Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Hesarissa ja Sykessä tämä valehtelu on yleistä.
Nyt pitää valmistua tuleviin vaaleihin ja oikaisemaan niitä. Valheista ei tule olemaan puutetta.
https://luontotyyppienuhanalaisuus.ymparisto.fi/lutu/#/p%C3%A4%C3%A4ryhm%C3%A4t/Mets%C3%A4t
Metsätyypppien uhanalaisuus:
Karukkokankaat (EN)
– uhanalaistammisen syyt: rehevöittävä laskeuma, kuloalueiden väheneminen, lahopuun puute
Kuivat kankaat (EN)
– uhalaistumisen syyt: paloalueiden puute, rehevöittävä laskeuma, lahopuun puute
Kommentti. Empä ole huomannut näiden jäkäläkankaiden olevat mitenkään uhanalaisia. Samalta näyttävät. Hyväpuoli on se, että uudistuvat itsestään.
Eikö metsäpalot ole uhka kaikille metsätyypeille, että ne pitää aina sammuttaa ei antaa palaa. Lahopuun saantikin on helppoa. Typpilaskeuma on vain hyväksi, sillä rehevyys lisää monimuotoisuutta.
On hupaisia syitä.
Nyt avautuu.
Aamulla oli jotain häiröitä.
Mitähän tässä välillä, kun olin poissa, on tapahtunut?
Minulla ei näy enää kommentit tässä MT:n lukijalta (Leif Schulman & Riikka Paloniemi) kirjoituksessa.
Kehottaa kirjautumaan.
Joo kommentit ovat tallella.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipide/72799ee2-09ac-464d-8fee-234f160df659
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mi
Leif Schulman pääjohtaja
Riikka Paloniemi tutkimusjohtaja
Suomen ympäristökeskusLähes puolet Suomen luontotyypeistä on arvioitu uhanalaisiksi, eikä luontokatoa ole onnistuttu pysäyttämään, vaikka Suomi on siihen sitoutunut. Ennallistamisasetuksen toimeenpano on yksi keino pysäyttää luonnon köyhtyminen.
Ompa järkyttävää tekstiä Sykeltä.
Tällaista valheellista sumutusta, joka pitäisi ottaa tosiasiana.
Vain kommentti näkyy olevan olevan tosiasiaa.
Luken pitkäaikaisseurannat osoittavat, että kestää peräti 37–69 vuotta, ennen kuin uusi puusto on sitonut sen verran hiiltä, että maaperän hiilivarasto palautuu ennalleen.
Tässä Luken ravinteikkaan Lettosuon aukkohakkuualue muuttui nieluksi noin 10 vuodessa. Ennen hakkuuta alue oli hiilinielu ja koko kiertoaikana myös hiilinielu. Suurin osa nielusta aluksi tuli maapohjan kasvustosta ja myöhemmin puuson kasvusta.
Partial cutting of a boreal nutrient-rich peatland forest causes radically less short-term on-site CO<sub>2</sub> emissions than clear-cutting
Teemu Tahvanaisen tutkimus ei ole mittauksiin perustuva, vaan hänen omaan mallinnukseen tiedoilla, joita hän on poiminut oikeista tutkimuksista.
Luonnon suon elävän rahkasammalen biomassa kutistuu 1/10-osaan hapettomassa tilassa prosessissa, jossa turve syntyy. Eli rahkasammalen yhteyttämistuotteisiin käyttämästä CO2 palautuu takaisin ilmaan 9/10 osaa, josta 1%..5% on metaania CH4. Nyt kun metaanipäästö alkaa, niin 28-vuoden periodilla ekv-kerroin on 100, joka nostaa nämä CO2-, CH4-päästöt suuremmaksi kuin mitä turpeeseen sitoutuu hiilidioksidia.
Yleisesti hyväksytty suon tieteellinen ilmastoteoria.
Luonnonvaraisen suon kehittyminen ilmastoa viilentäväksi nettohiilinieluksi kestää tyypillisesti tuhansia vuosia.
Ennallistettu suo on luonnon suon alkutilanne, joka muuttuu tuhansien vuosien aikana vasta ilmastoa kylmentäväksi.
Tulosten mukaan ennallistaminen tuottaa arviolta kahdesta kuuteen hiilidioksiditonnin vuotuisen viilentävän vaikutuksen hehtaaria kohden sadan vuoden tarkastelujaksolla.
Eihän Suomen luonnon suotkaan ole nielu Luken laskelman mukaan seuraavan 100 vuoden aikana. Miten sitten vasta ennallistettu suo?
Metsien runkopuumäärä on noussut sotien jälkeisestä ajasta 1100 milj.m3.
CO2-varasto on tullut lisää 1,3*1100 Mtn= -1430 Mtn.
Euroopan unionin päästökauppajärjestelmän mukainen hiilidioksiditonnin (CO2) hinta pörssissä liikkuu tällä hetkellä noin 84 – 87 euron tuntumassa per tonni.
Rahaksi muutettuna yhteensä 85*1430= 121,55 miljardia.
