Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Olen jo postannut tätäkin vastausta monesti Aki Ikoselle, mutta ei vain julkaista.
Aki Ikonen:”Mature metsän koealueella kovakuoriaisia oli vähiten, 1153. Overmature metsän koealueella kovakuoriaisia oli 1384 ja old growth metsän koealueella eniten, eli 1838 kovakuoriasta. Lajeja oli 553, joista 232 on lahopuuriippuvaisia.”
Lainaus Martikaisen tutkimuksesta.”Kun näytteet yhdeksältä näytealalta yhdistettiin, lahopuuriippuvaisten lajien lukumäärä oli 134 mature metsissä, 167 overmature metsissä ja 200 old growth metsissä.”
Eli kovakuoriaislajeja oli muissa metsissä mature 134 ja overmature 167 sekä old growth metsissä 200. Ilmeisesti menevät päällekkäin, mutta lahopuuriippuvaisen lajin ero 33 old forestien hyväksi ei ole kovin suuri ja se sulaa vielä, kun huomioi ei-lahopuuriippuvaiset lajit.
Lainaus tutkimuksesta: ””Kumulatiivinen ei-lahopuuriippuvaisten lajien määrä oli pienin mature metsissä, keskitasoa old growth metsissä ja korkeimmat overmature metsissä (kuva 1b).””
Kun ei-lahopuulajeissa overmature metsissä lajeja oli enemmän kuin old growth metsissä, tämä jo tasoittaa old growth metsien edun lajimäärissä, sillä overmature metsissä oli enemmän lajeja kuin vanhoissa (old growth) metsissä.
Lisäksi puuttuu vielä nuoremmat metsien ikäluokat kuten avohakkuualueet, joissa ei-lahopuuriippuvaisia lajeja Siitosen tutkimuksen mukaan oli 4-kertainen määrä kuin mitä vanhoissa metsissä (old growth).Martikaisen tutkimus ei tue käsitystä, että vanhoissa metsissä (old growth) olisi enemmän kovakuoriaislajeja kuin muissa metsissä (nuoremmat metsien ikäluokat).
Siitosen ym tutkimuksesta lause ”Toisaalta lahopuuta tarvitsemattomien kovakuoriaislajien lukumäärä väheni puuston määrän kasvaessa: täystiheissä vanhoissa metsissä lukumäärä oli noin neljännes avohakkuualoihin verrattuna” taas jäi huomiotta.
Ja kysymys tässä on vain yhdestä tyypillisimmästa lahopuulajista kovakuoriaisista eikä nekään näytä olleen lajimäärältään suurempi vanhoissa metsissä verrattuna muihin metsiin.
Suomen beljakovilainen ay-liike on tehtaillut Suomeen miljoonia työttömiä historiansa aikana kilpailijamaita korkeammilla palkankorotuksilla.
Minä kannataan vastuuta ottavaa pohjoismaista ay-liikettä.
Nytkin kartonkitehtaissa Suomessa palkankorotusvatimukset ovat kiinalaisen kuukausipalkan suuruiset. Ei ole ilme, että kiinalainen kartoni käy maailmalla kaupaksi ja tuottaa kiinalaiselle tehtaalle voittoa, mutta suomalaiselle tehtaalle palkanrotukset ovat kohtalon kysymys.
Hallituksen periaatepäätös vanhojen metsien kriteereistä sitoo vain nykyistä hallitusta, SDP:n kansanedustaja Pinja Perholehto sanoo.
Vieläköhän niitä silloin on jäljellä?
Ja sitten vasemmistoliitto ehdottaa kaikkien valtion metsien suojelua.
Vasemmistoliiton mukaan metsien ja metsäluonnon tila on Suomessa hälyttävän huono. Hakkuita pitäisi vähentää ja kaikki valtion metsät asettaa tiukan suojelun piiriin.
Yritin vastata kolme kertaa eilen ja tänään tähän postausta vähän muuttaen Hesariin Aki Ikoselle, mutta siellä päättivät etteivät julkaise,
Aki Ikonen ja Toni Amnell voivat sen lukea sitten täältä.
Aki Ikonen: ”Juha Siitosen ja Petri Martikaisen kovakuoriaistutkimuksissa vanhoissa metsissä ei tapahtunut mitään kovakuoriaisten lajikatoa, päin vastoin, vanhoissa metsissä tavataan paljon lajeja, jotka ovat muissa metsissä harvinaisempia.
Ei tutkimustuloksia sen kauempaa tarvitse hakea.”Eipä tosiaankaan tarvitse hakea kaukaa.
Tuossa Siitonen ym tutkimuksessa ei-lahopuuriippuvaiset kovakuoriaislajit romahtivat 1/4 osaan vanhoissa metsissä verrattuna avohakkuualueisiin. Löytyy netistä haulla sivu 33 ”Ekologinen kestävyys, ympäristönmuutos ja metsätalous”Martikaisen tutkimuksissa kolmessa eri ikäisessä metsätyypissä mature (95-120), overmature (120-160) ja old growth (>160) kovakuoriaislajeja kahdessa nuoremmassa metsätyypisssä yhteensä oli enemmän kuin vanhoissa metsissä. Löytyy netistä haulla:”Species richness of Coleoptera in mature managed and old-growth boreal forests in southern Finland”
Kasvitieteilijä Seppo Vuokon mukaan kasveja (juuret maassa) avohakkuulla on yli 100 ja reilusti enemmän kuin vanhoissa metsissä n. 30.
Taulukon 5 mukaan ensisijainen elinympäristö vanhat metsät olivat vain 1163 lajille, kun muut metsät oli ensisijainen elinympäristö 8366 lajille ja että näiden vanhojen metsien lajien uhanalaisuus oli vielä 5-kertainen muiden metsien lajien uhanlaisuuteen nähden. Vanhat metsät eivät olleet niillekkään hyvä elinympäristö.Ja Punaisen kirjan mukaan Vanhat metsät voidaan vielä korvata lahopuulla muissa metsissä.
Jo nämä esimerkit upottaa vanhojen metsien hypen lajien monimuotoisuudesta.
Ohjelma tuli uusintana. Kaksi miljoona vuotta sitten ilman CO2-pitoisuus oli 4 ppm eli nykyistä tasoa ja Grönlannin pohjois rannikolla kasvoi metsää ja eli kameleitakin. Silloin vielä merivirrat lämmittivät maapallon ilmastoa ei 4ppm CO2-taso, sillä Väli-Amerikan kannas oli auki Tyynelle merelle. Kun kannas sulkeutui 1 milj. vuotta sitten ilmasto kylmeni alkoivat kylmät jääkaudet ja lämpimät interglasiaasit vuorotella.
Tällä alueella muutama sata kilometriä pohjoisnavalta puolet vuodesta oli pimeää ja puolet valoisaa, mutta elämä kukoisti. Nykyään tuo alue on paljasta kylmäaavikkoa, jossa ei sada.
https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S0304380012005972
Scientistin linkistä Swedish Forest Soil Inventory (SFSI) on mittannut vuonna 2000 Ruotsin metsien kivennäismaiden hiilen (C) määrän olevan keskimäärin 73-+10 tn/ha. Malleilla sama (Jasso 07) 69+-9 tn/ha ja (Q) 67+10-9 tn/ha.
Epävarmuus hiilen määrällä on noin +-10 tn/ha.
Linkistä tietoa, että maapallon ilmakehän hiileen määrä jää 1/3 osaan maaperään sitoutuneesta hiilestä ja verrattuna maapallon kokonais biomassaan hiiltä maaperässä on 2-kertainen määrä ja boreaaliset metsät ovat suurempi hiilivarasto kuin muut metsäekosysteemit.
Tukea Ilvesniemen näkemykselle, että turvemaapäästöt ovat epätarkkoina poistettava lskelmista, linkki ei anna, koska käsitteelee vain kivennäismaita.
Ruotsin metsien keskimääräinen runkopuukuutiomäärä on 3500 milj.m3/23,5 milj.ha= 150 m3/ha. Sen sisälmä hiilen määrä on:
Lakelma: 150 m3*1,2==180 m3, joka kuivatilavuuspainolla kerrottuna on 0,42*180=72 tn, josta puolet on hiiltä (C) 36tn/ha.
Suhde maan päällinen hiili 36 per maanalainen hiili 70 on silloin 34/66. Ei ihan sama, minkä Ilvesniemen Biosoil-tukimus antaa 40/60.
Suomesta voisi ainakin viljanviljelyn lopettaa. Kyllä Ukraina pystyy helposti täyttämään 5,5 miljoonaisen kansan viljantarpeen.
EU-jäsenmaana Suomi voi sanella omat ehdot Ukrainan maataloustuotteille. Eikä Ukrainan kannata ruveta maatalousviennistä EU-alueele riitelemään, sillä vientihän on vetänyt nykin ja ostajat ovat olleet tähänkin asti muualla.
Kannattaa muistaa huoltovarmuus, kun Venäjä.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/a988ee43-2fb6-4560-98d9-0fd31a8f716e
Tuulenkaadot ovat oivallinen alusta kirjanpainajan lisääntymiselle. Niiden korjaaminen metsästä on kuitenkin aikaa vievää. Puun kuoren voisi myös kuoria pois, mutta siihenkin uppoaa aikaa.
”Tuulenkaadon juurten katkominen moottorisahalla vie aikaa vain muutaman prosentin verrattuna puun kuorimiseen. Ero työmäärässä ja ajassa on valtava”, Gullberg kertoo ATL:lle.
Kaatuneen kuusen juurten katkominen ei liene ongelmatonta, mutta katkaisu tyvestä onnistuu aina. Kaatuneet kuuset kannataa katkaista heti että juuriyhteys katkeaa olipa ajakohta mikä hyvänsä. En tosin ole luottanut juurien katkaisun tai tyven katkaisun toimivuuseen, vaan karsinut kuuset, pätkinyt, läjännyt kasaksi ja muovi päälle.
