Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Yhdelläkään näistä kulkijoista en ole nähnyt vielä ”vihreän siirtymän” kulkuneuvoa.
Eikö ne fossiilisetkin tarvitse kuljetukset?
”Puhtaampaa”
Mikä laskentatapa pesee puhtoisemmaksi?
Päästöjä tulee senkin korjuusta ja käytöstä.
Metsien viime vuonna ottama CO2 ilmasta päästetään ilmaan takaisin tänä vuonna.
Tuleeko siitä Nostokoukun mukaan lisää ilmakehään lämmittäviä CO2-päästöjä?
Fossiilisisten käytöstä vain tulee lämmittäviä päästojä ei biomassan päästöistä, kun se päästön CO2 on otettu myös samasta ilmakehästä.
Aika omituista. Kyseessä ei siis ole metsien CO2-hiilinielujen osto fossiilisten päästöjen korvaamiseksi, vaan jo olemassa olevien hiilivarastojen käyttö fossiilisten päästöjen korvaamiseksi.
Jos tuon siirrettäisi Suomeen, metsäomistaja voisi myydä oman metsän hiilivarastonsa fossiilisten käyttäjälle ja hakata kuten tähänkin asti metsiään, kunhan metsän hiilivarasto säilyy.
AJ: Sen sijaan huolta herättävät sellaiset rajoittavat toimet joita ei ehkä katsota korvattaviksi, kuten avohakkuun pinta-alan yläraja tai avohakkuun kielto turvemaalla.
Miksi ojitettujen turvemaiden aukkohakkuita pitäisi rajoittaa. Alla olevassa Ojasen tutkimuksessa rehevällä turvemaapohjalla tehdyn tutkimuksen mukaan aukon CO2-päästöt ovat pienemmät, CH4-päästöt samat ja N2O -päästöt suuremmat kuin verrokki alueella. Katso linkin Figure 8.
Kohta 3.2.2 CO2-tasot. Aukkohakkuu tehtiin keväällä 2016 ja sen vuoden CO2-päästö oli n. 3086+- 148 g/m2 ja vuoden 2017 n. 20171 +-124 g/m2. Näissä päästöissä on mukana hakkuutähteet, jotka eivät tietenkään kuulu maapäästöihin, sillä nehän nollataan metsien hakkuusäästön CO2-nielua laskettaessa.
Linkin Figure 9 mukaan voisi arvioida, että hakkuutähteet oli puolet CO2-päästöista vuonna 2016 ja vuonna 2017 noin 1/3 eli koko vuoden CO2-maapäästö oli molempina vuosina noin 1500 g/m2.
Verrokki alueen päästö vuonna 2016 oli 2280±346 g /m2 ja vuonna 2017 2438±225 g/m2 eli reilusti suuremmat kuin aukolla.
https://bg.copernicus.org/articles/16/3703/2019/
Tutkijoiden johtopäätökset:
Mittaustemme perusteella päättelemme, että avohakkuiden jälkeen ravinnerikas suometsä on suuri hiilidioksidin lähde. Tämä johtuu sekä turpeen ja hakkuutähteiden hajoamisesta että bruttoalkutuotannon vähenemisestä fotosyntetisoivien puiden poistamisen sekä pohjakasvillisuuden ja aluskerrosten vähenemisen seurauksena. Puiden poistaminen vähensi transpiraatiota, mikä aiheutti WTL:n nousun 23 cm verrattuna taustamalliin heinä–lokakuussa, mikä puolestaan todennäköisesti laski turpeen hajoamisnopeutta aerobisen turpeen vähentyneen määrän vuoksi. Myös kasvien hengitys heikkeni, kun kasveja poistettiin tai tuhottiin. Toisaalta hakkuutähteiden hajoaminen lisäsi alueen CO2-päästöjä; tähteistä aiheutuvien päästöjen arvioitiin olevan 49 % ekosysteemin kokonaishengityksestä ensimmäisenä avohakkuiden jälkeisenä kesänä. Toisena kesänä pohjakasvillisuus ja sen alkutuotanto elpyivät selvästi. Toisaalta hakkuutähteiden CO2-päästöt vähenivät, koska osa tähteistä oli hajonnut edellisen kesän aikana. Yhteensä nämä muutokset vähensivät kohteen CO2 nettopäästöjä 41 % verrattuna ensimmäiseen kesään. Kaiken kaikkiaan tämän tutkimuksen tulokset osoittavat, että avohakkuut suometsät lämmittävät voimakkaasti ilmastoa nopeutuneiden kasvihuonekaasupäästöjen kautta. Tämä tutkimus osoittaa kuitenkin vain kahden vuoden lyhytaikaisen vaikutuksen, ja laajempia mittauksia tarvitaan saadakseen tietoa avohakkuiden pitkäaikaisista vaikutuksista suometsissä.
Tutkimuksen johtopäätöksistä ei voi olla samaa mieltä, kun nuo hakkuutähteet ovat perusteluissa mukana. Kun ne poistetaan, niin avohakkuualueen kokonaispäästöt ovat pienemmän kuin verrokki alueen eli hakkaamattoman metsän ainakin alkuvuosina. Se on järkeen käypää, sillä pohjaveden pinnan nousu vähentää CO2-päästöjä ja CH3-päästöt pysyvät samoina ja N2O-päästöt jonkin verran nousevat.
Reheville ojitettujen turvemaiden suositeltava uudistamisen maanmuokkaus olisi naveromätästys, joka pitää alkuvuosina pohjavedenpinnan ylhäällä tai riittävän alahaalla ja myöhemmin kasvanut puusto haihduttaa.
Onhan tuo -15 tn/ha/v aika iso CO2-maapäästö, joka on kymmenkertainen mitä maankäyttösektorilla lasketaan 5 milj.ha suo-ojituksilta noin 1…1,5 tn/ha/v eikä sitä edes puun kasvu 10 m3/ha/v korvaa.Kotiaho ja kumppanit taitavat esittää tieteen näkökulman luonnon tilasta.
Seppo Vuokko ”Luontopaneelin luontokatoraportti on roskaa”. Kannattaa lukea.
Linkki: https://www.metsalehti.fi/artikkelit/vuokkoluontopaneelista/#5dfaa1a5
Samaa mieltä Seppo vuokon kanssa ”Luontopaneelin raportti on valheita ja roskaa ei tiedettä.”
Tästä linkistä voi lukea niistä valheista.
Linkki: https://www.metsalehti.fi/uutiset/oikaisuja-seppo-vuokon-kommenttiin/#5dfaa1a5
Täältä löytyi LUKElta vuoteen 2021.
Tätä Tilastokeskuksen linkkiä tarkoitan. Minun vuosia sitten tallettamani linkki ei auennut, mutta uudelleen Google-hakuun laitettuna löytyi, mutta vain vuoteen 2019 ja osittain vuoteen 2020 asti. ja siellä taulukko 1.7 sivulla 45.
https://www.stat.fi/media/uploads/tup/khkinv/yymp_kahup_1990-2020_2021_23462_net.pdf
Puuston ja maaperän yhteenlaskettu nettonielu on suurin Lapin maakunnassa, kertoo Luonnonvarakeskus (Luke). Siellä metsien kokonaisnielu oli vuosina 2015–2021 keskimäärin 9,8 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuodessa. Kaksi kolmasosaa tästä koostui puuston ja kolmasosa maaperän nielusta.
Tämä on hämmästyttävää, kun maaperän nielu on ollut kolmannes? Eli kivennäismaiden karikenielu on ollut reilusti suurempi kuin ojitettujen turvemetsien maapäästöt.
Onko Lapissa niin vähän ojitettuja turvemaametsiä, että sieltä ei kovin paljon maapäästöjä ole tullut vai onko ojitukset näitä karuja turvemaapohjia, jotka kerryttävätkin turvetta? Lukehan nosti 2021 Suomen ojitusalueiden kokonais turvemaapäästöjä metsissä ja turvepelloilla ja vähensi metsien karikenielua kivennäismailla, jolloin päästöjä maankäyttösektorille tuli lisää noin +10 M tn-ekv. Saman verran Luke ”teknisellä korjauksella” laski metsämaan vertailutason nielua noin -24 M-ekv-tonnista noin -14 M ekv-tonniin ilman puutuotteita.
Tilastokeskus on poistanut nuo vanhimmat maankäyttösektorin kasvihuokaasulaskelmat, joissa oli hyvä taulukko-yhteenveto päästöistä ja nieluista pitemmältä ajalta kaikissa maankäyttöluokissa eli metsämaa, viljelysmaat, kosteikot, rakentaminen, ruohikkolaueet ja puutuotteet, josta oli helppo katsoa maankyttösektorin nettonielut sekä metsämaan kivennäimaiden karikenielut ja orgaanisten maiden (ojitetut turvemaametsät) maapäästöt ja ym.
Nyt nämä tiedot ovat palasina jossain niin Luken tai Tilastokeskuksen julkaisuissa, joista on vaikea saada samanlaista vuosivertailua ja kokonaiskuvaa.
