Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Mitä ihmettähän näissä keskutelupalstan asetuksissa taas on? Palautus painikkeella ei pääse enää takaisin siihen ketjuun, johon kommentoi.
Ei minulta tarvitse kysyä mitään, olen sama mieltä metsätalouden kuormituksista kuin, mitä tämä viimeinen julkaistu tutkimus ”MetsäVesi- hanke 2020” .
Sieltä kannattaa Nostokoukun ja tuon ”Metsätalouden vesistökuormitus: nykykäsitys ja tulevaisuuden menetelmäkehitys” kirjopittajien(Nieminen ym) kysyä, missä nyt mennään.
Niemisen typen kuormitustutkimukset ovat olleet luokkaa 15 000 …22 000 t/v vesistöihin. Sittemmin niitä on laskettu ensin 13 000 tonniin/v, sitten 8000 tonniin/v ja sitten vielä tässä viimeisessä MetsäVesi-hankkeessa 7300 tonniin /v.
Eli kolmasosaan. Tuossa valuma-alueiden vertailussa (ks linkki sivu 29) typen lisäpäästö on enää 200g/ha/v verrattuna luonnontilaiseen ja jo typpilaskeumaa tulee 2 kg/ha suoraan vesitöihin eli kymmenkertainen määrä.
Linkki sivu 29 : ”https://vesitalous.fi/wp-content/uploads/2016/02/VT1601_.pdf”
Tämä käsitys, josta lähdettiin ojitusten alkuvaiheissa ”soiden ojittamisen suuremman alkukuormitusten jälkeen palautuu kuormitus lähelle luonnontilaisten soiden kuormitusta”, on ollut oikea typen osalta, mutta liian pessimistinen humuksen osalta. Humusta tulee ojitetuilta metsätalouskäytössä olevilta valuma-alueilta vähemmän kuin luonnontilaisilta valumalaueilta, joissa soita ei ole ojitettu. ks yllä oleva linkki sivu 29.
josta lika nousee kuivalle maalle itsestään!
Myönnän, että Petkeskelesken intuitiivissä voinee olla näinkin, mutta todellisuudessa tulva keväisin nostaa helposti veden ylös ja tekee tulvajärven, jossa veden virtauksen hidastuessa ravinteet laskeutuvat metsämaalle lannoittamaan metsien kasvua. Luontohan tämän on keksinyt. Mutkitteleva puro pidentää veden kulkumatkaa niin, että veden pinta nousee helpommin ojasta ylös kuin suorasssa rännissä. Minä olen ennallistanut näitä rännejä kaivamalla ne takaisin serpentiinin muotoon. Mika Nieminen Lukesta pitää hyvinä ojavesien pudistustapana pitkää vaakatasoista sammaloitunutta ojaa ennen suurempaa virtavettä puroa ja parhaana ojavesien ohjaamista alempana olevalle luonnon suolle, joita Suomessa on kyllä riittää 4 milj ha.
Lipponen on Suomen historian paras pääministeri. Piti beljakovilaisen ay-likkeen 8 vuotta kiristysotteessa niin, että heki vain pihisi ja pelasti Suomen talouden 1990-alun megalaman jälkeen, jonka aiheutti beljakovilainen ay-liike lakkoilemalla Holkerin hallituksen aikana 40% palkankorotukset. Lipponen hoki hokemasta päästyään 8 vuotta, että matalat palkankorotukset mahdollistavat Suomen talouden kasvun ja elintason nousun. Kyllä siellä paperiliitossa puitiin nyrkkiä ja kiroiltiin 8 vuotta.
Nyt viime vuosien aikana metsäteollisuuden kilpailuky on taas mennyt niin kuin ennenkin kilpailijamaita korkeammilla palkankorotuksilla ja lakoilulla aiheutetuilla lisäkustannuksilla, joita kilpailijamailla ei ole ja tarvittaisiin ainakin 25% palkkojen lasku metsäalalla, että kilpailuky maailman markinoilla palautuisi.
Ennen devalvaatiolla metsäteollisuuden palkat lasketiin kilpaijamaiden tasolle.
Vaikka ei olisi kaivettu yhtään ojaa vesiä tummentava TOC-kuormitus vesiin Suomessa olisi silti n. 1,8 milj.tn/v. Kaikki vihreä biomassa, joka lakastuu syksyllä ja alkaa hajota, tuottaa humusta TOC ja siitä pääsee osa myös vesiin. Vanhoissa metsissä varsinkin lahopuu tuottaa sitä.
Vasta viime viikollahan tämänkin humusongelman kaikki tieto tuli julkisuuteen. Sitä ennen ei ollut muuta humusta olemassa kuin ojitusalueilta tuleva ja sitä rummutettiin jättämällä kertomatta, että se oli mitätön 4% kaikesta humuksesta, mitä Suomen luonto tuottaa vesiin. Jo 1960-luvulta lahtien, jolloin suojitukset alkoivat, happosateet pitivät vedet kirkkaina ja nyt sitä muistellaan silloin ”vanhaan hyvään aikaan”. Sitten kun 1980-luvulla happosateet saaatin kuriin vesien väri alkoi palautui normaaliksi.
Eikö puutuomas ole seurannut ketjun keskustelua.
Suoalueiden vesi on ollut aina ruskeaa ja vesiä ruskistavaa humusta tulee vain 10 % enemmän ojitusalueilta kuin luonnonsoilta. Ei ojien tukkiminen poista vesien ruskeaa väriä. Ne ovat ikuisia, sillä Suomen koko taustahumuskuorma vesistöihin on 1,8 milj.tn/v ja siitä 4% on metsätaloudesta tulevaa lisäkuormaa.
Linkistä alla sivu 29 , luonnontilaiselta valuma-alueelta tulee enemmän humuspäästöjä (TOC) kuin metsätalouden valuma-alueelta, jossa on ojituksia.
https://vesitalous.fi/wp-content/uploads/2016/02/VT1601_.pdf
Linkki: https://www.suomenmaa.fi/uutiset/sinilevahavainnot-ovat-vahentyneet-kuluvalla-viikolla/
Vaikka tyyni ja lämmin sää on jatkunut, sinilevien kasvu on hidastunut. Ne ovat kuluttaneet vedessä olevat ravinteet, eikä lisää ravinteita ole kulkeutunut sateiden mukana valuma-alueilta tai vapautunut järven pohjasta.
Sinilevät ottavat typpeä nyt ilmasta, kun se on vesistä loppu. Näin se rehevöittävä typpi vesissä lisääntyy. Liekö tätä laskettu taustakuormaan?
Empä olisi ikinä uskonut, että pääsen tämänkin todentamaan melkein heti, kun tieto sinilevän kyvystä ottaa typpeä ilmasta tulee ilmi.
Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus on saanut lukuisia ilmoituksia ruskeista lautoista veden pinnalla.
Tähän se Median metsäpolitiikka johtaa. Vesien saastumisesta peloteltuja ihmisiä joudutaan tyynnyttelemään viranomaistiedotteella, kun näkevät rannoilla satojen metrien lauttoina harmitonta ruskeaa mönjää. Niin kuin viranomaisilla ei olisi tärkeämpääkin tekemistä tai vastailla huolestuneiden ihmisten puheluihin loma aikaan..
