Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Jos sellunkeittäjä tuottaa työpanoksellaan työnantajalle yli 3 miljoonaa euroa lisäarvoa, eikö hän ole silloin palkkansa ansainnut.
Tuon voi ymmärtä niin niin väärin, että yksi selluköpi vuosipalkallaan tuottaa yritykselle voittoa 3 miljoonaa.
No ei tuota, vaan siinä on mukana kaikki palkkakustannukset kannolta vientisatamaan. Metsäteollisuuden tuotteiden maailmamamarkkinahinnassa satamassa kaikki kustannukset ovat suomalaisia palkkustannuksia, kun tuotteen vientihinnasta vähennetään voitto. Eli jos metsätuotteen kaikkien valmistusvaiheiden kannolta satamaan voitto on 10 %, niin loput kustannukset 90% ovat suomalaisia palkkakustannuksia karkeasti ottaen.
Jos suomalaiset palkkakustannukset nousevat 11% enemmän kuin kilpailijamaissa, niin suomalainen metsäteollisuus on tappiolla.
Tätä esimerkkiä kun pitää mielessä, niin on jo vähän viisaampi.
Jos sellunkeittäjä tuottaa työpanoksellaan työnantajalle yli 3 miljoonaa euroa lisäarvoa, eikö hän ole silloin palkkansa ansainnut.
Mikä ihmeen 3 miljoonaa per selluköpi?
Viime vuoden koko Metsä-Groupin tulokseen selluköpien lakkoilu aiheutti 60–60 tappiot ja muut metsäyhtiöt mukaan lukien satojen miljoonien tappiot. Siinä selluköpien beljakovilainen lisäarvo.
Viime vuonna Metsä-Goupin sellu ja puutavaratoiminnan tulos oli 5,9 miljoonaa.
Tehoton pääoma. Siinä hän ihmettelee miksi Suomen talous pelastettiin ennen kerta toisensa jälkeen palkkoja alentamalla.
O joi joi joi. Beljakovilainen Taistolaiskommari Matti Pohjola. Oli varmaan Beljakovin luennoilla 1970-luvun alussa.
Matti Tapani Pohjola (s. 4. marraskuuta 1950 Kymi) on Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun taloustieteen professori. Hän valmistui yhteiskuntatieteiden maisteriksi Tampereen yliopistosta vuonna 1973
Ei Suomen nimellispalkkoja alennettu, vaan markan devalvaatiolla Suomen palkkatasoa elennettiin kilpailijamaiden tasolle ja oli pakko tehdä, sillä kilpalijamaita korkeammat palkankorotukset olivat vieneet Suomen metsäteollisuuden ja metallin tappiolle ja ilman markan devalvaatiota Suomen päävienti olisi loppunut. Suomen talous ja hyvinvointi olisi kokonaan toisella tasolla, jos Suomessa olisi ollut vastuuta ottava pohjoismainen ay-liike eikä beljakovilainen.
Linkki: https://www.metsalehti.fi/uutiset/uusi-sahalinja-kasvatti-kuhmo-oyn-liikevaihtoa/#5dfaa1a5
Linkistä toimitusjohtaja Tommi Ruha :”Raaka-aineen hinnannousulle ei ole minkäänlaista varaa, vaan hinnasta tulisi saada kymmenen prosenttia pois, jotta tähän toimintaan tulisi jotain järkeä.”
Totta ettei puun hinta voi olla ainakaan kilpailijamaita korkeampi, kun vähennetään tuotantopaikan etäisyyden aiheuttamat kustannukset keskuksiin.
Tämä Ilmastopaneelin ja Luontopaneelin julkinen painostus hakkuiden vähentämiseksi vielä nostaa hintoja entisestään.
Paneelit toimivat Putinin sodan tukemiseksi kuten Venäjän hyödylliset idiootit konsanaan. Hybridin kaksoisvaikutuksen vetonaula ilmasto tässä on se hyvä osa, jolla kansanjoukot houkutellaan mukaan kannattamaan hakkuiden vähentämistä, jonka seurauksena tulee se varsinainen hybridin toinen osa Venäjän tavoite aiheuttaa Suomen taloudelle vaikeuksia, joka taas vähentää Suomen mahdollisuuksia auttaa Ukrainaa sodassa ja samalla auttaakin Venäjää.
Tällaisia muita Venäjän hybridivaikutuksien vetonauloja ovat olleet pakolaisten auttaminen ja pakankorotukset. Kukapa ei pakolaisia hauaisi auttaa ja kenelleppä ei palkankorotukset kelpaisi.
Venäjä niitä on sitten hyväuskoisille maille tarjonnut siinä määrin, että on syntynyt venäjämielisiä puolueita vastustamaan maahanmuuttoa, jotka hajoittavat maita ja Euroopan Unionia.
Neuvostoliiton Suomen suurlähttiläs Aleksi Beljakov neuvoi suomalaisille ay-liikkeille, miten kilpailijamaita korkeammilla palkankorotuksilla saavutetaan ay-liikkeen tavoite sosialistinen Suomi, sabotoimalla kilpailijamaita korkeammilla palkankorotuksilla Suomen taloutta, joka aiheuttaa viennin hintakilpailykyvöttömyyden ja sitä kautta työttömyyttä ja palkkaiflaatiota, jotta saadaan vallankumoukselle otollinen tilanne.
Kirjailija ja luonnonsuojelija Juha Kauppinen sanoo, että olisi toki hyvä, että meillä olisi sellainen ikoninen hahmo kuin Tero Pitkämäki, joka puhuisi paikkansa pitäviä asioita metsistä.
https://www.is.fi/yleisurheilu/art-2000011175766.html
Huvittavaa tuossa hyökkäyksessä keihämiehiä vastaan on vastaukset heidän epämääräisiin metsäheittoihin. Mitä maapohjanielujen asiantuntijoita Panu Halme ja Sampo Soimakallio ovat?
Onko olemmassa tutkimuksia luonnontilaisten metsien maapohjan hiilen suuruudesta verrattuna talousmetsiin? Ainakin kasvavat huonommin kuin talousmetsät ja samat puut sitten karikkeilla lehdillä ja neulasilla sitä hiiltä maapohjaan kerryttävät vuosisatoja, mutta talousmetsissä hakkuissa karikkeiden lisäksi tulee 10..15 vuoden välein hiiliryöppy kannoista ja juurista, jota luonnon metsiin ei tule.
Juontaja Vettanen sanoo, että Suomen metsissä on n.900 (oikea 833) uhanalaista lajia ja 90 lajia on kadonnut ja 2000-luvulla metsälajien uhanalaisuus on lisääntynyt ja että Töyhtötiainen ja Helmipöllö ovat uhanalaistuneet, jotka olivat yleisiä 20 vuotta sitten.
– yhtään metsälajia metsätalouden vuoksi ei Suomesta ole hävinnyt 50 vuoteen, joten ei ole mitään järkeä ottaaa asiaa edes esille
– metsälajien uhanalaisuus ei Punaisen kirjan 2019 mukaan ole lisääntynyt vaan pysynyt ennallaan 9%:ssa 2000-luvulla
– Töyhtötiaiselle laji.fi määrittelee elinympäristöksi ”kuivahkot ja sitä karummat kankaat” ja ”rämeet”, mutta uhanalaisuus onkin sitten yllätys yllätys ”vanhojen metsien puute”ja lisäksi lintu näkyy menestyvän Etelä-Ruotsin ja Keski-Euroopan ”petoaukeilla” paremmin eli ilmastolla on myös merkitystä
– Helmipöllö ei edes ole uhanalainen, vaan silmällä pidettävä ja sen parhaat esiintymisalueet näkyy olevan Suomessa Pohjamnaan peltoaukeilla rannikolla ja varsinkin Kokkolan kaupungissa, mutta uhanalaisuus Helmipöllölle tulee kuitenkin metsien uudistamis- ja hoitotoimenpiteistä
Nyt on Putinille viesti Trumpilta.
Valtionvarainministeri Bessent vannoo yhdessä Ukrainan kanssa tavoitteena olevan vapaa ja suvereeni Ukraina. USA jatkaa Ukrainan aseellista tukemista ja Ukraina saa uusia Patriot ilmapuolustusjärjestelmiä.
Yhdysvallat on sitoutunut auttamaan tämän julman ja järjettömän sodan lopettamisessa. Tämä sopimus viestii selvästi Venäjälle, että Trumpin hallinto on sitoutunut rauhanprosessiin, jonka keskiössä on vapaa, suvereeni ja vauras Ukraina, Yhdysvaltain valtiovarainministeri Scott Bessent sanoi.
Uhanalaisten lajien kannalta yksi metsäluontotyyppi on erityisen tärkeä eli lehto jossa elää yli 40 prosenttia suojelun kannalta tärkeistä metsälajeista.
Tuotakin voi tarkastella laji.fi:stä, minkälaisia lajeja nämä uhanalaiset lehtolajit ovat.
Kaksi havaintoa (2004 ja 1991) lajista ”Amphorophora gei” Suomessa kautta aikain ja uhanalaisuusluokka on vaarantunut (VU).
Kävin läpi ensimmäiset 20 uhanalaista lehtolajia ja näyttävät olevan joko toisenlaisen ilmaston tai pienen populaation lajeja, joita on mahdoton suojella.
Ruotsin metsähallituksen mukaan avohakkuu voi lisätä metsien kykyä kestää ilmastonmuutosta, luoda edellytykset metsän vakaalle kasvulle, ylläpitää metsän monimuotoisuutta, vähentää eroosiota ja maanvyörymiä, vähentää vesistökuormitusta sekä ylläpitää metsän sosiaalista käyttöä.
Tuhon olisi voinut vielä ottaa mukaan myös, avohakkuu vähentää luontokatoa, parantaa hiilinielua ja tarjoaa luonnonantimia.
