Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Pyrähtelevät jo muutaman päivän ikäisinä ja lentävät 2-3 viikon ikäisinä.
Varhaiskypsiä ovat.
Siirryn tänne.
https://areena.yle.fi/1-76601113
Suomen järvet ovat alkaneet muuttua ruskeiksi ja yksi keskeinen syy vesistöjen tummumiseen on soihin kaivetut ojat, joita maastamme löytyy pitkälti toista miljoonaa kilometriä. Luontotoimittaja Markku Sipi haluaa selvittää, millaisia hyötyjä ja haittoja turvemaiden ojituksista on seurannut ja miten näitä ongelmia voitaisiin ratkaista.
Täyttä roskaa.
Ohjelma näkyy elävän menneisyydessä. Kaikki vesien humusväri tulee soiden ojituksilta.
Nämä vesistöasiat on täällä jo selvitelty. Linkit ” MetsäVesi-Raportti 2020″ ja ”Vesitalous 1/2016 sivu 29”
Empä olisi uskonut, että saan Panu Halmeelta tukea ojituksilta tuleville ravinnekuormituksille. Ovat merkityksettömiä.
Panu Halme toteaa, että ojitukset eivät aiheuta kovinkaan suuria ravinnepäästöjä ja jättää niistä puhumisen. Hesarissa ravinnepäästöt kyllä on arvioitu merkittäviksi ja niitä paisuteltu, että uhkaavat Itämerta.
Ja siinä on oikeassa, mutta humuskuormiuksesta TOC vesiin hänellä on vanhaa tietoa. MetsäVesi raportissa mainitaan, että ensimmäistä kertaa mukaan on otettu myös humus-kuormituksen vaikutus. Panu Halme ei mainitse mitään metsistä tulevasta TOC taustakuormituksesta, jotka ovat n. 95% kaikista TOC-päästöistä eli tuo osuus 95% ruskeasta väristä vesiin tulee muualta kuin metsätalouden ojituksista. Eli ei tiedä niiden olemassaolosta mitään, kun ne vasta on otettu mukaan vesistökuormitusten vaikutuksiin. Metsätaloudelle jää vain n.5 % ja ojituksille vielä vähemmän, sillä tuossa on mukana myös ojitusalueila kasvavat metsät, joilta juuri sitä metsien taustakuormitusta tulee.
Toimittajan uteluun ojien vaikutuksista metsäkanalinnuille, hän mainitsee että voisi puhua jotain 1-10% poikaskuolleisuudessa ja lienee oikeassa, sillä poikaset jo parin päivän jälkeen kuoriutumisesta pyrähtelevät jo siinä määrin, että etteivät mihinkään sammaloitunesiin ojien pohjiin jää jumiin.
https://www.hs.fi/taide/art-2000011594431.html
Timppa pääsee tekemään hyvää työtä, kun hänen kaikki kommentit julkaistaan.
Minun väittely katkeaa siihen, että Toivanen ja Tuomela saa viimeisen sanan.
Säälittävää, kun Hesarin suosikkiväittelijät ovat nyt mistäään ymmärtämättömät Heidi Toivanen ja Kimmo Tuomela, jotka kyllä saavat läpi kaikki huuhaa kommenttinsa läpi.
Vuonna 1899 alkoi Sortokausi. Helmikuun Manifestiussa Suomen Suuruhtinaskunta lakkautettiin ja Suomesta tuli Venäjän maakunta. Siihen loppui edistys, kunnes Suomi 2017 sai itsenäisyyden ja lopullisesti itsenäistyi valkoisten lyötyä punaiset kansalaissodassa.
Venäjä se Venäjän vallan alla on vain taatunut ja taantuu edelleen.
Kuuden hehtaarin ojitetun alueen (ojien väli 15 m) hakkuut pitäisi tapahtua kevättalvella. Naapurin metsiä tulee hakkuuseen mukaan 10 ha. Neljä hehtaaria monenlaista kuusella olevia kivennäismaita käsittelyyn, aukkoa, ylispuiden poistoa (isojakin 2 m3), harvennuksia ja loput pari hehtaaria turvemaamäntymetsien ensi harvennuksia. Alueelle ei tule viljelytoimia.
Muualla jo vanhempien 20 ha taimikoiden hoitoa ja samalla Tricon ruiskutuksia. Lumet suli metsäteiltä, joten näyttäisi, että joulukuun ajan pääsisi autolla palstojen viereen.
En tiedä kertoa. Arvelisin, että ovat murskanneet niin paljon hussen myyttejä, ettei taida enää olla mielessä yhtään.
Voi turkanen sentään.
Luonnon Natura suolta tuleekin ruskeaa vettä.
Ja ennallistetulta suolta metaanipäästö voi olla +20 tn-ekv/ha.
Linkki: https://www.metsalehti.fi/lukijoiden-kuvat/humusvari-pintavedesta-katoaa-nopesti/
Suojeltu, vaikka ei ole mitääjn suojeltavaa.
Kuusi ja maapinnalla joku sammal. Seppo Vuokon mukaan voisi olla enintään noin 30 kasvilajia, joilla juuret maasssa. Kuva on tosin syksyltä. Minulla vähän samanlaisessa varjostavassa kuusikossa metsän sisällä näkee keväällä metsätähtiä, ketunleipää ja jotain sammalta. Ei mustikkaa. Ei mitään marjoja. Yhtään poimittavaa sientäkään en ole nähnyt koskaan. Reunametsässä missä valoa sitten enemmän lajeja.
Maan alla voisi sitten olla kuusen mykoritsasienilajeja parikymmentä.
Kovakuoriaisten lahopuulajeja on n. 200 kaikista kovakuoriaislajeista n. 600. Kun ei ole lahopuuta, ei niitäkään ole.
Turvepelloille joidenka turvepaksuus on elle 1m suosittelen kivennäispohjamaan nostamista kauttaaltaan pintaan. Savettamista jo tehdään syvemmilläkin turvepelloilla ja siihen hommaan yrittäjiäkin löytyy. Vettäminen on huono ratkaisu. Ei ne pellot kestä raskaiden koneiden painoa. Metsäojille karuimmilla suo-ojituksilla ei tarvitse ruveta patoja rakentamaan, sillä tämä Ojasen tutkimus näyttäisi, että hiilipäästöt n.60 cm ojilla olisi vielä plus miinus nolla. Allastyyppinen muutaman hehtaarin tasainen ojitusala myös olisi hyvä esim. 30cm padotuskorkeudella.
https://tuhat.helsinki.fi/ws/portalfiles/portal/65329323/Akatemiaklubi_160316_Paavo_Ojanen.pdf
Rehevillä turvemailla nimenomaan pitäisi uudistaa avohakkuilla ja naveromätästyksellä, että taimet lähtee hyvään kasvuun ja joka nostaa pohjaveden pintaa ainakin ensi harvennukseen saakka, jonka jälkeen puut haihduttamnalla pitää pohjaveden lähellä pintaa. Syvempää ojitustakin tarvittaneen ja maaston tasaisuuden mukaan voisi sitten suunnitella suureman alan myös niin, että se olisi esim 30 cm allas, jossa ojan pohjan turve kävisi padosta. Tällöin kuivan kesän aikana altaasta ei olisi vesipäästöjä eikä normaalit sateet nostaisi vesipintaa yli padotuskorkeudenkaan. Olisin vähemmän huutoumapäästöjä.
Ojasen ym rehevän Lettosuon tutkimus alla tukee tätä mallia, sillä turvemaapohjan CO2-nielu toisen vuonna avohakkuun jälkeen pintakasvillisuuden elvyttyä oli jo -3.0 tn/ha/v. Miten kauan kestänee noin suuurena, mutta jatkettuna matalilla naveroilla ja puiden haihduttamisella päästään kiertoaikana varmasti alemmalle päästötasolle. Ehkäpä jo plus miinus nollaan.
https://bg.copernicus.org/articles/16/3703/2019/#&gid=1&pid=1
