Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Valtamedian härskeimpiä ylilyöntejä kritisoivat kirjoitetut kommentithan ei ole menneet läpi enään vuosiin,
Tuosta en tiedä, mutta minun kommentteja ainakin plokataan, mikä se nyt olikaan yyym, niin Hamasin Sanomissa.
No tässä ainakin puhutaan hiilinieluista.
Minun vastaus Kimmo Tuomelalle:
Suomen puujalosteissa ulos on mennyt vuosittain jotain 25 Mtonnin edestä CO2-sodontaa ja Nasan satelliitti näyttää Suomelle ja Ruotsille 50 Mtonnin CO2-nielun eli Suomi jää reilusti hiilinieluksi tämänkin jälkeen. Eihän fossiilisten öljyn, kaasun ja kivihiilen päästöjäkään lasketa tuottajamaiden päästöksi, vaan kuluttajamaiden. Miksi pitäisi puujalosteiden viennissä menevä hiili laskea? Ilmeisesti Suomen jalkaanampujien mielestä pitää.Kimmo Tuomela tässä opettaa meille kaiken oleellisen hiilinieluista ja moittii sitä, kuinka joutuu aina tyhmille selittämään:
Vuonna 2023 teollisuuden käyttämästä puusta meni n. 60% massateollisuuteen. Kauanko arvelet niissä tuotteissa hiilen säilyvän?
Tätä joutuu toistamiseen selittää. Hiilinielu ja CO2-päästö on kaksi eri asiaa. Metsät toimii hiilinieluina. Kun hiilinielua vähennetään esim. suomessa se lasketaan suomen vahingoksi.</span>
Öljy ja kivihiili eivät ole hiilinieluja, koska ne eivät enään sido hiiltä. Sensijaan niiden tuotteistamiseen kulunut energia lasketaan tuottajamaiden päästöiksi. Fossiilienergian käyttö lasketaan taas käyttäjämaan päästöiksi. Esim. suomessa liikennepolttoaineiden CO2-päästöt lasketaan suomen päästöiksi.
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000011655026.html
Näkyy takkuilevan taas mitä julkaistaan Hesarissa. Aki Ikonenhan näkee vastauksen täältä.
Aki Ikonen: ”””Punaisessa kirjassa ei todellakaan mainita, että Suomen luonto olisi maailman monimuotoisinta, koska se ei ole sitä, et taida ymmärtää mitä luonnon monimuotoisuus tarkoittaa.”””
No ei manitakaan, mutta Punaisen kirjan luvuthan sen todistaa.
Kaikista arvioiduista metsälajeista n. 10 000 jo n. 95% on elinvoimaisia tai silmälläpidettäviä, kun jättää lehdot (1..2% metsien pinta-alasta ) pois siksi, että ovat jo suojelussa monenlaisten hoitomuotojen vuoksi. Esimerkiksi luontojärjestöjen mukaan lehtoja ei saa päästää kasvamaan vanhoiksi lehdoiksi eli kuusettumaan, vaan suorittaa niissä hoitohakkuita, sillä metsien vanheneminen vähentää radikaalisti muita lehtolajeja kuin lahopuusta riippuvaisia.
Aki Ikonen:”””Myöskään korkea biodiversiteetti-indeksi ei tarkoita korkeaa monimuotoisuutta, yritä ensin selvittää itsellesi, mistä kirjoittelet. NHM BII on ENNUSTE, joka on tehty viidellä eri sosioekonomisella skenaariolla (SSP) vuodesta 2014 eteenpäin aina vuoteen 2050.”””
Korkea BII juuri tarkoittaa korkeaa monimuotoisuutta. Eri maiden indeksistä löytyy netistä haulla: ”Biodiversiteetti-indeksi: Suomen luonnon monimuotoisuus EU:n huippua”
Biodiversity Trends Explorer ei ole enää voimassa ja odotellaan uusia ennusteita. Siihen saakka mennään tuolla maailman parhaalla 96% indeksillä. Tanskalla se oli 45%.
Aki Ikonen: ”””Mitä tulee vesistöihin, suo-ojitusten on todettu kaikissa tutkimuksissa aiheuttavan ojitusalueiden vesistöille merkittävää ravinnekuormaa.”””
Kuormitukset ovat luonnon soiden luokkaa ja mitättömät. Luonnontilaisten valuma-alueiden (ei ojituksa) TOC-päästöt ovat keskimäärin suuremmat kuin metsätalouden valuma-alueiden (on ojituksia). Fosforin lisäpäästö luonnontilaisiin soihin nähden on 19..20 g /ha/v, joka vastaa 5..10 sokeripalaa hehtaarille ja typen lisäpäästön 200 g/ha/v aiheuttaa ilmasta tuleva laskeuma. Etelä-Suomessa typpilaskeuma on 4 kg/ha/v.
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000011655026.html
Vastasin aamulla Kimmo Tuomelalle, mutta näyttäisi ettei julkaista.
Kimmo Tuomela:
”””Metsien talouskäytöstä johtuvat metsäelinympäristöjen
muutokset (M tot) ovat yhteensä 733 uhanalaisen
lajin (27,5 % uhanalaisista) ensisijaisena uhanalaisuuden
syynä (kuva 5). Yli puolella näistä lajeista
on tarkemmin ottaen lahopuun tai vanhojen metsien ja
kookkaiden puiden väheneminen ja yli neljänneksellä
lajeista ensisijaisena uhanalaisuuden syynä on metsien
uudistamis- ja hoitotoimet.”””Tuossa lainauksessa puhutaan metsäelinympäristöjen muutosten aiheuttamista uhanalaista lajeista eikä siinä ole kaikki uhanalaiset lajit. Niitä on kaikkiaan 833 lajia.
Punaisen kirjan 2019 sivulla 43 taas sanotaan.
”Metsät ovat lajimääräisesti sekä uhanalaisille että kaikil-
le Punaisen listan lajeille tärkein elinympäristö. Uhan-
alaisista lajeista (CR, EN ja VU) 31,2 % (833 lajia) elää
ensisijaisesti metsissä (taulukko 5).”Kimmo Tuomela: ”””Niittyjä, ketoja, rantoja, ja muita avoimia elinympäristöjä sekä harjunrinteitä heikentävä avoimien alueiden
sulkeutuminen on 639 lajin (24 %) uhanalaisuuden ensisijainen
syy (kuva 5).”””Tuossakin näitä umpeen kasvamisen uhkaamia lajeja on liian vähän, Perinneympäristöissä sivu 92 sanotaan:
”Lajiston uhanalaisuus. Ihmisen muuttamissa elinympäristöissä elää 652 uhanalaista lajia, mikä on neljännes (24,5 %) kaikista uhanalaisiksi arvioiduista lajeista (taulukko 17).
Lisäksi tulevat paahderinteiden ja paloalueiden lajit, jotka saa selville sivulta 43.
Paahderinnelajeja on 7% metsien uhanalaisista lajeista 833 eli 58 lajia ja paloalueiden lajeja on 3% eli 25 lajia.
Yhteensä näitä luonnon umpeen kasvamisen uhkaamia lajeja siis on 652+58+25= 735 lajia.
Ja kai sinä ymmärrät, että tämä uhanalaisuus ”umpeen kasvaminen” ei ole metsätaloudesta johtuva vaan siitä, että Suomen luonnon tehtävä on kasvaa avoimet alueet umpeen metsää ja se hävittäisi nämä lajit.Boreaalisia luonnonmetsiä on Suomessa tällä hetkellä 14 000 neliökilometrin verran, siis liian vähän. Pinta-alaa pitäisi saada jopa 23 000 neliökilometriä lisää, jotta päästäisiin asiantuntijoiden määrittämän suotuisan viitealan tasolle.
Että on mielenkintoista, että Suomessa suomalaisista talousmetsistä on jo syntynyt boreaalisia luonnonmetsiä 1,4 milj ha.
Missä, missä päin niitä on, että pääsee katsomaan, kuinka monimuotoisia ovat?
Onkohan Pyhähäkki sellainen?
