut metsäteollisuuden ja kaiken muunkin teollisuuden Suomesta, sillä sehän oli Aleksei Beljakovin opin mukaista, että Suomeen olisi saatu suurtyöttömyys ja vallakumoukselle otollinen tilanne. Siinä sekasorrossa, jonka työläiset itse olivat aiheuttaneet ymmärtämättömyyttään, kommunistit olisivat voineet kaapata vallan.
Apli sen sanoi, puusta on voittoa tuottavien yritysten varaa maksaa, työstä ei.
Eikö Nostokoukku ymmärrä sitä, kun puunhinta Itämeren alueella on sama niin Ruotsille kuin Suomelle, niin Suomen korkeammat palkkakustannukset vievät ensin Suomen metsäteollisuuden kannattavuuden rajoille ja täällä pitää tehtaita sulkea tai ryhtyä saneeraamaan niistä palkkakustannuksista kuten Metsägroup nyt. Miksi ne ruotsalaiset ”paperityöläiset” suostuvat tekemään työtä 0,6-osalla Suomen palkkatasosta? No ne ovat viisaampia kuin Nostokoukku ja pitävät palkkatason kilpaijamaiden tasolla, että oma työ säilyisi. Miksi Nostokoululle ei riitä ruotsalainen palkkataso?
Kustannusrakenne suomalaisessa kemiallisessa puujalosteessa (kaikki työ on suomalaista, sillä tuontipanoksia on hyvin vähän) satamassa koko tuotantoketjun osalta on yritysvoiton ollessa 10%, niin loput ovat viime kädessä koko tuotantoketjun palkkakustannuksia.
Hyvä nyrkkisääntö metsäteollisuudessa on että, jos Suomessa palkat nousevat 10% enemmän kuin pilpailijamaissa, niin mailman markkinoilta pitäisi saada 10% parempi hinta että kannattavuus pysyisi ennallaan. Miksi kukaan maksaisi siksi enemmän, kun Suomessa palkat nousi?
Kaipolan tiedoitustilanteessa Anu Ahola kertoi ulkoisista tekijöistä, jotka vaikuttivat tehtaan alasajoon:
3. Palkkakustannukset Anu Aholan mukaan yksittäisen työntekijän työntekijän ansiotaso on Suomessa kilpailijoita korkeampi. Saksassa 3-vuorotyöntekijä ansaitsee 30 % vähemmän kuin Suomessa ja tekee 100 tuntia enemmän työtä vuodessa. Ja Ruotsissa 3-vuorotyöntekijä ansaitsee 40% vähemmän kuin Suomessa. https://areena.yle.fi/1-50608352
Suomen metsät voivat paremmin kuin koskaan ja Luontopaneelin käsitykset ovat hourailua. Lontoon NM on arvioinut Suomen metsäluonnon maailman parhaaksi monimuotoisuusindeksillä 96%, joka tarkoittaa sitä, kuinka lähellä alkuperäistä luontoa Suomen metsäluonto on. Tanskalla se oli 44%.
Punaisesta kirjasta:Jos uhanalaisuutta mitataan uhanalaisten lajien osuudella tutkituista lajeista, uhanalaistilanne on heikentynyt: vuonna 2010 valmistuneessa arviossa osuus oli 10,5 prosenttia, nyt 11,9. Tällä mittarilla heikennys ei kuitenkaan koske metsälajeja. Niiden uhanalaisosuus on yhdeksän prosenttia, mikä on sama kuin edellisessä arviossa.
Eihän tuossa mitään arvoitusta ole, ojitukset kuulostaa tehdyn niin, että kiintoaineen on pakko lähteä virtauksen mukaan.
Juuri näin. Ojitukset pitää suunnitella valuma-alueeksi, joka on tasainen ja silloin virtaukset ovat heikot ja vielä niin, että se on allas. Minulla nuo kaksi ojitusaluetta kahden puron välissä n. 5ha ovat myös altaita. Nyt on vedet häipyneet kuivan kauden jälkeen ja kestää monet sateet, että vettä tulee padon yli vasta, kun allas on vettä täynnä.
Kurki on osoittanut, että se ei tule ojitusalueilta.
Älä vääristele.
Suot ja valuma-alueet poikkeavat toistaan paljon. Toiset päästää enemmän mutaa kuin toiset.
Ainoa mitä olen sanonut Nostokoukun suosta on, että tuo kovin mudan päästäjä Ojakorpi on samassa sarjassa Nostokoukun ojitetun suon kanssa, kun pilasi järven.
Ja ojitusalueet puhditavat ilmasta tulevaa typpilaskeumaa.
Ei näy olevan Leena Fineriä luennoitsijoiden joukossa Tapion vesiensuojelupäivillä.
Mika Nieminen on.
https://www.metsatieteenaikakauskirja.fi/article/22001
Johdanto
Metsätaloutta pidettiin aiemmin verraten vähäisenä vesistökuormittajana (Finér ym. 2010). Syynä tähän oli se, että metsätaloudella ei ajateltu olevan pitkäaikaisia vaikutuksia vesistöjen ravinnekuormitukseen. Esimerkiksi ensiojituksen vesistökuormituksen ajateltiin 10–20 vuodessa palautuvan samalle tasolle kuin luonnontilaisilla soilla (Heikurainen ym. 1978; Heikurainen ja Joensuu 1981). Käsitykset muuttuivat 2010-luvun lopulla, kun Nieminen ym. (2017, 2018c) osoittivat, että kuormitukset ojitetuilta soilta olivat vielä useiden vuosikymmenien kuluttua ojituksesta selvästi kohonneita luonnontilaisiin soihin nähden.
Nyt kuitenkin on käynyt niin, että Mika Niemisen tutkimuksetovat ilmeisesti joltain yhdeltä suolta tai valuma-alueelta ja yleistetyy koskemaan kaikkia, joka ei siten pitänytkään paikkansa.
Finerin ym 2010 tutkimus pitääkin paikkansa ainakin valuma-alueiden tarkastelun pohjalta tehtyn eli metsätouden valuma-alueiden (paljon suo-ojituksia) kuormitus laskee luonnontilaisten valuma-alueiden tasolle 10–20 vuodessa.
https://vesitalous.fi/wp-content/uploads/2016/02/VT1601_.pdf
Nuokin kiintoainekuormitukset tulevat uudelleen arvioitaviksi.
Kiintoainekuormitus seitsemältä (7) metsätalouden valuma-alueelta kuudestatoista (16) valuma-alueesta jäävät alle luonnontilaisten kolmen valuma-alueen keskiarvon.
Tuo Ojakorven valuma-alueen kiintoainekuorma on 10-kertainen ja yhteensä kolmelta metsätalouden valuma-alueelta tulee sen verran enemmän kiintoainetta, että tarvitaan toimenpiteitä.
Ilmeisesti Nostokoukun suovaluma-alue on samassa luokassa Ojakorven kanssa, kun pilasi järven.
Kolmentoista (13) metsätalouden valuma-alueen kiintoainepäästöt ovat niin lähellä ja seitsemän (7) niistä alemmat kuin luonnontilaisten valuma-alueiden keskiarvo, että niissä ei tarvita toimenpiteitä. Sisältäisivätkö vain vanhoja ojituksia?
Vain kolmessa tapauksessa tarvittaisiin toimenpiteitä. Joko valumavedet ohjataan jollekin alemmalle luonnontilaiselle suolle. Tai valuma-alueen ojitukset jaotellaan pienempiin valuma-alueisiin ja vesien poisto (kunnostusojitus) pitempien vaakatasossa olevien sammaloituneiden ojien kautta, johonkin yhteiseen ojaan ensin, joka purkautuu sitten ympäri vuoden virtaavaan puroon.
https://vesitalous.fi/wp-content/uploads/2016/02/VT1601_.pdf
Aivan normaalia.
Hiidenportin kansallispuistossa olevan luonnontilaisen Liuhapuron valuma-alue näkyy olevan pahin TOC-kuormittaja.
Kun huomioi reilusti suuremman sadannan esim. Kivipuron valuma-alueella verrattuna luonnontilaisen Liuhapuron valuma-alueeseen, Liuhapuron valuma-alueen TOC (humus)-kuormitus nousee suurimmaksi kaikista mitatuista.
Totta kai alla kasvavat koivut kelpaavat kunhan järeysvaatimukset täyttyy ja kannattaa raivata harvemmaksi, että kasvavat kuitukokoon, jos sitä kasvaa.Raivasin alkukesästä aukon laidan männikköön harvennuksen 0,5 ha kannoista lähteneitä hyväkasvuisia koivuja pituus 5m vähän etäämmällä olevien mäntyjen väleihin. Ehtivät hyvin siihen mennessä kuitukokoon, kun päätehakkuu koittaa.
Täällä päin yleinen näkymä tuoreilla mailla männikon 2 harvennuksen jälkeen on, että kantolähtöistä vesakoivua syntyy valtavasti ja kasvu on hyvää.
