Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Katohan Perskelekin antaa kuulua itsestään eli minä jo luulin, että olisi lopettanut eli olisi ollut suuri ”menetys” palstalle.
Tikat ovatkin osaksi lahopuuriippuvaisia.
AJ laittoi lahopuumäärillä AI:n ja TA:n hiljaiseksi Hesarissa.
Minä kommentoin.
Amnell: ”””Miksi vähensit lahopuuta tarvitsevien lajien joukosta 910 lajia? Juurihan edellä Aki Ikonen mainitsi, että niitä on vanhoissa metsissä 1100 lajia. No, ehkä kerkisit lähettää oman kommenttisi ennen kuin hänen kommenttinsa julkaistiin”””Käy katsomassa Punaisesta kirjasta sivulta 43 taulukosta 5, mitä nuo n. 1100 lajia tarkoittaa. Ei ne ole uhanalaisia, vaan ensisijaisesti vanhojen metsien tyypillisiä arvioituja lajeja, jotka menestyvät siellä lahopuun vuoksi paremmin kuin muualla, mutta kyllä esiintyvät toissijaisissakin muissa metsissä, kunhan siellä on vain lahopuuta.
Aki Ikoselle, että lahopuuta noista AJ:n esittämistä luvuista tulisi vain 0,6 m3 per vuosi jo tarkoittaa jatkumona 10 vuodelle 6M3/ha. Lisäksi tulevat latvukset ja kannot toinen mokoma lisää eli ollaan jo 12 m3/ha luvuissa.
Virallisestihan kantoja ei edes lasketa lahopuuksi ainoastaan laho maa- ja pystypuu. Kannoilla on oma nimikko kääpäkin elinvoimainen ”kantokääpä”.
Vielä näisä ensisijaisesti 190 uhanalaisten lahopuusta riippuvaisten lajin suojelusta vanhoja metsiä suojelemalla on suurimmalla osalla lajeista täysin mahdotonta. Miten suojellaan lajia, josta lajitietokeskus kertoo, että siitä on muutama havainto Suomessa kautta aikain ja Euroopasta kymmenkunta eli laji on niin sanotusti luonnostaan pienen populaation laji, joka voi hävitä vuosikymmeniksi ja sitten lajin runsastuttua jostakin kumman syystä taas loydetään.
Sama on erilaisen ilmaston lajeilla, jotka Keski-Euoopassa ovat elinvoimaisia, mutta Suomen ankarassa ilmastossa niistä on vain muutamia havaintoja kautta aikain esimerkiksi viimeinen havanto 10 vuoden takaa. Mistä tällaiselle lajille niitä vanhoja metsiä osoitetaan suojeluun?
Suomen luonnon uhka on myös ”avointen alueiden umpeenkasvaminen”? Se uhkaa jo yksistään puolta kaikista uhanalaisista lajeista perinneympäristöissä 650 lajia, lehdoissa 377, harjumetsissä 75, paahderinteillä 58 ja paloaukeilla 25 yhteensä n. 1200 lajia .Uhanalaisluettelot ovat huijausta eli ”ponzi zcheme”, eikä niiden pohjalta pitäisi tehdä mitään johtopäätoksiä.
Totta se on, 190 uhanalaista lahopuulajia heiluttelee hallitusta ja valtakuntaa.
https://www.metsaan-lehti.fi/uutiset/luonto/lahopuu-on-kovakuoriaisten-ja-kaapien-koti.html
Luulisi, että UPM omilla istutuksillaan huolehtii jatkumosta.
ja tämän pitäisi alkaa näkyä uhanalaistilastoissakin lahopuuriippuvaisten lajien kohdalla.”
Empä usko, kun uhanalaisuus jo nyt on niin vähäistä miten yleensä luonnossa voi olla.
Ensisijaisesti on vain 190 lajia lahopuun vuoksi uhanalaisia, joista ainakin kääväkkäät voi siirtoistuttaa metsiin ja aukoille.
Liimatainen taas vaatii.
Vanhat metsät ovat arvottomia lajiköyhiä elinympäristöjä, joista vain tuholaiset pääsevät naapurin metsiin ja metsänomistaja joutuu ne sitten lain mukaan korvaamaan. Kaikki myrskyn kaatamat kuuset kannattaa aina kerätä pois metsistä, sillä lakikin sitä jo vaatii.
Vaatikoon Liimatainen mitä tykkää. Joutaisi mies jo haastaa oikeuteen Suomen metsien terveyden vaarantamisesta vaatimuksillaan.Greenpeacellehan USAssa luettiin jo 660 miljoonan sakot.
Toivottavasti GP luokitellaan USAssa terrorijärjestöksi pian.
https://www.naturvardsverket.se/data-och-statistik/skog/skog-tillvaxt-och-avverkningar/
Toisaalta nuo Ruotsin maanielut vuodelta 2011 olivat kivennäismaat -19 Mtn-ekv ja ”kuollut org”-13 Mtn-ekv yhteensä -32 Mtn-ekv ja hakkuusäästön 36 Mm3 nielu -32 Mtn eli
Yhteensä nämä -64 Mtn-ekv.
Ilvesniemen 40/60 periaatteella hakkusäästöstä laskien maanielut mukana olisi 2,5*36= – 90Mtn eli kerroin 2,5 olisi liian suuri. Jos käytetään kerrointa 1,8, niin metsämaan nielu olisi lähellä 1,8*36= -65Mtn-ekv.
Eli ruotsalainen laskenta ei mene ihan Ilvesniemen mallin mukaan 40/60, mutta tässä tarkentuisi suhteeksi 55/45 ja kertoimeksi 1,80.
Nyt ollaan asian ytimessä. Ruotsissa huomioidaan maapohjan hiilen korrelaatio eli pysyvä suhde metsän puumäärään nähden reilusti suurempana kuin Suomessa.
Korjattu laskelmaa.
Sen tiedän vanhojen ilmisten puheista, että 1930-luvulla on ollut vuosi, jolloin täälläkin maa oli lumeton huhtikuun alussa. Viimeksi sellainen kevät meidän aikana täällä oli vuonna 2015 tai 2016. Ei näiden kahden tapauksen välissä eikä viimeisen jälkeen ole ollut lumetonta jo huhtikuun alussa eikä tule tästä keväästään sellaista.
Eikö Scientist voisi laittaa suoran avautuvan linkin, jos kerran on löytänyt sellaisen eikä antaa jokin osoite ja katsele itse tuolta, jos löydät.
AJ:lle. Selvitetetäänkö tuolla sivulta 128 eteenpäin Ruotsin metsämaan suuria nieluja ”kivennäismaan” nielua ja ”kuolleen ogaanisen materian” nieluja jotenkin? Ruotsihan on laskenut maapäästöjä vuosittain suunnilleen +8 Mtn-verran viime vuoiin asti ja lienevät suhteessa Suomeen oikeat, kun Suomen vastaavat ovat +14Mtn-ekv:n.
Nuo Ruotsin kaksi suusta maanieluahan tässä olisi epäselvää, sillä ovat jo 35 vuotta olleet huomattava nielu eli maapohjan varastot ovat kasvaneet jo niin suuriksi, että voi jo kysyä, että vieläkö ne voi kasvaa, sillä niilläkin varastoilla tulee yläraja vastaan joskus.
